...nämä nytten tykönäin olevaiset.

1%20%2827%29.jpg

Nämä "Kullan NUPPUSET" muutamalaiset, kaikenlaiset, moninaiset...

1%20%2826%29%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Nämä joita nytten miulla on sen noin ylle-alle satasen kipaleen.

IMG_0007.jpg

Näistä nyt mielin kertoa, pakista, teille oi, Armaat Lukijain, vaik olenkin aikas hyvin pystynytkin tähän asti näistä vaiti olemaan. ( Hyvä mie; ei "uskoaan" pie toisille tuputtaa - eikös vaine? )

   No, muttas asiaan... Mistäs lähdetään liikenteeseen?
Olipa kerran... jne., eikää sitten ollutkaan - kunne sit oli senkin puolesta. Niinpä, siin oli ytimekkäästi koko tarina miusta ja miun kukkasistain päällä tään Telluksen. Jos niin kuin lyhyttä versiota haluttaisi jota-kuta lukaista? Mutta ei, en nyt jätä tätä vaine näihin sanoihin vähäisiin vaan meinasin pakista "oikein oan takaa", pitkän kaavan mukaan. Jookosta?
  
   Ammoisina aikoina kun mie pikku likka olin, olimma synnyin koissain AINA kukkasia akkunat täynänsä. Muistissain ovat kesäisin kukkivat Gloksit ( tiedä en niiden oikeaa nimeä muttas nuin ne ainakin lausutaan ), Pelarkuunit kunaisine ja valkeine kukkineen, sekä Juorut pitkine, sujakoine varsineen ettäs tupamme piirongin päällä ollut, koko seinän kattaava - piirongin päältä kattorajaan ulottuva - hentoinen "pensas". ( Myöhemmin oppinut olen että nimi sen oli/on Unelma. ) Se oli todella ihanainen jo silloin silmistäin miun katsella. Liekkö sieltä sit jäänyt tää "rokotus" miullehin "päälle"...?
   Perennakukkasiakin oli pihan maallamme sen minkä äitimme kerkesi siihen aikaan pienviljelijän perheellisenä emäntänä niitä kasvattaa ja hoidella... Ja mitä nyt hevosen sekä myöhemmin traktosin jaälien sekaan penkkejä pihanmaallemme mahtui.
   Sen mitä näistä kukkaista silloin JO opin, ni se ei ollut todellakaan näiden kukkasien nimet, eikää niiden kasvatusoppeja tahi jako-ohjeita tahi mitään muutakaan tuholaistorjunta vinkkejä, vaan opin sanonnan: "Kukista EI koskaan SAA kiittää - silloin ne eivät lähde kasvuun. Varasta AINA uusi alku - lähtee kasvun alkuun todella hyvin." Liekkö kuin yleinen ohje ja vanhakin viel kaiken lisäksi muttas näin ne kylämme emännät aivan ääneen aina juttelivat kun pikku likkana siin vierellänsä katsoa tillotimme heidän toistensa kukkain ihailua, kun kyläiltiin vanhaan tapaan ehtoiden korvalla kyläilemässä toistemme perheiden tykönä.

   Tuli aika meikä Mummeron ( silloin tyttöpään, tytön hupakon ) lähtiä Maailmalle Avaralle ja kukkaishommelit kaik unhoittuivat Maailam Tuulten Tuiteroisten tuiskeihin.
   Tulipas toinen aika ja aika perustaa perhe. Kasvoi huusholli ( tuli pesuetta omaa ihan omiksi tarpeiksi Majaamme Matalaiseen ) ja samoin tein kasvoi sitten kukkarivistöt akkunoillain. Tuli röntty, tuli toinen, kolmaskin... kunne sit jo oli ihan hyvä alku harrastukselle tälle miullahin.
Muutaman muoskain jälkeen sitten syntyi tyttärein 24/7 ja kun "oppi ojaan kaatoi" hänen kohdallaan hänen laitellessa kaiken mahdollisen, ja mahdottomankin, eteen tulevaisen suuhunsa kera kasvillisuuden, multain, yms. niin pitimmä laitella "evakkoon" kaik kukkasein silloiset miun. Onneksein miulla kun on tätä sukua-rakasta sen verta niin siksoin miun lupautui silloin "sijaisäidiksi" kaikille kukillein näille: kukkasein muuttivat hänen tykönsä. ( Liekkö siksoin enää tätä muistaakaan...? ) Puheella ettäs sitten kun... sitten kun tilanne on taasen jskus toinen niin jos vaikka "paluupostissa" takaisin päin...?
   Aika kului. Kasvoivat muoskain miun, kasvoi tyttärein 24/7 miun. Ja kuin varkain kasvoi myöskin sitten noin kymmenen vuoden jälkeen taasen kukkarivistöin miun akkunoillain. Voi sitä ihanuutta kun kukkaset alkoivatkin pysyä "ehjinä" ja paikoillansa! Mullatkin saivat jo olla omilllaan ja niitä todella tarvitsevilla - kukkasilla.

