...alvariinsa tulee touhuttua sillä kuka se nyt joutenkaan olisi; kerkiihän sitä haudassa sit levätä - kuten vanhakansa viisaasti on osanut sanoa.
Täsä muutamia tällaisia puhdetöitäni, viimeisimpiä värkkäyksiäni...


   Täsä tein Affen-lohikukkosen á la mie.

2017.11.2.%20Kalakukko%20%C3%A1%20la%20m

   Alkujaan oli tarkoitus tehdä vaine affenista kukkonen tämä mutta sitten muistin kesken tekemiseni että miulhan on viel jääkaapissa yhden paistamani lohen rippeet jäljellä; tännehhän se hyvin "uppoisivatkin". Näinpäs sitten tuumasta toiseen ja lohen rippeet tänne affenien sekaan "uiskentelemaan".

2017.11.2.%20Kalakukko%20%C3%A1%20la%20m

   Kukon kuori kiinni ja uuniin...

2017.11.2.%20Kalakukko%20%C3%A1%20la%20m

   Tälläinen siitä sitten tuli muutamien tunteroisten uunissa muhimisen jälkeen. Ihanhan tämä on ihan ns. oikian Kukkosen näköinen - eiks vaine? Eikää "sisuskaluiltansakaan" mitenkään eroa ns. tavan Kukkosesta.

2017.11.2.%20Kalakukko%20%C3%A1%20la%20m



23509434_1730984843601581_17314243951756

   Tällaisen Mustikkakukkosen ( alias Rättänä ) á la mie väkersin kun tuli mieliteko jotahin makiaa. Tosin eihän täsä hirmusesti ole sokrua ( Erytritoli-sokrua ) sillä en tahdo "viljellä" sitä ylen äijy kun vähemmälläkin hyvin pärjää. Monesti jätänkin sen sokruni aivan kokonansa poies kun teen VAIN itselleni Mustikkakukkoa.
Muttas olipas hyvää Rättänään nyt, sen voin ihan puhtoisella omatunnollani sanoa.

  
   Tämä miun ihku ihanaiseni, piskuinen Lokikäärmeeni sai tuta nahoissaan kaiken hyörinäni ja pyörinäni, huhkimiseni ja touhottamiseni keskellä, mitä on asustaa tällaisen Touhu-Mummeron huushollissa. Voihan surku...
   Vein täsä paukkuvien pakkasten ( tälläkin sfäärillä oli sen -15-16´C pakkasta! ) aikana kaik petivaatteeni patjoineen ja kaikkinensa ulos tuulettumaan ja pakkasen pantavaksi niin sängystäni kuin Itulaatikostain ja sitten siin josain vaiheessa aivan vahingossa ( ei siis mitenkään tarkoituksella! ) yhdellä patjasen nurkalla vetäisin hänet seinältäni alas lattialle.

23154999_1725017074198358_30891785408391

   Näin hälle kävi; osa käpälästä lähti sen silijän tien maille tuntemattomille kun hän otti ja tuota lenteli siivillänsä seinältäni kovalle kaakeliselle lattialle. Vaik kuin mie ettin ja ettin hänen tassunsa palasia pitkin huushollini tantereita niin enhän mie tätä tassuaan takaisin kokoon saanut. Oli nimittäin räjähtänyt sen verta pienen pieniksi, ihan millien kokoisiksi, palasiksi ettei niitä vaine enää ollut järkevässä, nähtävässä, koossa olemassa. Sen sijaan kaikki ne ISOt palaset jotka näin ja jotka ihan järjellä kasaan sain koottua, niin nehän mie tottahan toki otimma ja liimailin hälle tassuunsa takaisin.

23215756_1725017220865010_35699949286163

   Muttas kun ei niistä ISOista palasista täyttä tassullista tullunna niin kehittelimpäs sit hänelle tällaisen haavataitoksen tassunsa turvaksi... tahi hoidettavuudeksi. Saa tiijä kuin "kauan" hän tätä nyt sitten "joutuu" tassussaan kipiässä pitämään sillä eikös se olekkin niin ettäs ainahan se sit aikanaan josain vaiheessa tällainen side ruhjeen päältä poistetaan?

23213444_1725017324198333_43514955807666

   Näin tämä piskuinen Lohikäärmeeni miun seinälläni on ja elää. Nyt sitten entiseen tapaansa samalla paikalla kuin ennenkin muttas, snif, nyt yksi tassunsa paketissa valkoisessa.
   Sai hän osuman toiseen siipeensäkin mutta se on vaine tollainen "pintanaarmu", pieni hipaisu vaine ja - "hipaisustahan ei oteta...."?



