...perinteinen suomalainen sananparsi. Vai mikä toi nyt onkaan; parsi vai mikä? Mutta näin suomalaisena jokahinen varmaan ymmärtää mitä tarkoitan. Tää Suomen kansa nyt vain on niin kahjoo kansaa...

 

27.8.2006.%20Kumpulassa.%20%284%29-norma

   Pentuna muistan kuin kesäisin ehtoolla kellon käydessä ilta viittä, kun ns. päivän työt alkoi olla lopuillaan... Siis PÄIVÄN työt, ei viel ehtoon... Heinänteko kautena ("Hermannilta heinään" vanhan kansan mukaan mutta kuten meilläi viimosina vuosina joita täällä miekii asuin, oli melkein joka vuosi silloin jo kaik kuivaheinät kokonaan tehtynä.) kuin äiti oli iltalypsyllä laanissa (Laani on paikka johon ain isän puita myytyä ne kaik tukit ja ropsit koottiin pinoiksi odottamaan tukkirekkoja näiden puiden hakua ielleen sahoille. Eli virallinen nimi kait olis puulaani mutta meillä puhuttiin ain laanista.). Joku meistä likoista oli siellä hänen apuna. Lypsämässä, avittamassa tonkkiin nostoissa ja kuletuksessa tai ainai lehmisavua tekemässä ja siihen uusia kuivia kaakkaläjiä etsimässä sekä siihen niitä laittamassa. (Tuli parhaat savut kun löysi sellaisen viel himpun kosteen mutta kuivan paskaläjän.)  Isä oli lopettelemassa heinäntekoa siltä päivältä: huolehti että kaik heinähangot oli siististi jossain samalla paikalla - kuin heinäharavatkin - odottamasta huomen aamua ja uutta heinäpäivää. Huolehti että heinäseipäin tappeja oli pusseittain valmiina huomiselle, eikä tään päiväiset vajaat pussit olleet jääneet apposen auki taivasalle: yökosteus (jos ei yölliset sateet) olisi kastellut tapit kokonaan... aamun tullen olisimme löytäneet tappipussit jossa tapit lilluuvat sajeveessä... Sekä kaatamassa huomiseksi uutta heinää lu´uolle jotta aamulla jo anivarhain olisi uutta heinää valmiina seivästystä varten. Ja samaan aikaan me loput likat (kaksi sisarusta) olimme nostelemassa kaivosta tonkalla vettä korvoihin sekä kantamassa niitä saunan sisälle. Sitten jompi kumpi pihassa olleista laittoi saunan kiukaan ja muuripaan alle tulen - lämmitti saunan. Siinä sivussa saattoi joko vanhemmat tai me, tehdä kylpijöille vastat (tai vihdat - kuin kukkiin halluu sannoo).

Ja kaikki tämä, kaikki tämä työn touhu ja tekeminen heinätöineen ja saunan laittoineen tähtäsi siihen että rankan työpäivän jälkeen, hikisinä, heiniin pistäminä, ja pölysinä me (rakkaat suomalaiset) pääsimme ehtoon puolella siinä vähintään +25´C ulko-lämpötilassa saunan lauteille jossa piti olla VÄHINTÄÄN noin +100´C lämpöä! Jee, me hullut suomalaiset! Ulkona kaamee helle: helle joka laittaa hien valumaan jokahisen jok ikisestä niemestä ja notkelmasta sekä näihin välistäi... Niin tää suomalainen, hullu suomalainen, sitten viel lämmähyttää armaan saunansa ja kapuaa sinne kuumaakin kuumempaan löylyyn ja NAUTTII siitä! Huh! Kyllä me ollaan hulluja.

   Sama pätee (päti) tietty myös talvisyönnä!

   Muistan kuin talvisin kun on (oli) kyse ulkosaunasta, niin saunan laitto aloitettiin jo anivarhain aamupäivästä tai viimostaan päivällä. Ensin kelkottiin vesikelkalla vettä korvoissa tai tonkissa navetalta karjakeittiöstä (karjakeittiö on paikka jossa säilytettiin kaik lypsyillä tarvittavat välineet lypsysankoista tissinpyyhintärätteihin ja Tummeleihin asti. Jossa käsiteltiin maidot ja pestiin kaik lypsyvälineet ain sankoista maitotonkkiin asti lypsyin jälkeen. Sinne tuli juokseva kylmävesi raanasta - lämmin kannettiin talosta sisältä tai eilisen päivän jäliltä saunan muuripaasta.) saunalle. Siinä saatto mennä tovi jos toinenkin... riippuin esim. siitä pitikö tuiskussa ja tuulessa ensin kolaila tietä saunalle ja muualle auki että pääsi liikkumaan pihanmaalla. Sitten kun oltiin saatu vejet muuripaalle, alko saunan pikkuhiljainen lämmitys. Tulta kiukaan ja paan alle. Pienen pienestä sytykkestä alottain. Näin siksi että kun kylvettiin viikottain ain keskiviikkona ja lauantaina (harvoin muina päivinä) ja kun ulkosaunasta on puhe niin sinneppä ei tulipesän alla noin vain voinut tehhä kauhiaa roihua kerrallansa. Olisi uunit ka hormitkin hajonnu! Jotenka siitä sitten päivän kallistuessa iltäpäivän puoleen laitteli joku (useimmiten isä) sen tulen pesiin ja alkoi saunan lämmitys. Sitä kesti siis useampi tunti niin että ehtoon puolella iltalypsyn aikaan (n.17.00) me likat päästiin ensin saunan lauteille ja vanhemmat sitten lypsyn jälkeen.

Ja taasen kerran me hullut suomalaiset - olimme/olemme siellä lautehilla! Ulkona paukkui pakkaset. Mitä kovemmat pakkaset niin sitä varmemmin saunan lämpesi. -30´C - ja sauna. Mitäs parempaa me suomalaiset olisimme tietäneet/tietäisimme! Ei mitään.

 

2013.6.8.-9.%20Taimia%20heinim%C3%A4ss%C

   Nykyään kun olemme mökillä eli täällä samaisessa osoitteessa, samaisella tontilla, samaisine rakennuksineen - ja saunan kera, niin harvempi se on ehtoo et ei ainai muuripaan vesi lämpiä. Saunan puoli lämpii sitä varmemmin mitä enempi lämpöasteita elohopiamittari ulkona näyttää!

Eli ei ole hullujen suomalaisten tavat tässä vuosikymmeniin saatossa mihkään muuttuneet: jos ulkona aurinko porottaa taivaan kannelta armotonta erämaakuumuuttaan tai jos ulkona pakkanen paukkuu ja pistää parastaan nipistellen nurkkia ja poskipäitä (tosin meillä, meijän porukka, ei talvisin mökkeile täällä ollenkaan vaan tään on vain KESÄmökkinä - ei talvi-sellaisena laisinkaan) niin edelleen me lämmähytetään saunamme tyyliin kun se on niin IHANAA! Ilman sitä emme osaa olla. Ei ilman saunaa olisi elämää - tai siis elämä ei olisi elämisen arvioista! Sillä...

 

   ...tarinahan erikseen on se kuin moni meistä suomalaisista on saanut alkunsa saunassa... kuin moni meistä on syntynyt siellä... ja kuin moni on myös elämänsä ehtoolla saanut ne viimiset voitelunsa ja ruumiinsa pesut siellä... eli siellä me synnymme ja siellä päättyvi meidän matkamme päät - edelleenkin?

 

   T: Saunatonttu.