Kohteena Kilpisjärvi ja Saanatunturi.
   Kerron täsä etukäteen sen verta etten välttämäti nimeä ja kerro mistä kohtaa kunkin valokuvani nappasin, sillä en niin välittänyt ettäs mispö menen, kuspo kulloinkin kuljen. Tiedän että lähdin aamusella hivenen vajaata kuusi liikenteeseen Muoniosta, pesäpaikastani. Ajoin Kilpisjärvelle, kiipesin Saanatunturin laella, laskeuduin alas ja ajoin takaisin tänne Muonioon. Elikkäs nämä kaikki tapahtuivat täsä tällä reissullain ja tänä pänä. Piste.
  
   Tosiaan kunne aamusella "selvisin" matkani päälle menemään niin hokasin vaine ettäs seutukunnat vetävät viel pitkiä hirsiä. Ei ollunna ristiä, ei sielua, viel misään.
Kuu-Ukko vaine kanssain valvoi Taivahankannella, puolikkaana. Valaisi sen minkä taisi, matkani alkua tätä. Usva utuinen vaippaansa kietoili seutuja ja kuntia matkani tämän varrella. Jopas niinkin sakiaan että välleen piti toppuutella vauhtijalkaa kun ei etehen oikein kunnolla paikoitellen nähnyt. Muttas hyvä oli "lesetellä" kun tiet olivat aikas tyhyjät. Jokunen rekka tuli vastaan ja sitten likemmä Kilpisjärveä alkoi jo olla matkailu-autollisiakin kulkijoita, jotka etelään päin ( miuta vastakarvaan ) "valuivat".
   Mietiskelin siinä ajelessain, Hepo Hopiallain karautellessain, jotta on se toisaaltaan hyvä ettäs meitä ihmisiä on täsäkin asiassa toiset toisenlaisia.
Se mikä on toisille aamu, päivän alkavan aloitus ja kenties vasta herätyskin, niin se on heille noin kello yhdeksän.
Miulle se tuo Aika-Raudan nyttämä numeraalinen aika, kello yhdeksän, on sitten taasen "liian myöhä". On kuin olisi jo päivästä tuosta aina kuluvaisesta, jo monta tunteroista "hukkaan" mennyt jos josain pitäisi olla vasta silloin. Tahi vasiten jos silloin vasta tapahtuisi ylösnousu!
Kyl se vaine pitää olla sielä kuuden kahta puolta kun ylös ämmetään. Seitsemän on jo "myöhä", silloin on nukuttu pommiin.

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%281%29.jp

   Ensimmiset selekiät paikat, ensimmäinen Aurinko Armahan kajo horisontaalissa! Ja sehän piti sitten ikuistaa...

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%282%29.jp

   Funtsin jotta tuolla etelässä ollessain, siellä meitin levelillä, pitkä matka miulle on noin yhden tunnin ajo - noin 100km.
Tiedän että Tunturi-Lapissa välimatkat ovat pitkiä. Tai näin miulle ovat ainakin "isot pojat" kertoneet ja sen mitä isse muistan täällä käyneiltäin entisiltäin.
No, tänään sitten ajoin ( oli tähtäimessäin ajaa ) sen n.200km/2h suuntaansa, ja päivemmällä takaisin viellä. ( + Välissä siin mirs-marssimista jonkusen verta... )
Kyllä menomatka onnasi todella hyvin vaikkas keli olikin sellainen usvainen.
Tulomatka sitten? No, siinä kehuttavaa ei ole mitään, vaikkas ajo ja keli olikin mitä loistavin!
Sain nähdä ja tuta taasen tään miun iltapäiväisen ajokuntoni; rattiin-nukkujainen. Siin sain taasen tehdä "konstit on monet" -jutskat jotta pystyin ajamaan tänne yöpaikkaani takaisin. Ei ole herkkua, ei. Heureka!
Yhä iellehen ihmettelen mitenkä toiset jaksavat ajaa...?

