... tuo perk...keleen "satiainen" saivareineen!

   Mites se menikään? "Itku pitkästä ilosta." Niinpä.
Se ettäs ne nuo muoskain mukelot tulivat, olivat ja kävivät tykönäin, täsä mennä viikolla, niin se oli sankkevan mukavaa vaikkas siin nyt "yssi taittunut tuntosarvi"-haveri kävikin itsein kyynäspääni osalta. Ihania ja ihanaa.


1.Päivä.
   Kunne sitten...
   Eilennä ehtoolla tuli varo-häly: "Havaittu täitä olevaisia!" "Tsekkaa ittes, huushollisi ja tee tarvittavat toimet."
   Arvaatkaas kuin siinä siin vaiheessa Mummero tämä Humisevanharjun hiven sadatteli? "Ettäs tälläistä! Niitäkin on yhä edelleen olemasa - henkkissä, päällä Maan?!"
Siinä sitä sitten noiduin, mietin, ajattelin, touhusin ja muistelin:
   "Olipa kerran kauan, kauan, sitten... miulla muutama muoska oma, heillä koulut ja kouluin mukana sellaiset mukavaiset kaverit kuin täit.
Aika entinen jonka jo unhohon jättänyt olen, aika entinen joka ei koskaan palaa.
Tai näin ainakin luulin...
Olipa kerran ihanaiset pirpanaiset, mukelot nuo mahtavaiset, jotka tykönäin nyt taasen ilonain käväisivät ja... kuten tiedetään; hekin koulua fyysisesti käyvät - kun ei nyt tällä hetkellä sitä sellaista etäkoulua kotoa käsin käydä.
   Eikö siis tosiaankaan aika entinen koskaan palaa?
Koulukkaat, koulut ja - ne täit?
Juuri äskenhän sain tietää, ettäs se on sit täi-varoitus ilma ja tilassa tässä, ja täälläkin - tykönäin!
   Arvatkaas palasivatko noi entiset ajat hyvinkin äkkiä mieleeni miun?
Arvatkaas kuka tekee ennakoivaa ja torjuvaa tointa nytkin?
Arvatkaas kuka hankkii huomenissa shampoot ja kammat?
Arvatkaas kuka on "kotiarestissa" muutaman tovin?!
Arvatkaas kuka NOITUU, kiroaa ja - itkee?
Arvatkaas kuka suree ja ajattelee: "Ei koskaan, ei enää, ei kellekkään - ei tätä tällaista, ei kiitos." "
    Eikää täsä tietenkään viel kaikki.
   Se tuo "kotiaresti" tietää sitten osaltain sitä, ettäs ihan turha onkaan ajatella, kun mielein miun ei periksi millähän anna vaik´ aivoin miun toisin tahtoisivatkin, mihkään suuntaan sukuloimaan lähtöjä - eikää vasiten yökuntiin. Eikä reissun päälle Reissaaja-Lissiksi vaik´ juurikin nyt alkaisi sellainen rakonen täsä elämäsäin olla, jotta siihen olisi juurikin passeli aika ja tovi! EIKÄ Kultaiseni tykökään, ei Georgen tykö, sillä sehän olisi täyttä hulluutta mennä nyt toisen tykö ja siellä sitten levitellä mahdollista tartuntaani! Pah! Pas....ka!



