Tää tällainen ihminen joka yleensä liikuskelen hame päälläin, olemma tehnyt sitä koko tään olemasa olo ikäin.


  
    Juurikin tänä pänä ( sopivasti? ) saneli itsensä irti tää kuvain hamonen tällainen. Tää saneli ettei halaja enää palvella miuta, ei roikuila helmossain miun.
Eihän tuolla ikää ollunna varmahan kuin sen... vähintään 20, jollei peräti likemmä kolmekymmentä, vuotta!
Aina kun jokin kohta on mennyt rikki tuosta, niin olemma sen korjannut jotenkin; parsinut tahi ommellut uusiksi.
Muistelisin, ettäs pituutensakin on pidempi ollut alkujaan. Siitä olemma sit lyhennellyt ns. plvipituuteen ensinnä. Sitten kunne vyötärönsä kului kuminauhavyötäröstään kankailtansa puhki reijille, otimma ja uusin uuden vyötärökaistaleen siihen - ja helmansa pituus lyheni taasen sen verta tuolloin.
Ei se mitä, ei se ole menoa tahi pitoaan haitannut: "uusi" hame ja ei kun menoksi vaine, hamonen ylläin.

   Monen tällaisen vanhan hameen kera olemma nyttemmin tehnyt saman laisia "siirtoja".
Monet hameet olen tälleensä "pelastanut" edelleen ylläin pidettäviksi. Tahi sitten kun oikein raakiksi ovat mennehet, niin olemma vaine jättänyt ne hamehet taltehen ja sopivan tullen sit osiaan uusiin rustattaviin käytellyt.
   Kuten esim. täsäkin nytten:



   Löysimmä taanoin kirpparilta joltahin tällaisen viti-valkian hameen joka on niin "miun näköinen".
Se vaine, ettäs toi "pitsikaistale" vyötäröllään ei ole minua. Eikä ollehet ne narusetkaan siin -kaistaleesaan; ne poistin tästä jo ennen tään kuvaamista.
   Tämä oli myöskin hivenen liian pientä kokoa miulle joten otimma ensin ja purin koko vyötärönsä poies. Purin sen aivan alkutekijöihin.
Sitten katselin sopivaa kangasta... tai, no.... melkein sopivaa nyt kuitenkin.... varastostain ja aloin rustata kokoa isompaa vyötäröään ja suunilleen sellaista mitä halajan. Mm. ilman alunperin siinä ollutta vetoketjuaan.



   Täsä näkyilevi kuin ompelin vyötärönsä käsin kiini sisäpuoleltansa jotta siitä kaistaleesta tulee sit siistin ja hyvän näköinen myöskin ulkopuolelta; ei ompeleen jälkiä näkysälle sinne.
   Ja täsä alla sitten taasen se lopputulos koko hemosesta tästä kunne olen liittänyt uutta-vanhaa kangasta vyötärölleen/lantiolleen:



   Kaiken tuon rustaamisen jälkehen viel sitten värjäsin koko hamosen uudelleen miun itsein väriseksi:



   Se vaine tosiaan, ettäs ko alkuperäinen ja lisätty kangas ovat himpun eri laatua vaikaks molemmat ovatkin puuvillaa, niin värjäyksenkin jälkehen ne erottaa toisistansa hyvin.
Ajattelin kuitenkin, nottas nyt saapi kelvata näin ikkään. Tällä nyt menhään. Pidän vaikkas sit pidempi helmaisten paitojen kera tätä hamosta; ne peittävät tuon eri värisen kaistaleen allensa. Ja sitten joskus tulevaisuudessa etsin joko likemmä samanlaisen kankahan ja kokeilen sitä tähän tuolloin. Tahi sit värjäilen joskus uudemman kerran: josko sitten värjääntyis tasaisemmin?
    JA tänä pänä tää "uusi" hamonen sitten jo töissäin ylläin olikin.