Olen siis Vapaaherratar näin hienommin sanottuna ja asustelen "omassa kotona".
Olen täsä mietiskellyt tämän elämän vaiheeni kyseessä ollen nyttemmin että mitäs olisi jos vaikka löytäisin työpaikan jostakin toisaalta? Jostakin kauempaa? Kuis sitten? Olisinko valmis muuttamaan "maailman ääriin" työn perässä? Pois täältä tutulta seutukunnalta, tutuista ynpyröistä? Tuttujen ihmisten tykö ja vasiten sukuni tykö poies? Jättäisin kaik muoskani miun tänne ja sukuni tanhuvatkin? Onnaisko se kaikki miulta?
Miettinyt sekä puntaroinut olen mielestäni aikas paljon asioit moisia ja en kyl mahda mitään mutta ei miusta taida olla siihen. Ei, en usko et on.
Tuntuisi tosi hankalalta lähteä kohti tuntematonta. Aivan outoon ympäristöön josta en tiedä mitään ja jota en tunne ollenkaan. Kuis mie sellaisessa ympäristössä osaisin olla, asua ja kulkea - hyvä kun osaisin edes näillä tutuilla seutuvilla kulkea ja asua. Hyvä kun tiedän omalta paikkakunnaltani et mitä löytyy mistä? Mitä tietä pitkin pääsen minnekkin tahi mistä löytyy jokin tietty liike tahi saan jotain tiettyä palvelua? Kuis se vastaava onnaisi sit upo-oudossa ympäristössä tahi sit mikä viel kauheampaa; jostain todella isosta keskuksesta! Mistä mie tietäisin minne lähteä luontoon kulkemaan oudommassa ympäristössä, ja mis on ns. turvallista kulkea näin yssinäisenä nais´ immeisenä?
Kuin miun on hankala hankkia ja saada ystäviä noin yleensäkin niin voi kauhia mitä se olisi sit uudessa, upo-oudossa ympäristössä. Ihan todenteolla kauhistuttaa moinen ajatus.
Sitäkin olen funtsinut että kun nyt olen joten kuten saanut tämän Majani Mahtavaisen kuosiinsa, kodiksi laitettua, niin onhan se todella sääli tästä muualle lähteä. Ja mitenkäs sit uudessa asunnossa; siin menisi taasen pitkä aika kunne sen kodiksi saisin ja mieltäisin. Ei vaine jotenkin miun mieleeni mene sellainen. Sekä mistä ja millaisen "rotankolon" mie sit löytäisin kodikseni sieltä? Olisiko se tällainen joten kuten siedettävä "lukaali" vahi todellakin jokin "kuppainen rotankolo"? Yritäppä sitä sit siin kodiksi laitella...
   Tämä on varmaan monen mielestä aikalaista saivartelua, "saivareelle kahden persereijän tekoa" mutta minkäs mahdat et mieli kulkee näitä latuja? Minnekkäs ajatukses pistät? Tämä taitaa vaine olla miun tapani ilmaista itelleni etten ole missään suhteessa "valmista pässinlihaa" muuttaakseni jonnekkin "maailman sfääreihin". En siis ole valmis muuttamaan työn perässä ihan minne vain.
   Mietin että miksi näin? Eikös sitä nykyaikana pidäkin olla valmis muuttamaan minne vaine ja milloin vaine - kuhan työtä saisi? Eikös tämä Maailmamme Mahtavainen ole menossa yhä enempi siihen suuntaan että sinne mennään mistä työtä löytyy ( jos löytyy... )? Jopa vaikkas ulkomaille.
Kyllä, sitä se on. Se vaine ettäs taidan olla joko "pudonnut kärryiltä" tahi sit olen vain sen verta "vanhan kansan" kasvatti että en ole tottunut tuollaiseen ajatukseen. Ei vaine pirtaani mahdu että elämänsä aikana pitis muuttaa alvariinsa paikasta toiseen, olkoon se vaik kuin työn perässä pakon sanelemaa toimintaa. Mieleni sopukat ovat näköjään asettuneet malliin että se työpaikka minkä joskus saat/saisit niin se pitis sit olla ns. ikäsi siinä. Vaik vasite tiedän ja tiedostan tosi hyvin että eihän se sitä ole nykyaikana... Ja samoiten ajatukseni tykittävät mielessäin ettäs koti on koti. Ei sitä immeisen pidä alvariinsa muutella paikasta toiseen. Sekin tyyliin "tänne mie synnyin, tänne mie myös kuolen", joka taasen on ihan näin järjellä ajatellen nykyaikana, aivan todellakin puppua. Eihän se enää nykyään pie paikkaansa. Ei sit ollenkaan, avarassa, avautuvassa maailmassa.
    Toisaaltaan mieleni askartelee ajatuksilla ettäs jos mie sittenkin vaik tästä... Jonnekkin kauemmaksi... Laittasin Majani Mahtavaisen joko vuokralle tahi möisin kokonaan poies, ja sitten Maailmalle Avaralle. Ajatukseni lentelevät milloin jonnekkin pohjoiseen Kalotin alueelle tahi sit veden äärelle! Jonnekin saaristoon, rannikolle, mutta kuhan vaine vettä olisi.
Sitten kuitenkin "arki" palaa seutuville ja tokottaa ajatuksilleni etteihän se ole milläskään mahdollista. Kuis sitä nykyaikan muka niiltä, noilta, seutuvilta töitä nyttemmin löytyisi? Kaikkihan pakkaa isoihin keskuksiin, poies syrjäseuduilta jonne mieleni miun halajaisi. Et ihan hullujahan mie haaveilen... Paikkakunnille jossa on mahdollisimman vähän väkeä ja joista ei taatusti löytyisi työitä.

Kivipurontie%2C%20Jari%20Hartikainen%2C%

Asuntoja kyl varmaan löytyisi kun niitä olisi näiltä seutukunnilta tyhjilleen jäänyt pois muuttaneiden jäljiltä. Se ei varmaankaan mikään onkkelma olisi. Siis se asunnon löytäminen. ( Löytypäs yksi positiivinen ajatus tästä "rumbasta"! )