2.Päivä.
   Tänä pänä urkenin hankkimaan shampoon issellein - kammat tulivatkin nyt nykymaailmassa sit sen shampoon mukana; ennen muinoon ne piti ostella erikseen...
   Onni onnettomuudessa:
- Viikkonen sitten päätin hankkia uudet patjat kera petarien; ne tänään sovitusti hain ja annanpa nyt sit olla puketissa käärittynnä kunne tää tällainen ohitse varmasti on. Nukuskelin tällä välillä nuissa huonommissa patjoissa ja sellaisissa jotka jakselen hyppiin keikkuin kannella milloin ulos pakkaseen tahi sisälle saunomaan.
( Täit kuolla kupsahtavat tarpeeksi kylmässä pakkasessa, tarpeeksi kauan pittäissä ulkoistettuna, tahi sitten saunassa saunottamalla ylitse 80´C vähintään parisen tunteroista, TAHI pesemällä ylitse +60´C! tai näivettämällä ne; ilman evästä, ilman ihmiskontaktia kankaat, vaatteet, yms. kera vähintään kahteen vuorokauteen.
JOKU on opiskellut täsä viime vuorokauden aikana JOTAKIN! )
Tosin vasta syssyn puola hankkimain tyynysen nyt jouduin sit heittämään jo poies, ja tänään sen tilalle sitten ostamaan uuden uutukaisen - kussa pääsen episodista tästä ohitse ensin.
- Nyt olimma kukkain multain vaihdossa. Ajattelin, notta kussa saanen sen loppuun ( tänään ), niin sitten vosekin koko huushollini puti puhtahaksi jäljestä kukkain noiden tippuneiden oksien ja lehtien, multain murusteluiden.
No, nythän se sitten täsä tuleekin, tään täi-invaasion yhteydessä sekin tehtyä. Tahi sitten tää täi-invaasio tehtyä sen perus-putsituksen yhteydessä. Kummin päin vaine halajaa ajatella.
Matot tosin ulkoistin tänä pänä ja annan olla ihan rauhassansa ulkosalla useammankin päiväsen... Siellä ne puhtahassa lumihankkessa raikastuvat ja valkaistuvat.
Patjat joita muosain mukelot käyttivät; ulkoistin ulkovarastoon; maatkoon ne siellä nyt alustavasti vaikka viikkosen!
Sohvain tyynyt samoin; siellä ne kekkeriään pitää kera patjasten nuiden, varastossain.
   Täsä tää tämä päivä sitten onkin vierähtänyt näitä tehden, näitä roudaten.
Yllärin paljon sitä on sittenkin yssin eläjän huushollissa moista kamaa! Mitä se sitten onkaan esim. tuolla muoskain perheellisessä huushollissa?!!! Huh, kauhia sentäs!

  Vävyin käväisi tekemässä tsekkauksen päivä syvämenä kuontalooni.
Totesi hän, ettäs yssi vois olla saivare, muttas vois olla olematikin. Se voisi olla ihna hyvin hilsekkin.
Jotenka luulossa, toivossa, suuressa ja väkevässä nyt sit elelen jottei niitä nyt sitten "sen enempää" olekkaan ollunna - tuskin edes olleskana! :)
 
   Muttas kuiteskin kuten kerroin otamma nyt ihan vaine varuilta...
- Pesin shamppoolla ja kammannut olen parikin kertaa jo.
Ja se shampoo on muuten ihan... sanonko mistä?... No, ihan persiis...tä!
Haisee kuin - no, ei se tällaiselle tuoksuyliherkälle suuniteltu värkki ole ainaskan! Ihan karsee koetus se sen haju. Ja koko aineesta aiheutunut reaktio: silmmuin sattuin, silmät vuoti. Pisteli, nipisteli.
Ei enää koskaan, ikinä, kuuna - paitsi viikon kuluttua uudelleen!
- Päivä kulunut kaikkea pesemätöntä; villasia ja nahkaisia tamineita, saunottaissa yli +80´C.
Osasen patjoistain saunotin myös ( muutamien ollessa siellä varastossain.... )
Mattoin "kyljet kävin kääntämässä" toisin perin välillä; enimmät sataneet lumet veke päältänsä ja alapuoli päälle, päälipuoli alle, vuorostansa.
Pesin mukeloihin yökyläilessään pitämiä liinavaatteita, ja itsein täsä välillä pitämiäin päivittäisiä pitovaatteita +60´C
Jne. - varman päälle pelaten :)

