Hetki.

   Boksit kaikki tuli siis täsä välissä katsottua, lävitse käytyä. Kävin jopa tuomassa tähän "koe-maattavaan" asuntoon kaikki tarvitsemani romppeetkin. Aina vessapaprusta lähtien kaiken, koskapa tää aivan tyhyjä on. Täsä vaiheessa täsä ei kenkähän asustele. Tää vaine vuottavi tulijaansa, asujaa uutta uutukaista: olisiko miusta sellaiseksi....?
Saa muuten tiijä kuis se täsä sitten nukuttavi? Taasen aivan uusi unipaikka, ja nytten tosiaan sitten ei huonekaluja, ei esineitä, ei tekstiilejä, eikä - kukkiakaan?! Huh!
   Muttas - joops, ennen ensi yötä, ja jo pimentyneen ehtoon jälkeistä yötä, päivän tään mennehen viimo valokuvasein nämä.
Päätin pistäytyä beletoimassa aivokapasiteettini kaikkien niiden asumusten jälkehen Pöllässä, Pöllän niemellä, täällä Luovossa.

 

2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2

   "Ylilento."
   Joukkahaiset aurassansa piskuisessa, suorittivat ylilennon ylitsein.
Enhän mie silloin voinut muuta kuin tähtäillä niitä pitkällä - kiikarillain....
 

2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2


   Taivanrannanmaalarina sivellintäin käyttäin, edessäin Kuivasäikkä:

2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2


2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2


2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2


2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2


2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2

   "Sydän puoli säätä vasten."
   Pitihän se käydä "morjestamassa" kun tänne kerta tulin....

   Ja edelleenkin samainen suunta Taivaanrantaa maalailessain; Kuivasäikkä.
Nytten vaine valokuvaten Pöllänlahden puolelta ns. Pöllän niemen ylitse....

2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2

   Kuin kaksi olisi, muttas ei, ei se niin ole. Yssi ainua vaine, muttas kahdella latvuksella.


2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2

   "Me kaksi."


2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2

   "Hetki."
   Ei ihan para´hultaistani, muttas jotahin täsä kuiteskin on...  Täsä on jotahin sellaista joka pysäyttää äärellensä hetkeksi. Mietityttää, pohdituttaa... luo levollisuutta.


2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2

   Jo tänne tullessain hokasin kuin on niemisen tään keskelle, liki päätyänsä, tullut "meri". Tuumailin ettäs miulle se on aivan uutta, en ole ennen näkenyt, en kokenut, tällaista, täällä. Liekkö kuin yleistä ja usein toistuvaista?
Tullessain pohdin niin ikään, ettäs on tainut esim. eilennä ehtoon korvalla ja yön ylitsekkin, käydä mainingit ylitse tään koko niemen olevaisen? Kapia, ylen kapia, tää kun on olemukseltansa: äkkiäkös nuo tuosta ylitsensä hyppivät ja itseänsä vyöryttelevät...? "Siitäkö sitten on muistona lampi tää uusi, täsä?"

2020.11.3.%20Iltapv.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2


   Nuin ikkään. Päivänen tää on "plakkarissa". Paljon ei tullut valokuvia, paljoa en reissannut Luovolla täällä. Meni niihin asuntojen perässä juoksiissa, aikanan tuo kokonansa....
   Nyt sitten taidan suoria hamppin pesulle. Aika Rauta ei viel paljoa näyttele, muttas onpahan sit vosekittu purukalustoin tää.
Toin tänne mukanain patjoa erinäisiä jotta sänkypohjan lattianvaraan sain tehtyä. Siihen sitten laittelin viel Reissaja-Lissi-matkoillain ain mukanain kulettamat peti- ja liinavaattet. Kohta asetun tähän tilapäis-petiini vötkyilemään kera lukukirjasein ja aikanansa väsähdän. Leijailen Uni-Jukkasen Höyhensaarelle kyläilemään... tai ainaskin toivon leijailevani.
Aamusen auteresen kajoaan näytellessä kömmin täältä pesästäin ylös ja ulos - urkenen kohti kotikontujain.
Jospa jokusen valokuvankin matkaltain tuolta saisin viel mukaani napattua...

   Öitä.