2008.11.1.%20Kotona%20%2863%29.jpg

Akkuna toisensa jälkeen sai uusia asukkaita ja huushollimme meidän vehreyttä ynpärillensä, sisällensä, tykönsä. Ei tainut se vihreys muitakaan asukkaita huushollissamme enemmälti haitella? Tosin sen sanon - sitten kun oli tapahtunut "ero perheessä ja riitä laitettu kahtia" sekä tuli puolisoin miun taloomme, joukkoomme mukaan niin hän hivenen protestoi noin kukkasiin tottumattomana...! Ja yksi oli ehdoton asia; makkarin akkunalle riitti yksi riippukukkanen - ei kukkalautaa sinne olleskana. No, muttas se kävi miulle-kin ihan hyvin sillä josko koti on kerta yhteinen niin silloin myöskin kuunellaan KAIKKIEN mielipiteitä - eikös vaine? Mikäs mie olen jyräämään toisen mieltä siin asiassa, siin yhdessä ehdottomuudessa kun sainhan mie KAIKKI muut akkunat "kansoittaa" kukkasillain! I-ha-nata!

   Sitten siirtyi puolisoin ajasta iäisyyteen ja muutto tuli huushollini tuon tänne Majaani Mahtavaiseen, alias Humisevalleharjulle, tään Kulmakunnan kulmaukseen. Kauhulla ja kankeudella ajattelin silloin syssyn pimeinä päivinä ( kun maailmain muutoinkin silloin synkiän mustaa näytti mieleltäin toisen poies mentyä... ) jotta kuis mie ne kaik silloiset kukkasein sieltä mukaani otan...

2014.10.11.%20l%C3%A4ht%C3%B6kuopissa%20

...kuin mie nämä kaik pakkavan ja mukaan kappavan?

2014.10.13.%20uudessa%20kodissa%20%283%2

Täsä ratkaisu: monen monta nassakallista erinäisiin laatikkoihin ja astioihin ne siirtäiksein paikasta A, paikkaan B autoin silloisen kyydissä.
   Se vaine oli sit surku kuiteskin, vaik mie kuin luulin omistavain aikas paljon kukkaisa kun omakotitalossa oltiin oltu ja asuttu, jotta kunne perille Majaani Mahtavaiseen pääsin ni eiväthän ne nää kukkasein mihkään riittäneet! Oih ja voih, akkunat nää tään asumuksein olivat aukkosia ammollaan! Tilaa olisi ollunna vaik "muille antaa" kun akkunat tyhjiltänsä seisoivatkin!