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%283%29.jp

   Viittä vaille perillä...
   Näitä tällaisia maisemia katsoissain palasi mieleeni matkain toissa vuotinen kun "Huisin Nevadassa" käväisin ( valokuvat ja tekstit nuo löytyvät täältä vuodesta tuosta.... ) ja olin sillä matkallain "Karkkikaupassa".
Niin olin nytkin kunne tänne asti ehättäydyin!
Aivan olin "valmista pässinlihaa". Aivan valmis myöntämään että "Lappiin ja sassiin".... muttas vaine tällaiselle levelille... ei kun - tällaisiin paikkoihin joissa on tätä PUURUSKAA! Ei, ei miulle riitä mikään MAAruksa. Sen pitää olla PUUruskaa!
Jos valmis olin siltä istuimeltain lähtemään vaikas Kanadaan? Kyllä - heti, kiitos!

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%284%29.jp

   Hepo Hopiain parkkiin, kauroja etehen ja hipsien hiljaa mie kohti koitoksein seuraavaa osaa: ylös tunturiin.
   Arvatkaas mitä miulle pälkähti mieleeni tuossa kunne kotvasen olin rinnettä tätä ylöspäin kavunut?
Mietin ettäs jätin Hepo Hopiain sinne parkkiin... siihen ihan eteen... "Olikohan siinä mitään parkkimerkkiä?" "Oliko parkkeerausta rajoitettu; oliko parkkiaika rajallinen - vahi ei?"
Arvatkaas olinko "syvän kintaan peukalossa" tuolla tunturin kupeilla kun en tiennyt tätä? En mie ainaskaan mitään kiekkoa mihkään asennellut...? "Olisiko pitänyt?" "No, siellä se nyt joka tapauksessa on - en mie enää täältä takaisin lähde ja sit kohta taasen tänne asti takaisin kapua!" "Tulee muuten KALLIS tikki jos, ja kun, "Pirkot" käyvät...!" "Ei mahda mitään... Pöh."
Takaisin alas tultuain tarkistin asian tään. Olihan siinä rajallinen aika! Kuusi tuntia per parkkeeraus! Ja tuulilasissain miun....? Parkkisakko?
Ei, ei onneksein ollunna. Huokasinpas helpotuksesta todella syvään, ja kiittelin Ukko-Ylimmäistä kotvasen... Kiekko lasille (  tosin jos sakkokuitti olisikin jo ollut tuulilasissain niin sehän olisi ollunna tuossa vaiheessa "möyhäistä kun paska on jo housussa"... ), toisen kerran evästys kaffiossa tuossa olemasa olevaisessa siellä - ja matkaan takaisin.
Muttas se oli silloin kun takaisin tulin - nyt ollahan viel menossa ylöspäin!

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%285%29.jp

   Noin yksi kilo ja metri tällaista koivukkoa ja sen maapohjaista polkua.
   Tään koivikon risukkoisena, matalana koivikkona, muistin entiseltäin reissultain.
Ja siitä entisestä reissustain oli nytten, kun laskeskelin tuonne ajellessain, sen 40vuotta aikas hollilleen! Olin silloin ( jos en väärin muista? ) juuri siirtymässä ala-asteelta yläasteelle kun käytiin perheemme kera naapurimme perheen kanssa Lapin reissulla ja sitten tänne Saanallekin kavuttiin silloin.
( Voi kunpa muistaisin tänne siltä reissulta yhden valokuvasen liittää.... )
Niin, en tuota ole "turhan" usein täällä ravannut!
Laskekaatte; 40vuotta. Jos mie seuraava kerran taasen 40vuoden jälkeen takaisin tulen ja tuonne laelleen änkeän, niin miullahan on silloin ikää jo - aikas paljon!
Miten lie, liekkö jaksaisin enää silloin kavuta? Nousisiko jalkain edes sitä mitä se nytten nousi? Tuskinpa vaine.
   Hokasin nimittäin ettäs on sitä aika "ka-rampa" jo nytkin!
Pitimmä ylöspäin kavutessa aina tietyin vällein seisahtua hu´uahtamaan ja happee haukkaa jotta jaksaisin. Pumppu hakkasi kuin viimeistä päivää, kuin ansaan joutuneen Pupu-Jussikan sydän-parka. Kyl piti asettua aina ja kuulostella ettäs tokkoo tuota viellä...? "Miten olisi jos viellä vähän mentäs...?"
Ja polvein tää jurikin piikitetty! Lonkat nämä "lommollaan" olevaiset....!
Mietin ettäs kaikkeen sitä pitääkään Ihmis-Polon ittensä altistaa sekä työntää! "Mitä järkeä täsä onkaan?" "miksi pitää kun tietää ettäs on näinkin "henkilaitainen" kaikkiaan?" Jokahinen askel, jokahinen nousu vähemmänkin jyrkempi ( puhumatikaan niistä ns. pystymmistä nousuista! ) kävi polveen ja lonkkiin.
Jo ylös mennessäin! Entäs sitten kunne alas astlsin? Kahta kauhiampaa kun pitimmä ns. jarrutella, "jarrarit" pitää koko ajan olemasa. Se se vasta nilkkoihin, polviin ja lonkkiin sattui!

