Kun se kerta tää miun nasu piskuinen otti ja protestoi sitä gluteenia vastaan niin lähdinpäs sitten het´ aamulla arjen tultua, metsästämään lähintä paikka josta moiseen proplematiikkaan apua saisin? Kysäisin paikallisesta, tään kylän, apoteekista muttas ei, en saanut siitä tarvitsemaani helpotusta.
Siksipä siis sitten karautimma Hepo Hopiallain himpun kauemmaksi, mantereen puolelle. Toisin sanoin nyt tein petollisen tempun ja loikkasin vieraille vesille. Menin asioille muualle kuin tälle kylälle - sori.... 
   Matkallain tuolla, kun jäi aikaa ennen lautan rannasta lähtöä, käväisin valokuvaamassa Potinlahden kalasatamassa.
  Sattuipas onnen kantamoinen kun juurikin silloin sinne rannalle saapuin venhollansa joku kalastaja mies.Henkilö! Anteeksi; ei mies, vaan henkilö.... vaik kaks´lahkeinen olikin....

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4


2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Katsanta kohti Väntelänkaria.

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   "Matkamiehen risti."
   Tämän kalasataman laiturille vievän maavallin kupeilla olevaista venhojen kiinnitys"tapeista" yski tsipale.

   Lautalle saavuttuain ja siin jäi hippunen viel aikaa "fiilistellä" maisemia Taivahanrannanmaalarina:

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Oulu siintää horisontissa utujen keskeltä.

   Kussa Hepollani Hopialla karautimma lauttasen tuon vievän kyytiin, niin pohdin siinä ettäs yleensäkin autoilu on monelle ihan sujuvaa, ok., yms.. Etenkin ammattiautoilijoille.
Isse taasen ajattelen ettäs olenpas mie "kätevä emäntä", kätevä ajaja, kun osaan näinkin jouhevasti esim. lautalle ajaa, ja sitten viel sieltä poieskin.
Eihän sitä ihminen ( sukupuolesta riippumati ) tarvihhe mitään muuta, sen kummempaa! Ei monimutkaisempaa, ei mitään "juhlaa", ei erikoisuuksia. Ihan vaine "normi-kauraa" - ja mie olen ihan sankkevan tytyväinen ajotaitooni ( sekä ajokorttiini - kiitos vanhempieni likkavuosinain! ), sekä siihen ettäs voin, osaan että pystyn, ajaa/karauttaa, Hepo Hopiallain paikasta toiseen.
   Funtsin ettäs niin se vaine taasen tää "arki" asettuu uomilleen: olen menossa apoteekkiin... sen pahuksen gluteenin takia!
   Lautelle päästyämme tein EKA kerran sellaisen jutskan etten noussutkaan autostain lauttamatkalla/matkan ajaksi ulos!
Mietin että tähänkö on JO tultu? Olenko paatunut näihin lauttamatkoihin jo vahi miksi en enää pinkaissutkaan "roikkumaan kaiteensa ylitse"? Onko paree istua nakottaa autonsa uumenissa, vahtia Hepo Hopiaa ettei se siellä aavalla ulapalla  ( salmessa ) riistäydy hallinnasta ja hypätä karauta lainehille noille, ja selata siin samalla istuissansa vaik nokkansa kiini kännykkänsä ihmeellistä nettimaailmaa kuten JOKAHINEN omansa kätköissä istuvainen näyttää AINA tekevän?!
Puollustuspuhe: en halunut nousta laineille noille vaan tekstasin ystäväin kera ja laittelin Kullalle "postia" menemään. Sitten kun palajan - sitten nousen...

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   "Tyrskynratsastajat" olivat jällevän saattelemessa meitä Luodonselän ylittäjiä.

