... liekkö sitten syynä ja päänä on tää myöhä-syksyn hämyisä hämärä, alku-talven tumman puhuva ilma ja tila jotka pistävät mielen maita matamaan, ajatukset hyvin alas anelemaan armoa suurta tykönsä tulla?
    Vahi vaine se et Sukumme Mummo oli yhden yönseudun tykönäin vieraanain ja en vaine, en sit millään, kestä hänen läsnäoloaan kauaa aikaa?
Toivossa, suuressa, väkevässä, et en vain itse konsa hänen laiseksensa tulisi, vaik´ kuin tiedostankin et "mihkäs se omena puustaan kauaksi putoaisi"? Ymmärryksessäin, et hän on jo vanha ja yhä vanhemmaksi tulevi, jotenka muistiongelmat alkavaiset yhä enempi tulevat näkysälle, "hupatus", "höpötys" tod. näk. lisääntyy vielä kussa aikaa antaa, jne..
Se positiivarisena kuitenkin et onhan hän jo järjellisessä maailmassamme mukana ollen, päässyt paljon pidemmälle kuin esim. hänen äitinsä, miun mummoin siis, aikoinaan pääsi! Et jos "pojasta polvi paranee", niin meikä Mummelilla voisi olla kenties viel hivenen pidempi "muistillinen" kausi ko tällä Sukumme Mummolla nyt on?
   Vahi liekkö se et ei ole sitä kiinekohtaa elämässäin tässä enää olemassa; yksin jätetty olen....
   Vahi sekö sittenkin et Työt alkavat huomenissa? Tsempattava olisi taasen tovinen todellakin, et kaikessa siinä mukana pysyisin ja ihan suoraan sanoin ekasen viikon itse ns. vetäjänä tohkeutuisin.
   Pahanan pohjimmaisena se et nyt alkoi ns. parempi kätein oireilemaan.... kipuilee, koskee. Kätein kehenompi jo "veivinsä heittänyt on" kun nyttemmin jatkuvaan kylmä on kuin Kylmä-Kalle ainahi. Sitä palelee, ja.... niin jatkuvaan kylmä on kuin kapakalanen kuollut.

   Niin, ettäs iloitseppas täsä nyt sitten näin elämästä-mätästä-tästä?!
Etsi ne pienet muruset ilon, ne positiivarit solisevan olo ja tilan, ne sointuvaiset sävelet sopraanojen ja näin 1.adventtisen myötä Hoosiannatkin ylistäväiset!


    Sukumme Mummoa poies kotiansa vieden ( kuinkahan kauan hän enää yksin voi omassa kotona asustaa? ) otimma kamerain mukaani tarkoituksella et NYT sitten ipaluumatkalla yssin ollessain kuvaamaan!
Hitsi jos ei täsä muuta osaa, eikää aikaan saa, niin ainahin valokuvata voin! Sitä kait osaan.... osaanko.....?




   "Lummelammella."
( Petrunkoski, Pielevesi. )






   "Dippa-leipää."




    "Pohjan kautta."






    "Kylmän huntu."




    Sanoisin äkkisiltään et Löytynmäellä, mutten ole aivan täysin varma. Kunta on kuiteskin Pielavesi, sen tiedän.


    Aika: iltapäivän jo hämäräinen hämy, ja paikka; Korkiakoski, Tuovilanlahti, Maaninka, Kuopio....



   "Sulhasmiehen mu...a."










   Tahma-tassu tuhatjalkainen ja Tahma-taskun jalka tuhatvarppinen;






   "Silta yli virran."



  "Kylmän kahleet."




    "Hämärän hyssy."


    Se et näin hämärän hyssyssä valokuvasin oli oikeestaan ihan hyvä jurtska, vaik kuin harmittelinkin itse kuvaushetkilläin noilla, et ko onkin näin hämärää.
Mikä se olisikaan ollut kuvatessa AurinkoArmahan kilossa!?
Mikä harmitus ja morkkis mielehen iski kun tajusin ja ajattelin´, et voi kunpa olisimma kerennytkin nuina vähäisinä aurinkoisina päivinä kuvaamaan, mitä nyt täsä välleen on välkähtänyt vähäistä valon välkettä Taivahankannelta alas Maan Matosille meille....