2014.11.21.%20tupa%20%20%2838%29.jpg

Ei siin paloa kukkasia ollunna silloin. Hyvä kun tuvan akkunallisen täytehen sain... oih ja voih totta tosiaankin! Jokunen pienempi kukkanen ruukkuineen toisten huoneiden, kammarin ja kyökin, akkunalle. Siin se. Siin kaik. Finito, oih.... voih...
   Näin kun nyt tää valokuvasen tähän liittää rätkäsin ja tätä katselen täsä nakuttaissain niin voi kuin mielehen tulee, kaipuu kasvaa, tuotakin Maksakukkasta tuossa oisena oikialta! Sitä miulla ei enää ole olleskana olemasa. Se sanoi muutaman vu´uen tääl asuttuaan jotta nyt riitti, tää ei ole miun koti!
Hieno Helmain heiluttelija - se kukki nyt täällä ihan viime viikolla EKA kerran olemasa olossaan!
Unelmat... toinen niistä viel henkkissä on kahtena kipaleena nyt jo.
Kakatus Lehteväinen monistettu on moneksi kipaleeksi...
Lekuli Siipinensä henkkissä viel on - kait... jos se yhä edelleen se saman on joka äsä kuvassain on? Mie kun en taida ihan aina näihin "perässä" pysyä...?
Muttas se mikä surku: KAIK nuo Liljat Rönsyineen ovat kaput! Niitä miulla on ollut iätä-ajat olemasa muttas nyt piti nostaa eräälle Ökkö Mönkijäiselle käjet ylös ja antaa periksi. Se voi Mummerosta tästä voiton 100-0! Voih surku sentäs! Ja niin kuin ne nuo Rönsyt ihania ovat; mie niin niistä pitäisin. Niitä miulla oli parhaimpaan aikaan akkunallaan ( vasiten täsä tuvan akkunalla ) sen viis-kymmenen kipaletta... "Niitä hyviä aikoja..."
Katsokaatte oi, Armaat Lukijain, tuolla välissä on myöskin Parsa Rönsyäväinen. Kyllä, kyllä se siellä on... se on tuolla ihan akkunaa liki, tosa heti valkiasta tuolini selkämyksestä vasempaan eka kukkanen...

2018.3.21.%20kukkasiani%20kera%20vanhan%

...sen mie "sain" kasvatettua näinkin isoksi kunne yhden erhehen sitten tein se kun näytti myöskin jonkinlaisen "invaasion" kärsineen jonkin -Mönkijäisen takia - kait... Mie nimittäin otimma ja jaoin sen uusiin uskoihin! Oih, eih! Olisi pitänyt jättää jakamati ja vuottaa vaine jotta jospa se siitään issekseen uuden ulottovuuden löytäisi. Mutta, kun ei, ni ei. Eihän sitä tällaisella "Durasell-Mummerolla" aikaa ole vuotella... ei tod..

   Silloin kun mie tänne Humisevalleharjulla ja tään Majani Mahtavaisen ( säkä sen jotahin ylle 305cm! ) avariin tiloihin näihin kukkain kera tulla tupsuttelin niin sain huomata ettäs se on muuten väliä sillä misä sitä asustaapi kukkaisensa kera? Sil on väliä jotta millaisessa ynpäristössä ne ovat ja kasvavat.
Luulin nimittäin et senkusta vain kannan kukkaset sisälle, laitan ne akkunoille uusille ja siitä sit vaine menhään etiä päin. Tosta vaine. Kukat ovat tytyväiset, Mummero viel tytyväisempi ja yhteiselo ( se kuulu Yhteistyö, Ystävyys, ja Avunanto -sopimus ) jatkuvi siitään etiä päin kuin ei mitään, muttas eipäs se niin ollukkana, ei!
Sain nimittäin huomata ettäs kun kukkain ne silloiset olivat tottuneet laajaan omakotitaloon, sen ihanaan avaraan, väljään tilaan sekä ennen kaikkea tupamme ( talomme ) Tiipiin ( leivinuunin ) puiseen lämmitykseen ja sen lempeään, yhdestä paikasta ynpäriinsä hehkuvaan lämpöön niin... Eipääs sitä vaine nuin vaine sitten totuttukaan tähän Humisevanharjun piskuiseen, korkiaan, ja ennen kaikkea LATTIAlämmitteiseen tilaan!
Siin meni tovi ja toinenkin kussa päästiin yhteistyö ja ymmärrys ( sekä avunanto ) linjalle jotta kuin kastella, kuin kasvaa ja kuka misäkin paikassa haluaa "loppu elämänsä" viettää! Siin Mummero tää kopasi eräänkin konstin ja taidon jotta oppi uuden talon, uuden ilma ja tilan sekä kasvupaikan kujeet suhteessa kasvatettavien kukkasiensa. Huh! Kuka vaati uudet kasteluvälit, kuka toisen ilmansuunnan kasvaakseen? Kuka viihtyikin nytten mieluummin kyökin akkunalla ja kuka "simahti" paree kammarin kätköissä untensa maille, Uni Jukkasen tykö yöhön tummuvaan...