   Mitä se on? Valokuvaan. Ja saan joskus ihan kelpo valokuviakin aikaseksi.  Joskus vaine onnaa hyvin.
Muttas sitten kun näen jonkun toiven napsivan valokuvia kamerallaan, tahi näen toisten ottamia valokuvia valmiina, niin heti tulee TUNNE että kun mie en osaa!
( Ajatus joka pälkähti mieleeni jällevän kun katselin lautalla olijaisen ihmisen valokuvaamista... )

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   "Kotona." - tosin himpun myöhästyin, snif.
Meinahan notta olivat Merimetsot "Kotipuussaan" istua nakottamassa kun aloin valokuvaamaan niitä muttas lehahtivatkin sit lentoon kussa vaine lautta tarpeeksi liki meni. Tuolla taustalla ne liitävätkin ilmojenteillä.
   Toisaaltaan tämä on alkanut merkitä issellein sitä ettäs tään jälkeen sitä ollahan menossa kotiin. Vaikkas ei nyt olekkaan omaa, omistuksessa tahi vuokralla olevaista, asuntoa koko Luodolla issellein niin siltikin - kotiin.
Se on vaine ihmisellä sellainen vietti, sellainen mutu-tunne, sellainen TUNNE ( hitto soikoon! ) ettäs johkin paikkaan kun menee ( olkoon se paikka isse kullahin sit mikäpähän on ja misä onkaan ) niin silloin tulee vaine sellainen lämmin tuttuuden tunne, kaipauksen tunne, seesteisyyden tunne... "Olen palaamassa kotiin."

  
   Maksoin "verot": aikainen herääminen tänä aamuna ja sitten muutoinkin nyt taasen vähälle aikaa saamani vähäiset yöunet vaativat tänä pänä miulta lounahan jälkeen vajaan tunteroisen nokoset! Harvinaisuutta, myönnän sen mutta kun ei vaine jaksanut. Veto väheni, antauduin.


   Päikkäreiden jälkeen karautin melkein keskustaan ja pyörsin Pöllälle päin.
Ajelin ihan ekas´ taks´ Sunikarin kalastajasatamaan:

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Sielu lepää:

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4


2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4


2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4


2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4


2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Tänään "metsästin". Näköjään kaksijalkaisia. En tiedä olivatko naaraita vahi uroksia? Ei sillä väliä...
Yllä Tiira ja alla Rävtäväkki.

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4


2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Samaisen Sunikarin dyynejä. Meri aava ja rannaton siintävi tuolta dyynien välistä.

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Uimarantaa kahteen suuntaan Sunikarissa:

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Sitten "kelkan kääntö", "pryy - takaisin", ja suuntana Hailuodon lentokenttä:

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

...ettäs Pöllännokka:

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Tätä mie en jymmärrä: miksi nuissa venhoissa tuon rannan oli kyydissä tuollaiset merkkipoijut joissa palaset muovista pussia tuulessa lepatteli?
Ensin luulin ettäs ne ovat, nuo muovien palaset, sijottu nuihin venhoihin ja siten toimisivat jonain lintuin ( Lokkien ja Tiirojen ) pelattiminä muttas kun ei. Miksi?
   Samaan syssyyn mietin, tuolla manterehen puolla pistäydyttyäin ja erään kukkasen sieltä issellein ostaissain ( Kuinkahan ne entiseni siellä koissa voivat? Ja ne taimetkin...? No, muttas; nyt on sitten kolme tsipaletta ainaskin, "uutta verta" sinne millonan entisen sekaan tulossa - jos ne millona entistä viel henkkisä palattuain ovat....? ) et kuin oli ihminen joku taasen ollut kekseliäs!
Oli nimittäin joku kehitellyt sen piskuisen pankkimaksukortin lukulaitteen päälle, sen ynpäri-änpäri, sellaisen muovisen, läpinäkyväisen, putkilomaisen, ns. kertakäyttöisen suojan!
Kertoili tämä liikkeen hoitaja ( omistaja tod. näk. ) että se on siitä helppo joka päiväksi vaihaa aamulla kun tulee liikkeeseen töihi - tai vaikka kesken päivänkin. Helppo sujauttaa paikallensa. Siitä näkee asiakkaat toiminnot ja painakkeet nuo, hyvin lävitsensä. "Onpas se on mainio epeli": tuumattiin ysksissä tuumin, lopuksi.
Jotta: osaa ihminen olla toillaan kekseliäs, kehittelevö, ja ennen kaikkea KEHITTYVÄ, nisäkäs!