23405957_1729126497120749_45350530122460

   Tämän piskuisen, vanhan, pöytäsen löysin yhdeltä nettisaitilta myynnistä ja itselleni sieltä ostin. Tämä vaine oli sen verta kaukana itseäni että sovin siellä likemmä asustelevan siksoin miun kera että hän sen luoksensa myyjältä käypi hakemassa ja sitten aikanansa sieltä tyköänsä miulle jotankin kulkeutuu.
Aikaa kului ja pöytää tätä ei näkyillyt suunasta tahi toisesta kotia tuleman - kunne mie itse otimma sitten kerran siellä suunassa muutoinkin reissatessani, ja hajin "Kauan kaivatun" kotia.
   Pöytänen tämä oli ihan ehta kunnossa mitä nyt vaine oli aikain pölyssä ja hivenen sen pölyn alla pohjastansa homeen taikaista piti pinnallansa... Onneksi "hätä ei ole tämän näköinen" vaan kun miun oli muutoinkin tarkoitus vosekkia, putsi putsitella, koko pöytänen ennen käyttöäni, niin otimma ja oikein Kloritilla jynssäsin ne home kohdat siin samalla puti puhtahiksi. Hyvä mie! Sitten kuivattelin rauhassansa koko hela hoidon ja kunne kuviaksi asit oli "oppinut" niin...

23406002_1730019593698106_44652383914509

   ...näytimmä tälle piskuiselle pöydällein miun kuka käskee ja misä kuuluu "tarjoten" hälle käsisahaseni hampaita.
Miksikö? No, kun hän oli sellainen "hongankolistaja" pitkine koipineen ja mie en juuri sellaista tarvihtenut. Sitä paitsi eihän se olisi ollunna turvallistakaan pitää tämä sellaisena huojuvana "Eiffeltornina" kun tarkoituksein oli näin kuvani tapaan  kukkapöydäksi tämä valjastaa.
Jotenka ei kun vaine kouraani tekevään sahanen tuo ja jokahisesta jalastansa noin 11cm poies. Santapaprulla kevyt hionta sahauspinnoille ja sit viel huonekalutassukat sinne pinnoille. Á vot sie, hyvä tuli.
   Nyt miulla on sit tarpeiheni mukainen, piskuinen, oikein puutapailla ja -liitoksilla tehty, sopivan korkuinen kukkapöytä kukkasilleni. Jee!



23379925_1732052033494862_41451084947041

   "Näin meillä"... Olen oppinut ettäs välleen pitää käyttää kukkasia suihkusa, ja nytten taasen tuli SE hetki jolloin sen oli tapahduttava vaikkas kuin tuntu että on "pitkin hampain" tehtävää hommaa. Ei tehnyt mielein miun sitten mitenkään moiseen hommaan ryhtyä. Ei mieltä, ei ajatusta, eikä ideaa, moiseen hommeliin olleskana! "Miksi pitää? Onko aivan pakko? Eihän tarvitse - eihän?" Mutta sitten kun taasen järkein tuo järkevä takutti kovaan kallooni et "ei auta itku markkinoilla" ja että tehtävä vaine on jos mieli kukkasia pitää, niin hommaanhan "loputtomaan" mie ryhdyi.

23517764_1732051986828200_51344079931946

   Kaik sen noin satasen kipaletta käytimmä vuorollansa suihkusa...

23434997_1732051960161536_67317235794666

...vosekkien myös kaikien niiden tassiset, ja kukkapöytäset, -jalustat, -häkkiset, yms. misä nyt niitä miulla sit onkaan "asustamassa",  puti puhtakhiksi.
   On se vaine taasen kiva olla kun on kaikki kukkasein puhtahat kaiken maailman "villakoirista" ja ilma näin raikkahampi hengittää koko huushollissain. Ja kukkasetkin kun tykkäävät ja paremmin voivat. Ja samallahan tuota saan tietää aivan tasan tarkkaan et kuin mikin kukkaseni voi vaik kyllähän tuota katselen ja hoitelen niitä jokahinen kerta kun niitä kastelen ja viikottain sit viel "roipsun" kaik kuivuneet oksat ja lehdet poies. Mutta kun eivät nämä silmälläpidot aivan kaikkea "paljasta": nyttenkin tajusin, löysin, neljä uutta kukkivaa Lehtikakatusta entisten tietämieni kahden kipaleen lisäksi!
   Tämä tällainen operatsuune pitisi tehdä noin joka toinen kuukausi mutta kun ei vaine saa itsestään aikaseksi. Se on vaine tuo kukkasten määrä sen verta paljon että ei sitä ihan joka toinen kuukausikaan viitsi tehdä. Olenkin ajatellut että jos vaikka näin neljä kertaa vuodessa saisin hommailtua... viimetteeksi tein syssyllä kun Työni loppuivat - ja sitten nyt. Seuraava kerta voisi olla joskus vuoden vaihteen jälkeen ja sitten.... sitä rataa.
Tietty voisin "välttää" tällaien suuren operatsuunen kun ottasin ja suihkuttelisin näitä alvariinsa suihkepullon vejellä muttas kun pelkään sitten tämän Majani Mahtavaisen parketin puolesta sen verta että en vain uskalla ottaa riskiä että se alkaisi siit protestoida ja irvistellä niskaansa liijemmälti tulleen vejen taatta. Se ei olisi hyvä jutska, se.