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%286%29.jp

   Kaunist, ylen kaunista. "Luonto-Äiti punastuu..."

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%288%29.jp

   Voisin vaikkas vannoa ettäs vaikkas ei olisikaan ollut nykyisiä opasteita, mm. tähän kohtaan pystytettyä lauta-aitasen este-pätkästä, niin tuostahan mie olisin "entisiltä sijoilta" lähtenyt taasen ylös tätä kohtaa kapuamaan muttas kun olivat sen nyt estäneet. Olivat tehneet uuden reitin laelle kavuta sitten viimeksi-käyntini...
Koskapa täällä on ( opasteiden nuiden mukaan ) vuodessansa sen noin 25 000 kävijää, lajelle kipujaa, niin rinteiden näiden herkkä kasvillisuus kuluu niiden kaikkien askellusten alla. Tällä uudella tehdyllä kävelyreitillä halutaan suojella tätä tunturiluontoa, ja auttaa entisen reitin luontoa elpymään ennellensa, luonolliseen oloonsa ja tilaansa.

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%289%29.jp


2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2811%29.j

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2812%29.j

   Tänkin mie muistin:
   "Aina kun tuntuu ettäs tuo on VARMASTI sitten SE viimeinen huipennus jonka jälkeen tulee huippu, niin se ei sitten varmasti olekkaan sitä! Muista se."
Näin mie nytkin mielessäin toimin vaikkas tään tiesinkin.
Ja näin sitä näytti moni miunkin jälkeeni laelle tälle kapuajainen luulevan, mielessänsä tekevän. Joku pysähty ja kysyikin että vielläkö on pitkälti, joko ollahan huipulla?

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2813%29.j

   Kilpisjärven kauneutta.
   takana siintävi josain Roottin maa - ja Norwegen...

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2814%29.j


2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2815%29.j

   Tosiaan alkumatka oli luonnonpolkua, pitkospuita ja puisia portahia. Sitten tultihin sorakkopolulle ja pätkiin tällattiis tehtyjä portahia: etureunassa kivi iso ( graniittia vahi jotahin muuta kiveä? ) ja sen takana askelluksessan soraa.
Loppuosuudella sitten luonnonpolkua laelle, josa ajoittain kivikkoista ja/tai kallioista osuutta.
   Näistä kivisistä ( kuin myöskin niistä puisista portaista ) oltihin erinäisiä mieliä kanssa-kulkijoiden kera.
Kukaan ei kehunut näitä.
Ensinnäkin eivät ole luonnolliset tällaiseen ynpäristöön. Vaikas iki-aikaiset ovatkin. Kiviset - joo. Soraset - joo. Muttas siltikin...! Askellus taasen vaikia; kelle sopii, kelle ei. Vuorotahtisena en ainaskaan mie näitä voinut kavuta. Ja se ettäs kovat askeltaa jalkapohjiin. Aivan eri kuin puinen pinta tahi luonnon maapinta tahi kalliopinta.
Kallipintoja myöten oli mukava "seikkailla". Mie ainaskin tykkäsin. Kiipeilin aina jos vaine mahdollista niitä pitkin ylös, ja valuin alas. Niitä kun oli sen verta paljon tuolla laen tuntumassa. Eikää siinä ( ainakaan miusta ) mitään luonto kulu jos niitä myöten mennä kulkee! Ja olihan tuota aina osanen poluista nuista suuniteltukin nimenomaan kalliopinnoille!