2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   "Vaka, vanha, Väinämöinen." ... sillä tämä venho on täsä paikallansa samaisella ollut AINA, sen mitä mie olen täällä stallade.

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4


2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4


2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Tämän kuvan nappasin muistutukseksi isselein jotta muistan kysäistä teiltä Armaat Lukijain miun ( tahi kukapahan nyt vaine, joka asiasta moisesta jotahin tietää? ) ettäs mitä ne nämä ovat?
Tälattiis "lauttoja" maamassaa "heitettynä" rannan sannan ja kasvillisuuden päälle.
Ovatko nämä esim. talvisten jäälauttojen ja massojen aikaan saanoksia? Ovatko jäät liikkuissaan rantakaistaleiden ylle, työntäneet siinä samalla rannan maita kauemmaksi sannan päälle?

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   "Sydän puoli säätä vasten."
   Matkain tään tään päiväisen "pääte", kohde - saavutettu.
Ihan ensimmäiseksi piti päästä puun tämän tykö!
Olen muutaman muunkin kerran siis täällä käväissyt. Aina ns. yhtä kaukaa valokuvanut muttas nytten, nytten, otimma ja astelimma ihan vierellensä, äärellensä asti. Kävin tervehtimässä vanhaa tuttua... kuin ystävää-rakasta.
   Voi kuin mie hartahasti toivon, laittelen tuonne Ukko-Ylimmäiselle, vienot, sievät, hiljaiset, pyynnöt ettäs eivät Luotolaiset, eikää itse Ukkokaan, tätä konsa kaataisi. Tää on vaine niin "ihku", ja rakas, tää puu.
Tätä ennen en ole tiennyt mikä on puu tää "rotujansa" sillä aina kun olen tykönänsä ( siellä kauempana ) käynyt niin se aina lehdetön on siin vaiheessa ollunna. Enkää likeltä ole pintaansakaan päässyt kattomaan...

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

...Nyt tiedän; tämä on Pihilaja!
Se vaine ettäs on näköjään jo elämä hivenen kolhinut tätä-kin - snif. On "ottanut" elämä pintaansa kiinni joskus, jollahin tapaa. Lahoa on. toivon ettei liikaa... "Pidä pintasi Pihilaja!"

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Yssi rannan "eläväinen" kuollut.

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

    Kasse taakse Pöllänlahteen.... ( kävi muuten aikasmoinen vinkka Pohojolan Tuimilta Tuiskuilta päin! )

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

...ja itse Pöllännokan ja Syökarin ( jos osaan oikein nimetä paikan? ) suuntaan.
   Valokuvani tää on "little bit" vinossa mutta idis tulee ilmi ja se on nyt se pääasia täsä valokuvassain:
Alli Hopa sannat, rannat, joita olen täällä käydessäin aina kolunut ja nähnyt, niin ne ovat olleet loivia näin näkysältä kohiltaan, maankamaran päältä. Täsä kohtaa eka keran näen näin vesirajassa tällattiis jyrkemmän reunan. Mahtava!

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

   Pöllännokan ylitse, Kuivasäikän ja Riveinnokan välistä Perämeren aavalle avaralle.

