Aamutuimaan tekisi mielein miun aloittaa muttas kun ei vaine nyt ollunna mikään aamutuima vaan jo ihan suorastaan aamupäivä kunne suorin matkallein tälle. Päätavoite oli  tänään päästä mökillemme vastaanottamaan äitini kera ns. terassilautoja joista sitten aikanaan on tarkoitus tehdä mökkimme uudet ulkorappuset. Tulivatkin sitten loppuin lopuksi nekin mökillemme, perille asti, kunne ensin vaine aikamme vuotasteltiin... muttas se nyt on sivuseikka tähän tarinaan - ei kummoisemman maininnan arvoinen jutska jotenka antaapahan nyt olla enempiä ruotimati se assee.

2018.4.18.%20K%C3%A4nnykuvat%20%281%29.j

  Täsä olen Saaristotiellä, saarilta kohti mannerta. Joukkahaisia näitä tähän pysähdyin valokuvaamaan. Aikas kesyjä ovat kun ovat tottuneet täsä vuosien saatossa ohitsensa pörhältäviin autoihin ja varmaankin heitä näin miun lailla kuvaviin ihmisiinkin. Kauniita ovat mokomat.
Näinkin näitä Joukkahaisia pareittain useampiakin kipaleita tällä reissullain. Vuotappas vaine... ainaskin kuusi paria yhteensä. Ettäs eivät ole enää kovin harvinaisia eläviä tällä levelillä kuten esim. miun nuoruudessain olivat. Nyt taitaa olla oikein poikkeus sellainen jorpakko josa EI olisi Joukkahaisia?


2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Näin jo mantereen puolla. Valokuvasin tämän vanhan vajasen jota olen monen monituista kertaa meninannut "tähtäillä", siinä kutenkaan viel onnistumati mitenkään. Olkoonpas tämä sitten yssi, ja ensimmäinen, otoksein joka tästä onnasi.
Kenen lie moinen tönönen, latonen, vajanen, mutta kaunis on kuiteskin.
   Miun pitis varmaan alkaa "markkinoimaan" itteeni tällaisten vanhojen tönöjen, yms., rakenelmien valokuvaajana sillä näytän tykkäävän aikas lailla näiden kuvaamisesta. Oikeestaan mitä rujompi, rähjäisempi, hajonaisempi, tuskin henkäystä kestävämpi, rakenelma, niin sitä mielenkiintoisempaa se miusta on, ja - etenkin kuvata. Niissä vaine on jotahii sellattiis että mie tykkään. Oiskoo että "vanhetessaan se viinikin paranee", tms.?


2018.4.18.%20K%C3%A4nnykuvat%20%282%29.j

   Mökki, mökkielämä ja tietty näin kevähällä, hyvällä säällä, siihen kuuluvi kärtsääminen muodossa tahi toisessa.
   Mie laittelin heti´miten mökillemme saavuttuamme ( äitini kera siis ) notskin tulelle ja kunne hiilosta sopivan laista se silmille näytti niin sitten otimma ja tuota kärtsäsin yhden makkaraisen ( Kaiketon ) jonka sitten äitini kera yksissä tuumin jaoimme "miehiä myöten",  ja yhden leipäsen ( Kaiketon ) jonka pistelin suvereenisesti omaan piskuiseen massuuni kun äitilläin oli omat tavan leipäsensä mukanaan.
Olipas se taasen hyvää. Ei sitä enää sitten kesemmällä kunne lumet nämä poies sulaneet ovat ja kesäiset heltehet saapuvat, viitti mitään paistella ja kärtsäillä. Se on poikeestaan siis näin kevät-hankien aika kun mie tykkään paistella jotahii tällaista. Kesään kuuluu sit enempikin kaiken maailman kasvikset, vihannekset yms. syötäväiset.
Tähän viel päälle ne "pakolliset" kaffeekupposet mitä mökillä ollessa tulee juotua - á vot sie, kun on hyvää.