23511109_1735205543179511_29294583140194

   Tämä täsä on taasen ns. nimikkokuva miun tulevalle valokuvanäyttelylleni ( "Taivaanrannanmaalarin ajatuksia." ) joka on ensi vu´uen Helmikuulla paikallisen kirjaston näyttelytilassa. Ja nimen omaan Helmikuulla vaik mie olenkin itse jutellut ja ajatellut jotenkin "kieroutuneesti" aivoissain että se onkin jo Tammikuulla - kunne nyt tätä varten mainosesitettä tehdessäin havahduin "todellisuuteen"...
   Elikkäs uskossa vahvassa et se olisi ollunna Tammikuulla olen pakertanut "niska limassa" tätä näyttelyäni kasaan ( esille laitettavien valokuvien valitseminen sen millonan kuvan joukosta, niiden järjestyksen katsominen, nimeäminen, numerointi. Näyttelyluetteloiden teko, tulostaminen. Numeroiden teko ja tulostaminen. "Taiteilijan" esittelytekstin laatiminen ja tulostus. Näyttelyn esitteen suunittelu, teko, ja tulostaminen - joka viel on vaiheessaan.... Yms., yms. jutskaa joka ei sitten nävy itse näyttelyssä mutta on aikas lailla aikaa viepää valmistelua sen pienen hetken näyteelyssä esillä oloa varten! ) jotta kun Joulukuu menee täysin Töissä niin onpaa valmiina kaikkinensa; ei tarvihhe Tammikuussa kuin mennä paikalle ja ripustaa seinille esille.
Muttas nyt kun "paljastuikin" näin että onkin vasta Helmikuulla niin onpaa helpotus itselleni! Nyt ei olekaan enää kiirusta mitään. Kaik on kohta jo valmiina ja sitten aikanansa vuoden vaihduttua, Tammikuun tullessa, voin paneutuakin aivan täysin ja kokonansa tyttäreni 24/7 asioihin ja hänen maistraattiin tehtävään vuotuisen litviikin laatimiseen, yms. vuoden vaihteen taitoksen vaatimiin jutskiin joihin kuuluu mm. tämän 24/7-tyttären kaikkien palvelukodissa tapahtuneiden käteisostojen kuittien tarkistus ja paikkansapitävyyden läpikäynti, todennäköisesti jälleen kolmen huushollin kukkasien multien vaihto, yms., yms..
Joten hyvä tosiaankin näin päin.


   Viimeisimmät puhteeni:

2017.11.17.%20Karpaloinen%20suklaamousse

   Karpaloinen Suklaamoussekakku á la mie + laton.
Elikkäs gluteeniton, maidoton, hiivaton, Soijaton, Erytritoli-sokrulla tehty pohja. Ja täyttenä Stevia-sorkullista suklaata, laktoositonta kermaa ja - eipä sitten muuta kuin normi kananmunaa ja liivakkoa. Sekä Karpaloita.

2017.11.17.%20Lihaton%2C%20merellinen%20

   Ja pizza á la mie, Kaiketonna. Ns. merellinen, kasvis-pläjäys.
Pohjanaan Kukkakaali-pohja.
Täytteenään kaikkea mahdollista: tomaatteja, tsipuli, kolme valkkaria, kaksi chili. kaksi peperonia, Kikney-papuja paketillinen, Cili- ( vahi oliko se valkkari- en muista... ) tomskupyrettä paketillinen, savusimpukoita purnukallinen, ananasta purkillinen, chili-tonnikalaa purkillinen, ns. itse kerättyjä, oikeita mettäsieniä useampi kourallinen, Porlammin Vege-chilijuustoa paketillinen, savulohta noin... useampikin hippunen sekä keltainen- ja punainen paaaprika. ( Jäiköhän jotahin mainittemati? ) Joka tapauksessa hyvää tuli!
   Tänään, juurikin tänään, syömmö yhdessä tuumin sitten nämä kumpaisetkin ( ja paljon muutakin hyvää ja maittavaa )  "parempiin massuihin" kun kokoonnutaan perheellisen tyttärein miun tykönä hela-hoito.