   Steppailin Hepo Hopiain tykö, vaihtelin tassuja toisia jalkoihini, katsastin kamppeeni kasaan, ja paikalle surautti jokin seurue mennäkseen uimaan Pöllälle. Tahi näin ainaskin mie luulen sillä näytti olevan kylpypyyhettä isse kullahin mukana kantaa...
   ( En halua sanoa pahasti, en... tämä ei ole loukkaukseksi tarkoitettu vaan nimenomaan kehuksi! )
   Laskin automaattisesti: "Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi... kuusi ja - äiti."
En tiedä oliko kyse lapsista kera äitinsä muttas se tuli vaine mieleheni miun. Ja ajatuksissain palasin sillä sekentillä  menneisyyteen. Menneisyyteeni kun laskeskelin automaattisesti ensin tuonne kuuteen asti ja sitten viellä vuotin ettäsl... "...seitsemän..." "Misä seitsemäs on?" No, se oli nytten se "äiti" sitten.
   Näin sitä vaine mieli tekee töitään. Oli sit vapaa tahi kotiolot ja työt siellä, kasvatus siellä. Sitä vaine simmut näkee josain lapsia monia ja mieli alkaa heti pitää huolen että taatusti KAIKKI ovat kasassa - ovathan? "Onko kaikki tallessa?" Vaikka ne nyt näin muiden lapsia olisivatkin, ja muiden hoteissa, huollettavina olisivat.
   Voi kunpa saisin muoskain miun taasen todellakin kasaan pitkästä aikaa - ikävä!

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

    "Kotimatkallain" metsästin taasen yhden - nyt Kurki nuorukaisen, tahi Kurki tyttären? Ei, kyl tää on "kaks´lahkeinen"...


   Näin kun kylän pintaan karauttelin niin pysähdyin siihen ns. pääkadun/tien varteen toviksi.
Hyvä olikin ettäs pysähdyin sillä juuri tuli lautallinen ihmisiä letkassa tietä tuota pitkin, kohti Marjaniemeä. Ei siihen tee mieli väliin tahi peräänkään lähtiä heti. Antaa heidän mennä menojaan ja sitten vähän ajan kuluttua isse hissun-kissun-hiljalleen ajelemaan.
  Tuumailin siinä Heponi satulassa istuissa jotta olen täällä Luodolla nytten tään viikon.
En ole Luotolainen, muttas en koe ettäs ihan "käypäläinenkään" enää olisin...?
   Kun olen täällä liikenteessä, kun tulee vastaan tahi kun tulen itse lautalta tänne Luodolle muiden kera ja muodostuu tuotuollainen letka, niin se LETKA on kuin olisi "kymmenen pientä elefanttia" perätysten "marssimassa" maita ja mantuja pitkin kierellen ja kaarellen jokahaisen mutkan ja kaaroksen. Tahi kuin olisi sellainen yssi pitkä matonen joka mutkittelee ja kääntyilee jokahisen mutkan, edetessään kohti määränpäätänsä. 
Sitä on sankkevan kiva seurata, sitä etenemistä. Se saapi hymyn huulille kun sitä katselee ja seuraa. Se on oikeestaan aikas viehättävää katseltavaa. Siistiä - ettenkö sanoisi: jokahinen kulkee kuulijaisesti toisensa perässä. Harva ns. etuilee tahi lähtee mihkään ohittelemaan - mitäpä se täällä hyödyttäisi = kaik pääsee aikanansa perille asti. Sinne mihkä onkin sit menossa. Ennemmin tahi myöhemmin; ei etuilu tällaisellä pienellä matkalla mitään siihen avita tahi jouduta! 
Ja sitten siinä matkan varrella aina yssi tahi useampikin "tipahtaa" letkasta ni tästä poies. Kuka kunnekkin, mikä minnekkin - menojaan. Useimmiten kuiteskin ainakin yssi, josko ei useampikin, ihan Luodon tään päähän asti kulkee.


   "Kotona", perillä - siellä Luodon päässä asti.
   Kaffee tulille ja kun on näinkin kiva ilma ja tila taasen niin miksipä ei; porstuan portahille kaffeelle.
  