   Pohdin ( vävynkin kera ), ettäs on se jännää tää maailman meno.
- Kauan, kauan, sitten ( ei "olipa kerran..." vaan ihan vaine kauan, kauan, sitten ), kun täitä kulki huusholleissa ja kyläkunnissakin, niin silloin sitä niitä ehkäistiin vain ja ainoastaan, ajelemalla kulloisenkin kuontalo kokonansa poies.
Ajatuksella varmahan, ettäs kun ei ole hiuksia, niin ei ole täitäkään.
Siinä ei vaine huomioitu silloin sitä, että on olemasa niitä täitten saivareitakin jotka sitten "pesivät" siellä hiusten tyvessä, jopa ihan tupessansa kiini, ja sieltähän ne sitten taasen uusille urille urkenivat kussa kehkeytyivtä täysaikaisiksi hiuksien siin samalla hivenen kasvaissa uudelleen pitemmiksi...
- Lapsuudessain kannettihin paukkupakkasilla kaik´ mahdollinen pihalle ulos lumihankeen. Tapettiin mahdolliset ja mahdottomat lutikat, täit, yms. kutsumattomat vieraat. Ei niitä koskaan kyllä todettu, muttas kannettiinpahan nyt vaine ennalta ehkäisevästi.
Eikää tuota lapsena ollut täi-tartuntoja.
Mietittiin äitini kera, jotta miksi ei?
Oltiinko sitä sen verta aina kylmissä oloissa ( sisällä ja ulkona ), ettäs ei vaine esim. täit viihtyneet tykönä?
Ja vasiten muoskat; kaik´ mahdollinen vapaa-aika josain ulkosalla lumihangilla rypien, leikkien, hiihtäin, laskien mäkeä. Siellä ulkona pakkasellakin siis. Ei sitä silloin varmaan paljon mitkään täit, sun muutkaan saivareet, viihtyneet sellaisessa "kylmässä kyydissä" mukana!
- Silloin kun omat muoskat olivat pieniä, pestiin täi-invaasion tullessa tupaan vierailulle, pari kertaa täishamppoolla kunkin hiukset. Kenties kammattiin jos täi-kampa oli olemassa, muttas ei sen kummempaa. Liinavaatteet todennäköisesti pesin - muistia ei ole siitä kuiteskanan mitään sen kummempaa.
- Nyt, nyt on sitten kaik´ shampoot, -kammat, yms. kujeet. Pitää pestä hiuksia kerran tahi pari riippuin täi-tilanteesta. Pitää kampailla päivittäin ja sitten pestä sen KAIKKI. Pitää tuuletella, pakastaa, saunottaa, jne..
   Onko sitä ihminen tullut "luulotautiseksi"? Vahi onkoo ihminen niin "hygienisti", ettäs se nyt vaine menee näin jos halajaa olla aivan varma, ja varmahan yhteiskunta halajaa olla, ettei kenkään moisia "kylkijäisiä" kantelisi ja tartuttaisi.
Vahi onko yhteiskunta sen verta JO hygieeninen, steriili, ettäs ilman tällaista rumba-sambaa eivät täit häviäis olleskana? Niitä vastaan pitää käydä kova sota tällainen, ennen kuin ne periksi antavat?


   JA - PS. Muistettava on et kukaan täi-tartunnan saaja ei ole syyllinen! Ja et kyse ei ole huonosta hygieniasta.