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2816%29.j

   Kulkijanristi? Menehtyneen risti? Mikä?
   Tuli vaine itsellein mielehein oma pienuus tällä kapuamisellain....
Liekkö sattunut toinen samanmoinen kiipijä kuin mie; henkilaita ja siltikin pitää mennä? Onko ottanut pumpusta? Onko "astunut harhaan"? Onko pyörähtänyt alas rinteitä näitä? Mitä?

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2819%29.j

   Katse taakse kera jälkeeni tulevaisten astujien.
Kilpisjärvi vasemmalla. Pikku-Malla melkein edessä, Iso-Malla sen takana. Sitten Siilasjärvi, ja Goallaraasa....

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2820%29.j

   Ala-Kilpisjärvi ja Kilpisjärvi kera Salmivaaransa.

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2821%29.j

   Voi, tään linkin majasen mie niin haluaisin nähdä TALVELLA täällä! Vaikkas en kyl muutoin himoitsekkaan tänne talvella....

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2823%29.j

   Utua usvaista.
   Viel oli hivenen tätä sumua "yläilmoissa" jäljellä kunne tänne laellensa ehättäydyi/mme itsekukin. Tuolta se nousu Kilpisjärven puolelta ja...

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2828%29.j

...tuonne Saanajärven puolelle se haihtuin, ylitettyään Saanatunturin "nokan".

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2827%29.j

   "Sielu lepää." - nro.1.
   Evästauolla hänkin kuten itsekkin rupesin evästämään.
Kertoili olleensa täällä viimeksi 35vuotta sitten ukkinsa ja mummonsa kera bussikyydillä jonnehin Norjan puolelle mennessä. Meinannut oli aikasemminkin jo tänne tulla muttas se oli sitten nyt vasta. "Kauniit kelit on."
Viel etelämmästä kotoisin hän kuin mitä mie.
   Ps. sain nettisfääreistä tietää että nää on ns. Jatulintarhoja. Jatuli tarkoittaa jättiläistä, joiden uskottiin ennen muinoin asuneen Pohjolassa ennen saamelaisia.
Näitä on rakennettu "vasta" historiallisella ajalle, ehken pronssikaudella. Uusimmat vasta 1900-luvulla!
Esiintyy yleensä Pohjoismaissa, jonkin verran Pohjanlahden ja Suomenlahden ympäröivissä maissa, muttas eniten Suomemme maassa.
Yleensä merimiehet tahi kalastajat rakensivat näitä ajankulukseen tahi sitten tuomaan hyviä sää ja tiloja. Tahi sitten nämä ovat kuuluneet jotenkin hedelmällisyysriitteihin tahi vaikkas kertoneet alueen omistajuudesta ( vähän kuten mie tuossa tarinoin.... ).
Näitä on noin 8-11metrisinä mutta jopa ylitse 20metrisinäkin! Joko ns. yksinkertaisina spiraaleina tahi sitten sellaisina joissa on kaksi eri reittiä ulkokehältä tuonne keskelle asti. Tahi sitten ristikeskustaisina joissa on se risti keskuskuvionaan.


   Tästä valokuvastain muuten näkyvi tuollainen ynpyrän-pynpyränk-uviointi pinnalta maankamaraisen tään. Lie kuinkakin vanha jo tuossa, kera toisen piskuisempansa, muttas aikas iki-aikaiselta tuo kyllä näytti.
Ketkä lie tehnehet muttas kivasti käypi tuohon. Ja muistuttaa siitä ettäs kuin me kaikki ihmiset aina jotahin jälkeemme jättää haluamme! Milloin tällaisen "mandela"-ynpyrä-pynpyrän, milloin nuita/niitä kivikasoja ( pienempiä tahi suurempia ) mitä täällakin tunturin tään päällänsä on sen millona tsipaletta, tahi jotahin muuta sitten MUTTAS joka tapauksessa aina jotahin!
Merkkaammeko reviiriämme? Kerrommeko toisillemme ettäs miepäs olin täällä ENNEN sinua? Jätämmekö jonkin viestin jälkeemme jääville: "Täällä olin/mme, täällä kävin/mme - katso tästä."?