   Muttas niin vaine sitä sit on kuin onkin, kaikista näistä vastoinkäymisistä ja erinäisistä vaiheista huolimati, tultu aikoijen näiden kuluissa tutuksi toisillemme. Ovat vaihtuneet sukupolvet uudet kukkasieni: ovat tullehte ja mennehet vuodet nämä kera poies nukkuvien ja tupaan uuteen tulevaisten kukkasien.
Nyt eletän tätä päivää kuluvaista, vuotta jälkeen tuon muutoin miun. Tuon "ajanlaskuin alkavaisen" viiden vuoden takaisen josta en uskonut mie koskaan eteen päin kulkevani. En koskaan, ikuna, uskonut sitäkään jotta viel näin viiden vu´uen päästä mie täsä samaisessa koissa asustaisin, kotini tämän isselläin pitää voisin - kera kukkasieni näiden.

2018.11.6.%20Kukkani%20miun%20%282%29%20

Kera kukkasieni joiden "vaellus" jatkuu yhä ielleen kaikesta huolimati sillä kun asustavi näinkin kauan näinkin piskuisen piskuisessa "kämpässä" josa pinta-alaa on juuri ja juuri ylle kahden huonehen, niin eihän sitä tällainen Valetava-sieluinen Mummero VOI olla "muuttamati" alvariinsa edes täällä koissa näin sisäisesti: Vaihtuvat huonehin järjestykset, vaihtuvat huonekalujen paikat. Siin sivussa tietty sitten myöskin kaikkien kukkasienikin paikkaset uusiin uskoihin.
Sillon kun tuntuvi jotta ettäs nyt muuten TAPAHTUVI niin se on sit silloin: huushollini tään piskuisen käännän "ylös-alaisin" ja järkkään kaiken, kukkasenikin, uusiin "koteihinsa".
   Löydän tuolta varastoin puolelta "Jemma"-nimisestä paikasta kulliseenkin tarpeeseen, kulloisellekin kukkaselle, kulloiseenkin paikkaansa ( akkunan korkeuden mukaan ), oman uuden alustan ( hienosti sanottuna kukkapylvään! ). Käytössäin onn jakkaraa, lankavyyhtihäkkärää...

1%20%288%29%20%E2%80%93%20kopio.jpg

...maitotonkkaa ( kesken siivouksen otettu kuva - sori; Kirjava Vehka ei omalla paikallaan, omassa kois ihan tällä kuvaus hetkellä.... ), vanhoja pöytiä parikin kipaletta, vanhoja, iän-ikuisia penkkiä...

1%20%2822%29.jpg

...kuin myöskin yssi tsipale, yssi pyörän ranka, vanhasta polkupyörästä roikuoillen tupani katosta kera Aasin kuulevan Korvasen ( on kuuleman oikeesti Muulin-oma muttas miulle tää on ja pysyy Aasina! )
Ja on muuten siitä veikee "kaveri" - ihan kuin olis ukko-puolinen kun "kaverista" puhun - jotta muuttavi suuntaa kuin Tuuliviiri: ei ole väliä sillä et onkoo tuo päivä vahi yö, onkoo Aurinko Armas mistä päin helottamasa - kyökistä, tuolta vasemmalta, vahi tuvasta, oikialta - niin tämäpä muuttavi lehtiensä, koko rankansa, suuntaa ihan nuin vaine. Huomaan vaine joskus istua nakottaissain jotta taasen se tuo Aasi omiaan kuuntelee aivan toiselta puolelta kuin tovi sitten...
On oikiaa kukkapylvästä uutena ja vanhempana versiona...

1%20%2813%29%20%E2%80%93%20kopio.jpg

... muutama vanha laatikko ( kuvassa kukkanen; Kulta ) ...