2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Mökkileämää.
   Keväänmerkki - ainaskin jo seitsemmännes; jonkun perhoisen karvainen toukkanen heränyt talvihorroksestaan ja nyt sit vuottavi kotelointia ja muuttumistaan kaunihiksi perhoiseksi. Millainenhan kaunis yssilö tästäkin aikanaan kuoriutuu ilmoille iloksemme?
   Oli siellä ilmatilassa muitahii keväänmerkkejä roppakaupalla. Sellaisia joita MIE en ole viel tälle keväälle, täl levelillä, kuulut tahi nähnyt: Mustarastas, Pulmuset, Punarinta, Leskenlehdet ( kuva alempana edessä päin... ) sekä sitten Kuljet ja taasen yhdet aivan liki olleet Joukkahaiset - suorittivat nuorien pihamme koivukujan reunustavien koivujen latvoja hipovan ylilennon hyvinkin äänekkäästi.


2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Ihanaista sammanmätästä. Mättään kaunis irokeesi.


2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Entäs sitten tämä? Miten voikaan olla yssinkertainen kaunista? Yssinkertaisen kaunista?
Tammen terhojen tyhyjä kota ( vahi miten se taasen taivutetaan? Kotilo -ei... ).


2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Enkuli on ripustanut siipensä roikkumaan. Liekkö laitellut kuivumaan vahi miksi näin ripustanut on siipensä nämä?
Jonkun hivenen erilaisemman Vaahteran siemeniä viel talven jäljiltä kiinni puun oksistossa.
Tuulen henkäyksen hentoista kauneutta kauneimmillaan.


2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Ja täsä niitä Leskenlehden kohta, ihan kohta, aukiivia kukkasia.


2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   "Paluumatkalla" Patalahden ( Maaninka, Kuopio ) lintujärvellä ja sen padolla.
Sulaa on muttas ei ihan viel täysillä juokse vesi tämä juoksevainen tästä paikkaa.
Ja mie menetin tuolla vesimassojen keskellä, tuol padon alajuoksulla, kumppareilla kahlatessain yhden PITKÄN kynteni nurkkauksen johkin nuiden vesien synkkiin pyörteihin!

2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Aikas hyvin sain nyt tämän kohdan, tämän rakenteen kuvattua - miun mielestäin...

2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Täsä ovat ne kuudennet Joukkahaiset lennossa Patalahdella.


2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Alapitkällä, Pässikoskella.
   Viel eivät olleet kuohut korkiat ja mahtavaiset täälläkään. Viel pitää vuottaa ainaskin viikkonen kunne uuvemman kerran tänne ämpyän - jospaa sitten. Ja pitää viel muistaa ottaa mukaan sil kertaa pitempi objekti mukaan... saisi kuohuista ns. lähikuvaakin jonkun laista jos onnavi.

2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Huvimajanen se vaine kivellä ielleen kököttävi. Vankka tämä rakennelma on ja ihan vankasti pultattukin kiinni jotta ei sillä ettäkö se tästään mihkään häippäseisikään.


2018.4.18.%20Kumpulassa%20terassilaudat%

   Korkeakosken padolla ovat jo sentäs avanneet yhdet sulut vejen juosta; sen verta kuiteskin vettä jo on maisemissa mukana.
   Tämä on tietojeni mukaan yksityisen omistuksessa oleva pato-sydeemi josta tämä yksityinen tuottaa itselleen käyttösähköä ja se mitä sitten ain "ylitse" jää niin sen hän sitten myy valtakunnanverkkoon. Että silleensä ihan kiva jutska. Mutta jos asiaa ajattelee minkä työn hän on tehnä aikoinaan jotta nyt sitten saapi sähköt taloonsa, niin se ei ole ollunna miteskään helppoa - tiedän sen. Mm. isojen, vanhojen, ja monimutkikkaiden turbiinien ( vahi mitä ne koneistot nyt ovatkaan? ) rassaaminen toimintakuntoon ja käyntiin, yms.. Ei se "joka-pojalta" onnaisikaan.

   Päiväni tämän tien päällä taasen vietetyn ja kovin reissaavaisen, kruunasi kotiain saavuttuain se että vasta tilaamani Kaikettomat "ruisleivät" olivat tulleet, saapuneet, maisemiin - miulle. Olipas kiva saapua kotia Majaani Mahtavaiseen Fiksu neiti Cocoladilla kun sain het´ sillään maistella juurikin tänään ( tahi aikasintaan eilennä ) leivottuja leipäsiä! Vau, siinä oli tämän Mummeron suu soikialla kun niin verestä leipää suuhuni pistelin. Oli "makiaa".