2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2826%29.j

   Laelta tulosuuntaan ( luoteeseen ) ja...

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2829%29.j

...melkein Pohjolan perukoille; Norjaa kohti.

   Ja sitten "ALAS tulla ökkyytti....";

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2831%29.j

   Erään kallioisen nöppään ylitse Kilpisjärven suuntaan.

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2832%29.j

   "Postia - sinulle Kulta, pyydän sulta...."

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2833%29.j

   Ihanainen: maisema, maja, linkki - kaikki!

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2834%29.j


2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2835%29.j

    Funtsin:
   Tää laki, tai siis laen kalliot ovat järeään "kallellaan" tuonne alaspäin, tuohon suuntaan josta tullaan laelle, ja sitten on paikkoja josa on kivisiä kivipuroja alaspäin sekä...

 2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2839%29.j 

...tällattiis "valumia" kallioiden pinnoilla.
Onko niin että nämä, ja tää koko Saanatunturi, ovat ns. laavaperäisiä muodostelmia? Ikijäät aikoinaan sovanneet pintansa kuviot näihin? Mankohouman ansioista muodostuneet nää tällaiset valumat ja itse asiassa koko tää kyseinen tunturikin täl viisiin "vinoon"? Eikös se menekkin näin jotenkin?

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2836%29.j

   Kaksi tunteroista ylöspäin ja noin tunti alas tullessa. Miuta ennen laelle menossa jo muutama henkilö. Mie kuudes laella.
Takaisin lähteissäin sitten vastaantulevaisina sen... no, en laskenut määräänsä muttas jos sanoisin että eräskin BUSSI-lastillinen ihmisiä siinä puolenpäivän tiemeellä laelle kapuamassa, niin enpähän tuota ole misään nimessä väärässä!
   Mikä siinä muuten onkaan kun ajatellaan nytten että ollahan tätä "viruksen aikaa" menossa, niin tuollakin meitä oli sen "millona" ihmistä samoilla holleilla, samoilla sfääreillä!
Tosin sen minkä mie hokasin, niin...
   Tiedättehän te sen/tään tavan ettäs kunne ollahan josain vaeltamassa, näin kapuamassa/laskeutumassa, tahi muutoin vaine jolkotetaan josain ( esim. valokuvaamassa ), niin sitä aina siellä tavattuja ihmisiä TERVEHDITÄÄN!? Vasiten jos vastahan toisiaan tullahan tahi muutoin "samoille sfääreille" satutaan jostahin systä.
Aivan kuten esim. tuolla teitten päällä  bussikuskit toisiaan. Moottoripyöräilijät toisiaan. Matkailu-autoilijat toisiaan. Rekkakuskit toisiaan. Jne., jne..
Niin myöskin sitten ME "valetajat" tällaisissa paikoissa.
Nytkin monelle huikkasin: "Päivää.". Moni vastasi joko päivän sannoin tahi muutoin heipalla heitellen, moikalla moikaten. Joittenkin kera vaine päätämme nyökättiin, silmiin toisiamme tillotettiin.
Hieno tapa, kannatetaan!
Muttas sitten oli "meitä" sellaisiakin ( näin viruksen aikaan....? ) joukossamme jotka eivät reagoineet mitenkään. Ei päiviä, ei mitään sanaista. Hyvä kun silmiin kassotaan. "Hyväkkäämmät" selkänsä vaine vastaan tullessa käänsivät kohti vastaansa tulijaa... Surku. Vaik´ kuin tautista-aikaa ollahan... Siltikin surku miusta.


2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2837%29.j


2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2838%29.j

   "Me olimme täällä."
Pikku-Malla ja Iso-Malla kera Siilasjärven takana....