2020.5.25.%20min%C3%A4%20%282%29.jpg

   "Täällä on autiota kuin Saharassa!
Täällä on hiljaista kuin huopatossutehtaassa!
Täällä on väkikato kuin...kuin... kuin atomipommin jälkeen ( anteeksi tää "korni" vertaukseni.... )!
- ei ole enää viikonloppua ja vapaan viettäjiä paikalla."
   Niinpä pyytämällä pyysin viereisen halsterin hemmoa nappaamaan YHDEN kuvan Reissaaja-Lissistä tästä
majapaikkani porstuassa, kaffeella ollessain.
   "Että mie tykkään tällaisesta paikasta!
Tykkävän ensinnäi itse tästä majapaikastain: on ihan miun oloinen kaikkinensa, ja vasiten tää ulkonäkö ja tään rakennuksen historia.
Tykkävän kun on hiljaista: ei turistiryysistä vielä. Kenties siten ns. sesonkiaikaan....
Tykkävän ilma ja tilasta: mitä para´hultaista - jos ei oteta lukuun klyyvarin kärtsää....

Tykkävän Luodosta ja ...
...tykkään nuistakin vastapäisen vanhan rakennuksen kivijalan kivistä!"

   Oli aivan PAKKO valokuvata ne!
   Istua nakotan ain juurikin tuon vastapäisen rakennuksen vastapäätä olevan pöydän äärellä touhuamassa, kaffittelemassa, yms. nyt täällä Reissaaja-Lissinä ollessain.
Ja AINA katselen näitä sen taidokkaita kivijalan ladontoja, muotoja, ja muotoonsa saanteja!
Että on ennen osattu tehdä! Kenties viel käsin oikein työstämällä kun ovat sen verta vanhoja rakennuksia.
 

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

Kattokaatte nyt nuita alarossin tuuletusaukkojen "laskennallisia" paikkoja/kohtia...

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

...nurkkakivien vaateriin saantia...

2020.5.25.%20p%C3%A4iv%C3%A4%20syv%C3%A4

...ja sivun isojen kivien "tilkihtimistä" pienemmillä kivillä!
Wau, "ris-pekt" tekijöilleen!

 
----------------------------------------------------------------------


    Lisäys: ehtoolla "iltalenkillä" satamassa täällä.
   Tostesimma vaine että tänä ehtoona ei sitten ketään rannalla, eikää Aurinko Armas peilaile itteesä pinnalta meren aavan. JOTENKA valokuvat ovat sit nyt täsä nää:


2020.5.25.%20ehtoolla%20satamassa%20%281

    Yssi Päivän Sydän, muutamista tään päiväisistä löytämistäin.

2020.5.25.%20ehtoolla%20satamassa%20%282

   "Jarrari jäljet."
   Meri tuo väkeväinen Tyrskypää on lyönyt jarrut pohojaan kun on pakittanut kohti ulappaa ( laskuveden aikana ).

2020.5.25.%20ehtoolla%20satamassa%20%283

   "Onkalo-kolo, oma olo." 
Kiven jälkeensä jättämä kolonen maa-aineksen kupeesa, talvisten jäiden kuljettamassa maakasassa.

2020.5.25.%20ehtoolla%20satamassa%20%284


2020.5.25.%20ehtoolla%20satamassa%20%286

   "Veteen piiretty viiva."
   Nyt näkyy Taivahanranta, eka ehtoona tänne tulon jälkeen, aivan sekiästi!

2020.5.25.%20ehtoolla%20satamassa%20%287

   "Rysän päältä."

2020.5.25.%20ehtoolla%20satamassa%20%289

( ...ja sisältä. )


   Ny sit vuottamahan et mitä ehtoo tullessansa tuo?
  Huomiseksi viel lupailevat Ilman Ilmeilijät hyvää keliä; tiijä vaikka mie suorisin Keskiniemeen....? Mene ja tiijä....?