1%20%2814%29%20%E2%80%93%20kopio.jpg

...sekä jonkin puintikoneen puinen väkipyörä ( kuvassa kukkanen; Vehka Köynöstäväinen )...

2018.11.6.%20Kukkani%20miun%20%281%29.jp

   ( Muutama kuvanen tästä muuttohalustain... kera einäisten -telineiden: ) ...että sillipurkki; ejessä päin, sateenvarjoteline; oikialla...

2019.2.10.%20Kukkani%20%284%29%20%E2%80%

...poljettavan ompelukoneen alustaa ( josta "puotin" poies itse sen ompelukonehen... ), yms., yms.. Milloin siis mitähin mitä etehen tulevi.
Sen vaine olen täsä tään kukkalaumain lisitessä ja uusia "ulottovuuksia" huushollistain etsiessäin näille ain uusille tupaani tuleville asukkaillein etsiessäin jotta vaine "Taivas on rajana" siin mitä voipi kukkasien näiden asuinpaikkana pitää sillä olen käyttänyt järejään esim. ...

1%20%287%29%20%E2%80%93%20kopio.jpg

kaik saamani, eteeni tullehet, löytämäni ja joskus ostamanikin, KYNTTILÄlyhdyt kukkasillini koteinaan! Ei haittaa mitä koko-kaliperia mikin -lyhty on; ain löytyvi asukki sisällensä, ain siitä jolle-kulle koti tulevi.
Samaten olen hokassut et näitä uusia ulottovuuksia etsiessäin, kun jo on nää akkunain kukkalaudat kuin myöskin kattorajat kaikkine koukkuinensa täynänsä, niin sitten otemmo vaikka...

2018.11.6.%20Kukkani%20miun%20%287%29%20

...kaappien päädyt ja ( kuvassa kukkaset; Tikkunen Kakatus ja Kulta - yssi versio niistä monista )...

2018.11.6.%20Kukkani%20miun%20%285%29%20

...huonehin seinätkin käyttöön uuteen - sopivampaan, sanoisinko ( kuvassa kukkasia; Anoppeja Hampaineen ja Kielineen sekä yssi Kulta ).
Elikkäs jos näin niin kuin "laajemmalti" ajattelevi hän ( Mummero tää Humisevanharjun siis ) niin täähän on oiva keino "laajentaa ajatusmaailmaansa" kun oppii ja osaa käyttää hoksottimia löytääkseen uusia kotipaikkoja kukkasilleen. Samaten tää on hyvä keino ehkäistä dementiaa kun PITÄÄ ajatella, PITÄÄ keksiä, uusia paikkoja, uusia ripustusvälineitä ( niihin rakennella ja keksiä omat kiinnitys-jutskansa! ) ja mahdollisuuksia uusiin paikkoihin.