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2840%29.j

   "Sielu lepää." - nro.2.
   Evästauolla ylös mentäissä.

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2844%29.j

   Huomaatko- lentsikka pilven varjon kohalla yllä Kilpisjärven?

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2845%29.j

   "Sielu lepää." - nro3.
  Ylös menossa, nauttimassa maisemista - huokasemassa...

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2846%29.j

...ja mikäs onkaan nauttiessa juurikin tätä maisemaa!

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2847%29.j

   "Sielu lepää." - nro.3.
   Ystävykset - ylös menossa.
Täsä olisin muuten Mummerolle tälle viel oppimista; osata ottaa näin rennosti koko tällainen kapuaminen!
Istua, evästää aina silloin-tällöin ja olla vaine?

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2849%29.j

   "Sielu lepää." - nro.4.
   Voikoo enää kauniimmasta maisemasta nauttia?
Ja mie valokuvaajana käyttämättä tällaista tilaisuutta hyväksein - luvan kera tietenkin ( laitelen hänelle kohta sähköisellä postilla näitä hänestä ottamiain valokuvia, menemään...)
   Siksipä siis... nimike näille kaikille neljälle valokuvallein "Sielu lepää.", kun kaikki he jotka valokuvasin näin, kertoivat kohdaltansa miulle ettäs kun on mitä katsella! Aikaa, säätä, maisemaa; mieli lepää, sielu saa ruokaa.

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2850%29.j

Koivuraja ja pitkospuut alkavat  alas päin palatessa.
  
2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2851%29.j
 
   Näin alas valuessain mietin autoin rativostain kuulemaani juttua jossa puhuttiin että ME Suomalaiset "kuivumme kasaan", meitin syntyvyys pienenee kuin "Pyy maailman lopun edessä"! Pitää saada joko syntyvyys lisääntymällä joitakin "täkyjä" nykynuorisolle kehitellen tahi sitten yksinkertaisesti mm. maahanmuuttoa lisätä, houkutelle tulijoita nuita, enempi?!
Me kun emme tahdo synnytellä lapsia olleskana, ja jos synnytemme niin sitten ns. riskirajoilla jotahin kolmekynmppisinä... tahi sitten hankimme huusholliimme KOIRAN/KOIRIA!
Täälläkin pistin sitten silmälle kuin oli ns. vähintään joka toisella tuliaisella koira/koiria omanaan mukana!
   Vaine yksi oli ns. perhe. Vanhemmat ja kaksi lasta. Toinen rinkassa ja toinen kapusi itse.
Noin 4-5-vuotas poijan-nassikka. Tokaisin kohdatessamme heille ettäs hattuain nostan jos Pikku-Herra jaksaa laelle asti kavuta? Totesivat ettäs sellainen on ainakin meiningissä ( olisipas kiva tietää kuinka jaksoi ja jaksoiko kavuta? )
Kunne ohitse toistemme oltiin menty, niin kuulin kuinka tää poika ihmetteli iloisin mielin vanhemmillee että sanoiko se nainen "Pikku-Herra" hänestä?

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2852%29.j

   "Kauneus on katsojan silmissä."

   Parkkipaikalle tultuain tosiaan katsastin sen parkki-jutskan ekas´ teks´ "kuntoon". Samalla siinä sitten hokasin kuin sitä miun Hepo Hoipiain onkaan piskuinen muihin autoihin verraten vaik´ ihan normi-kokoinenhan se on.
Meinahan notta kun katsastin sitä sieltä rivistä muiden parkkeerattujen nuiden, etsin menopelijäin muiden joukosta sievästä, niin eihän sitä sen "persausta" sieltä välistä erota! Sen persuus kun on aina "sisemmässä" kuin mitä muiden pitempien koslien! Ei sillä - nokka on aikas tasoissa muihin kera, et en mie sitä sinne mitenkään "yli" parkkeeraa...
   Ja, sitten viel sekin... Kun ajaelin takasin majapaikkaani kohen ja oli liikennettä jo päiväsellä aivan tosita kuin tänne Pohjolan perukoille aamusella ajellessain, niin katsoin kuin ensin on rekka. Sitten tulee rekka, toinen - ja ka´, matkailuauto, asuntovaunua vetävä auto. Iso tila-auto... rekka, matkailuauto... jne., jne..
Sitä tunsi itsensä näin piskuisella Hepo Hopiallain karautellessain, kovinkin "ei joukkoomme kuuluvaiseksi" ja piskuiseksi maanteiden menijäiseksi! Ettäs mitenkä sitä yleensäkin KEHTAA tuolla tällaisella piskuisella "kupilla" ajaella? Vasiten nuin matkailukohteissa, tällä suunalla maatamme, josa ihmiset, ne "oikeat" ihmiset, ovat liikenteessä AINA matkailuautolla - tai työtätekevinä rekoillaan!?