3. Päivä.
   1. kirje korinttilaiselle, 13 jae; "Suurin on rakkaus."

   "Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii."
- Kestää, se kestää... Ensi alkuun tietoni ja luuloni kattoi sen, ettäs ainaskin sen parisen viikkoa. Itse mielessäin ajattelin, ettäs jospa hivenen fuskaisin ja jo noin puolentoista viikkosen kuluttua uskaltautuisin ihmisten ilmoille?
Kun ajattelee, ettäs pestään täi-shampoolla ja se on sellattiis "tappaa&suojaa" -mallista ( tappaa täi isot ja suojaa saivareitten tarttumisesta hiuksiin kiini ), niin tokihan se pesun jälkeen sitten toimii ns. het´sillään kyseisellä tavalla, eikää tarvihhe vuottaa viikkotolkulla jotta jotahin tapahtuu, ettäs se toimii, vaikuttaa pitkän kaavan kautta? Miksi muuten yksikin pesukerta riittäisi silloin kun täitä ei enää ole ja löydy kuontalosta?
- Usonhan mie vähemmälläkin... Koskapa kuulin tänä pänä terveydenhuoltohenkilöltä, ettäs joo, kyl se on sil viisiin jotta jo toisen pesukerran jälkeen voinen lähtiä Maailmalle Avaralle, koskapa ne nuo nykyaikaiset -shampoot ovat sen verta hyviä. Eikää tarvihhe oikeestaan tarkistaakaan edes hiuksiaan sen jälkeen. Kyllä ne kuolla kupsahtavat... Muttas jos halujaa, niin joku voinen tarkistaa läheisistä, tilanteen tuon silloisen sitten?
- Toivossa, suuressa, väkevässä, täten nytten täsä olen ( vasiten kun jos niitä nyt ei miulla sen kummemmin ollukkana ) siksipä siis, ettäs ei tarviiskaan kärvistellä kokonaista kahta viikkosta koissa. Ettäs sitä pääsisin jo noin viikkosen kuluttua liikenteeseen. VIIMEISTÄÄN sitten puolentoista ( onhan se sekin nopsempaan tuleva määre kuin kaksi viikkoa! ), kunne olen ensin vosekkinut toiseen kertaan hiuksein, vuottanut kotvasen ( päivän tahi kaksi ) ja – sitten!
- Kärsiä täsä kuiteskin saa! Voi, ettäs tuntuu et on todellakin kärsimystä "viihtyä" koissa silloin kun näin on pakko; etten tartuttaisi muihin mahdollisia täitäin näitä, jos niitä miulle on.
Kärsimystä kärvisteltävää siinä on kun yritän käydä ( ja käynkin! ) kaikki nuo omain liinavaatteet tarvittavat, petivaatteet käytetyt, vaattehet omain käytössä silloin ollehet, ja tietenkin viel ulkotamiineenikin kaikkinaiset. Pesukone laulaa, kiukaan urut soivat, ja pakkanen panee parastaan ulkosalla kera Tuulen Tuiteroisen.
Kärvivällisyyttä vuottaa että aika kuluu, ettäs kaiken saan käytyä lävitse. Ei, ei pesukone pyöri nopsempaan, ei saunan lämmössä oloaikaa voi lyhentää, eikää tamineiden käytöstä poissa olo aikaakaan sen kummemmin, jos meinahan tapaa moiset Ökkö-Mönkijäiset! Ja MIEHÄN olen sankkevan kärsivällinen.... mie maltan vuottaa.... ainahan mie....? Pas-kat! Enkä varmana! Kaiken pitis tapahtua täsä, nyt, ja näin!
   Ja ( uusiksi sannoin, terästäin ) kärsivällisyyttä tarvihhen ennen kaikkea vuottaissa sitä kunne pääsen taasen liikenteeseen! Apua, ettäs se on pitkä aika. Pitkä aika kaksi viikkoinen, ja pelkästään jo toi puolitoistakin! Kärsivällisyyttä, kärvivällisyyttä.... kärvistellen.