   Summa, sum-laarum...
   Vain se joka "harrastaa" tällaistä "Viherpiiperrystä", on tällainen ( Kukka)-holisti, vain hän tietävi mitä kaikkea tämä kysyy kaiken tuollaisen hoksottimien käytön ohessa.
   Tää on sen millona säkillistä ja litraa multaa ja useamman ruukullisen verran multain vaihtoa. Tää on Alli Hopain käyttöä suihkusa vähintäänkin muutamman kerran vuodessa; tarkoittaa siis sitä ettäs otat kukkasensa kerrallansa ruukkuinensa, viet, kannat, suihkuun ja annat sen sit ensin kuivahtaa suihkun jälkeen sekä sit roudaat sen takaisin sinne omalle paikallensa. Siin välissä ( vähintäänkin silloin jos et jo muutoin täsä kaiken ohessa, kaiken muun touhuamisesi välissä ) sit otat ja putsi-putsitat sen alustassin - varistat sen mullasta ja lehdistä tippuneista sekä peset sen. Käyt lävitse ( putsi-putsitat ) mahdollisen kukkalaudan siltä osin tahi sit sen muun "kotikolonsa" siitä misä se kulloinenkin kukka asustavi. Sitten kukkanen uusi, ja uusi... kunne kaik on taasen kertaalleen lävitse käyty - kuten ain multain vaihdossakin: yssi kerrallansa, kaik yhdessä, kukin vuorollansa.
Tää on viimeistään joka toinen päivä vaativaa kukkain kastelua ja sit jos meinaat ettäs lähdet Maailmalle Avaralle Muita Maita Vierahia katselemahan, niin hommaat "pennuilles" hoitajan sijallesi! Se ei olekkaan välttämäti niin helppoa kuin luulisi kun nykymaailmassa asustellaan näinkin urbaanisessa yhteisössä kuin tääkin kirkonkylänen on....!
Tämä on jatkuvaa tarkkailua ( näkökykyä tarkkkaa vaativaa ) kaiken maailman Öttö-Mönkiäisiä vastaan! Ja vasiten niitä! Niitä kun pesiytyy ihan kutsumatikin näille leveleille misä kukkasia vaine on. Mistä lie tulevat? Ei, ei ole kymysys siitä ettäs huonot olisi kasviusuhteet, ettäs huono olisin kasvattajana, ei. Niitä vaine kulkeutuu joko uusien kukkain mukana kun niitä "roudaa" Maailmalla matkaissa mukanaan kotiaan, tahi sitten Tuulten Tuiteroisten mukana ilma ja tilassa kun kaik akkunat ja ovet ovat seppo-seljällänsä. Tahi, vahi pietkö kenties kukkasiasi kesäisin ulko ja tilassa? Mikä oivallinen "keino" saada "kylkijäisiä" syssyn tullen sisälle kukkais tykö... Jos ei muuta ni jokunen Kaste ja matonen-sellainen niihin ruukkusten pohjain mukana. Siin sitten teetkin töitä jotta saat kaiken sen "invaasion" taltutettua jos niin kuin meinaat yhä ielleen kukkas ominasi pitää etkä antaa Öttö-Mönkiöille 100-0 -voittoa!
Näin on miullehin toillain muutamien kukkain osalta käynyt vaik kuin niihen kera kaikkein yritin - päällain en tosin viel seisonut... Oiskoo pitännyt?
  
   Miksi, oi miksi, sitten nään kaiken tään vaivan jonka näiden pitäminen, kasvataminen ja olemasa olo vaatii?
Miettinyt sitä olen ain silloin tällöin ja vastauksen tähän löydän aina siin vaiheessa kun on joko multahin vaihdon tahi sit pesulla käynnin aika. Silloin sitä "niin kuin herää" ja hokasee kuin olisivat akkunat nääkin ( lattiasta kattorajaan ulottuva tuvan akkuna vasiten: n.250cm korkia! ) aivan nakuna! "Iik!": sanoisi Mummero tää silloin jos ei olisi kukkasia näitä joilla peittää se alastomuus. Olisi ns. holotna olla. Ei tulisi mitään. Eihän täällä kois silloin olisi mitään? Pelkät paljaat seinät - sitäkö pitis olla? Ei, ei kiitos miulle. Kyl mie mieluummin hoidan nää kukkain miun ja pidän tään kotini piskuisen, tään Humisevanharjun vihiriänä ja touhuan vastakin sen etehen ettäs näin on ja pysyvi.
   Minkä ilon sitä kokeekaan kun huusholliin tulee uusi tulokas! Mikä ilo on kun näkee jonkun kukkasen hyvin voivan ja kasvavan ielleen isommaksi! Mik´ onkaan se ilo ja sykäys kun hokasee ettäs se pennusta asti kasvattamani kukkanen, se iän-ikuinen, vanha "kaakki" jonka mahoksi luullut olen niin se "ryöjä" sit nyt ottavai ja...
  