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2853%29.j

   "Perinteisesti"; viimeinen vilkaisu taakse. Tuolla sitä mie sitten kävin kuin kävinkin!
   Ajatelkaatte te Armaat Lukijain miun! Mie, tällainen "ka-rampa", "henkilaita", ja kaikkea muuta! Mie tein sen!
Hattuain nostaisin jos hatun omistaisin....

    Tään mie muistan mistä kuvasin nämä valokuvain, sillä tämä oli yllätykseksein ( kunne paikalle noin-muuten-vaine pysähdyin ja katselin siinä jympärillein ) paikka sellainen joka on Suomemme maan KORKEIN maanteiden kohta! 565m!
Todennäköisesti siis-kö merenpinnasta? Vahi mitenkä-kö mitaten?
Jotenkin vaine tuntuu ettäs aikas mitätön määre ja ettäs onhan niitä olemasa paljonkin korkeampia kohtia Suomemme maassakin teitten päällä - onhan? Vahi eiköö ole....?

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2855%29.j

   "Ruskan-tuskaa."!
   Tuolla laaksossa uinuu Muotkatakanlahti vasemman Taatsavaaran ja oikian Laassavaaran välissä, tien E8 kupeessa. Leutsuvaara jääpi miun ( valokuvaajan ) vasemmalle puolelle, ulkopuolelle valokuvaani tätä.

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2854%29.j

   Osanen Laassavaaraa.

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2858%29.j

   Tod. näk. Karjalanvaara vasemmalla ja sitten.... jotain....
Muttas ei ne nuo seudut niinkään vaan vaine tää näkymä! Värit, vedet, piiiit-kä tie! Wau! 

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2859%29.j

   Tiet nämä välleen täl viisiin "aaltoilevat" mukavasti. äki siellä, mäki täällä. Vaaran kuve, laakso, laki... Ihnata.
   Ja, hei - Tuuli Myllyjä! Elikkäs täsä olimma mie sit noin.... Lammasoaivi´n kohilla. Siis sitä kohti menosa... siellä Lammasoaivi´ssa ovat nuo Tuuli Myllyset.

2020.9.9.%20Saanatumturilla%20%2860%29.j

   Samaisesta paikasta tääkin valokuvain - Roottiin päin kuvattuna.

   Näin saavuin sitten perille, takaisin Muonioon. arvatkaas mitä tein ensimmäiseksi? Suunistin äärelle veden!
Koko päivä tuolla tunturissa, ja koko MATKA äärellä veden muttas ei sen siunaaman rauhaa ettäs olisi voinut johkin kohtaan pysähtyä, olla ja valokuvatakkin!
Joko tiet nuo sellaiset ettäs niissäpä ei voi, ei saa, pysäköidä tienposkeen parkkiin; sen verta mutkaa, mäkeä, yms. kohtaa, TAHI sitten niissä mahdollisissa paikoissa oli jo väkeä sen verta tupaten täynnä ( matkailuautoja! ) etten mie enää sinne viittinyt tunkea!
   Tokaksi sitten sauna lämmä ja ylisille lämpöisille niille!

   Niin vaine "sain" sitten päiväsen täänkin "kulutettua".
Viellä jälkien raikkuu tälle ehtoolle täältä majapaikastain, yöpuu ja aamusella avaimet luovutettuain, etiäpäin.
   Voi kuin mie vuotan MEREN näkemistä!