4. Päivä.
    Mietoksia sitä tulee vaikkas mitä, kun näin kois on pakko olla ja puuhailee sit alvariinsa.
   Olempas sankkevan tytyväinen kun nyt ei tarvihhe kiirustaa mihkään, vaan pitää "päätänsä parannella" tästä epi ja demiasta. Ei tarvitse esim. näin pakkasella, tuon Pakkas-Ukkosen paukkuissa vähintäänkin -20´C, alkaa vonguttamaan Hepo Hopiatain, vaan se saa aivan rauhassansa maata tuolla pilttuussaan. Ei lämmitystä, ei starttausta, ei käynistystä epätietoista et tokko käyntiin lähtisi....
Ei tarvihhe sen kummemmin kaupoillekaan suoria. Vaikkas eihän se siellä sen kummemmin, tää tauti, toisiin tarttuisi: nää mahdolliset täit kun eivät hypi tahi lentele liitäin, toisesta ihmisestä toiseen ihmiseen ( taisinkin tään jo kyl kertoa kertaalleen? ), niin ei se olisi "kirkonkirjoihin kirjoitettuna" josko vaikkas kävisinkin....?
Muttas ei ole tosiaan sitä kyläily mahdollisuuttakaan nyt mihkään suuntaan. Täten saanen ihan rauhassain olla ja pysyä "puhtaalla omallatunnolla" koissain sekä yssin. En tarvihhe pahoittaa kenenkään mieltä jos vaikkas en menekkään kylään vaik´ kuin kutsuttaisiinkin/kutsutaan nyt, tahi kieltäydyn vastaanottamasta ketään tyköin...
   JA kun olen sitten kois, niin onpahan hirmusen hyvä jutska.
   Sitä saanen vaikkas mitä näköjään aikaseksi - tällainen alvariinsa laiska ihminen....
Nyttenkin tuli putsitettua toi vaatehuone katosta lattiaan asti! Tosin - en mie sitä olisi muutoin putsi-putsistanut, muttas meinasin et josko sinne on sattunut jokunen täi kuola kupsahtamaan niiden mukeloihin käytettyin petivaattehin seasta, niin ovatpahan nyt sitten ainaskin varman päälle poiessa sieltä! Ja helppo olikin juuri nytten putsistaa, kun olen sieltä roudaa kaik´ tyynyt ja täkitkin pesun puolelle. Iisi-biisi jutska täten.
Tietystikin sitten kaik´ nämä muutkin täi-epidemian tiimoilta tullehet putsistukset; mm. aamusta roudasin, maanantailta asti ulkoistemain, matot sisälle ja lattioille.
Ostamain ja viel käyttämättömät patjan ja petarin sänkyyni suorin suorallensa oikiamaan. Ne kun pitää kuuleman liikkehen mukaan avata suorentumaan kahta-kolmea päivää ennen niihin maaten menoa! Eikähän toi ihmekkään ole sillä kuvitelkaatte Armaat Lukijain miun, sellattiin putkilo joka on halkasijaltaan noin 30-40cm. Sellaiselle rullati-rullalle se varsinainen patja ( 16cm sit aikanansa valmiilta korkeudeltaan! ) oli kasattu, kun ilmat tehtahalla imastu poies oli vällyyinsä välistä. Näinpäs niillä on nytten aivan rattoisa rauha oijeta ( petjalla ja petarillakin ) kuosiinsa valmiiksi. Vuottaa kussa olen varma ettäs "terve" olen, kunne alan nukkua niissä.
   Mikä oivallinen lomailu jutska siis nytten - ei kiirusta, ei hoppua, ei välttämäti mitään mitä tehdä täytyisi enemmälti.
Tosin omatunto ei antaisi olla putsistamati nuita kaikkea, jotenka sitä tointa kyl on mihkä ryhtyä...
Muttas muutoin kun on ja pysyy koissa. Voisin vaikkas kirjasen jonkun näppiinsä näpätä ja istahtaa alas lueskelemaan? Vosin alkaa leipomaan jotahin issellein? Voisin töllää töllöstä tahi netistä jotahin ohjelmaa vaik´ keskellä päivää? Katsoa elokuvan? Voisin vai olla vaine ja päivitellä Aika Raudan kulkua yhä iellehen; olla tekemäti mitään.
Nyt olisi kaiken/kaikkien näiden aika - jos ei olisi nuita putsistuksia.... Elikkäs voisin vaik ajatella jotta olo on aivan kuin kois lomalla olisin?


5. Päivä.
   Vävy käväisi tarkistaa kuontaloni tään. Totesi ettäs ei ni yhen yhtä ole olevaista siellä.
Arvatkaas kenkä lähtee tänään Maailmalle Avaralle - jos Hepo Hopiainen vaine suostuu Ystävyys, Yhteistyö ja Avunanto-soppariimme yhteiseen.... On nimittäin leveleillä näillä sen -28´C ja rapiat Pakkas-Ukkosen iloa!