65630183_2569474233085967_92952572996249

...KUKKIIkin TODELLA kauniisti! Kauniiden, pienen piskuisten, mut kuitenkin ihan vaine ns. mikroskoopilla nähtävin, kukkasin kuitenkin. On kuin en olisi tiennytkään, älynnytkään, että HEUREKA KAIKKI kukathan kukkivat joskus!? Miksi sit ei tääkin - vaikkas nyt, näin, monen vu´uen jälkehen eka kerran? ( tätä Mummero tällainen - yks Pöllö-Kustaa oikein! )
   Puhumatikaan sitten yleensäkin kukkasien ominaisuuksista putsi-putsistaa huonehin ilmaa ja tilaa!? Etenkin kun on tällainen henkilö joka miekin olen; kaiken maailman pölyille, karvoille, yms. mahdolliselle allergisoitunut!
Tiedän, oi teidän, sankkevan hyvin tiedän jotta on allergiosivia kukkasia, on kukkasia jotka VASITEN allergisoivat.

1%20%2824%29.jpg

Esim. vaikkas nämä Santut ( Saniaiset siis ) - nämähän se pahimmasta päästä ovat kun niiden lehtien itiöt lentelevät sinne sun tänne kun näitähii sattuu, ja pitää, silloin tällöin nykäisemään. Muttas, se mik näistä haitta on näiden itiöihin kera, ja sen kun tietää niin liikuttelevi mahdollisimman vähäsen, niin kyl maar vaine se hyvä puoli, se näihin ilman putsi-putsistus-ominaisuus sen petraa hyppiin keikkuin. Jee!
Sekin viel ettäs mie en voi ottaa, enkää ota, haltuuni mitään kukkasta joka tuoksuvi jo pelkästä lehdistöstään. Esim. jokin ruukkusessa oleva Tuoksuvainen Pelarquuni - ei kiitos miulle. Ja yleensäkin kukkanen joka kukkii KUKKIMALLA - ei kiitos. Ja täsä tarkoitan sellaisia kukkasia joiden kukkaset ovat ihan tavallisia, isoja, mutta tuoksuvat klyyvarini piskuisen "mielestä". ( Sitä ei arvaakaan ulkopuolinen kuin voikaan olla nenunen herkkä ihan vaine tavan tuoksuillekkin jos ei omaa tällaistä "ihanaista" tautia kuin mitä miekin omaan...? ) Ainoastaan sellaiset kukkaset kotinsa saavat tyköni perustaa jotka "eivät kuki" kukkimalla vaan ainoastaan omaavat sellaiset piskuiset, tuoksuttomat kukkaset kuin mitä nyt on vaik´ Rönsyävillä Liljoilla, tuolla Helmain Heiluttelijalla tahi jollahin vastaavalla. Kakatuksistakin vaine piskuiset Lehti Kakatuksten kukkaset käyvät. Esim. jokin Yön tumman Kuningatar - kiitos ei, en voisi olla samalla levelillä, en sit millään. Tosin kauniitahan ne sellaiset olisivat, sitä kiellä en... Gloksit, Pelarkuunit... Posliiniset Kukkaset, tms. - kyllä, kauniita, muttas kun pitää ajatella tätä klyyvaria, pitää yrittää elää sovussa sen kera, ni ei vaine onnaa, ei.
   Muttas kun miettii ettäs osaa ottaa, ettiä, niitä kukkasia jotka eivät omaa tällaisia "pahoja tapoja" vaan haalii/haalin kasaan vaine niitä jotka hyvät tavat omaavat niin näihinhän kera pärjää ihan hyvin.
Ima ja tila raikastuvi kummasti kun näitä on olemasa!
Ja onhan siin hyvät "verhot" valmiina akkunoillain kun syssy saa ja talvi tulee; menee pitkälti hämyisiin ehtoisiin asti kunne tarvitsen akkunoillain sälekaihtimia alkaa käytellä kun on tällaiset luonnolliset verhot jo omasta takaa näköesteinä. Ei siitä paljoa sisälle "asti" ulkoa nävy kun kukkaset edessä loistavi, öllö-öllöttävi.

   Mitäs muuta kukkain puolelta?
   Lyhyesti ja ytimekkäästi: olen osallisena Naama Kirjan Huonekasvi -ryhmässä, sekä nyttemmin Huonekasviharrastajatkin -ryhmässä. Näissä sekä muutoinkin nettisfääreissä voi törmätä kuviini ja kirjoituksiini nimimerkeillä Humisevanharjun Mummero, Taivaanrannanmaalari, Alla Omppu-Pomppu-puun, Reissaaja-Lissi, tahi vaine sit omalla nimelläin... riippuin siitä et misä menhään, mikä on asian ydin.
   Pidän perennapenkkiä Alla Omppu-Pomppu-puun, valokuvaan perennoita niin siitä kuin myöskin mökiltämme jossa sukumme vanhin ( mummo ) niistä huolen pitää, siksoin niitä sinne roudaa ja mie valokuvaan.

2017.5.30.%20Iiriksen%20valmistujaiset%2

Piirän kukkasia mm. kortteihin...

2015.2%20%287%29.jpg

...seinille omille... ( kuvassa yksi yksityiskohta teoksestani "Honka". )

2019.4.8%20%282%29%20%E2%80%93%20kopio.j

( viimeisin teos mennä talvena omalle seinälle: "Kukkaispuu.", sekä sen eräs yksityiskohta; )

2019.4.8.%20osat%20%284%29%20%E2%80%93%2


2015.10.23.%20M%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4lle%2

...kuin myöskin toisten...

2018.4.27.%20tatuointi..jpg

...että itseenikin suunnitellen.

Ps. olen myöskin "vanhoihin hurahtanut" ihmisentaimi josta piskuinen tarina täsä menheiltä vuosilta entisiltä:

17309902_1471998149500253_53959576638790

   Tämä raskaus kesti piiiiit-kään ja tätä syntymää on odotettu syvällä hartaudella uskoen että se vielä joku kaunis päivä onnelliseen loppuun päättyy. Tänään sitten koitti vihdoin ja viimein tällainen kaunistakin kauniimpi päivä jolloin sain saatella ihanaisen uuden tulokkaan maailmaan tähän.
   Sen mitä mieleni kantaa taakse päin niin olen odottanut sen ajan hartaasti jotta vielä mie joskus saan tahi hankin itselleni ihku ihanaiset, vanhat, kuluneet ja kulahtaneet "kolmio" tikkaat. Sellaiset jotka saa sopivasti kasaan ja myös levitettyä. Sellaiset jotka ovat viel järissään ja niillä jotahin viel tekee mutta kuitenkin sellaiset että niissä jo eletty elämä näkyy kaikkine kirjavine vaiheineen.
   Nytten tässä vu´uenvaihteen jälkeen sain kuulla että nyt olisi tämä kauan odotettu "raskauteni" jo siinä vaiheessa että voisin pikku hiljaa alkaa odottelemaan lähestyvää synnytystä. Ilmassa oli tuntua että tässä jossain lopputalven tietämillä voisi vihdoin ja viimein koittaa hetki kun "uusi" tulokas maailmaani putkahtaisi. Ja niinhän siin sitten kävikin: TÄNÄÄN, juuri tänään maaliskuun toisella täydellä viikolla, sain todistaa tätä ihmeellisyyttä!
   Maailmaani syntyi todella kauniit, ihanaiset, vanhat, elämää jo nähneet mutta silti vankat ja kestävät taloustikkaat!
Se henkilö joka miuta tässä syntymän ihmeellisyydessä avusti kertoi että nämä tikkaat ovat hänen puolisonsa isän ( vai oliko se ukin ) evakkona rajan takaa tuomat tikkaansa. Näissä näkyvät mm. heidän jonkun entisen talonsa maalauksen aikaiset roisketahrat sekä tietysti kaikki mut sitä ennen käytössä tulleet elämän jäljet.
Tämä vanhempi polvi oli viskaamassa mm. nämä tikkaat roskalavalle hävitykseen mutta hän itse on luonteeltaan sellainen että pistää vähän sitä sun tätä jemeliinsä ajatuksella että "kyllä aika tavaran kaupitsee" ja näimpä sitten nämäkin hän säilöi vuosia sitten omiin nurkkiinsa talteen... Kunne nyt tässä alku vuodesta koitti sitten tämä miun kuulemani "ennuste" että nyt olisi H-hetki aika lähellä; hän valmis luopumaan näistä jonkun toisen käyttöön.