"Back to bisnes" vahi kuis sitä pruukatahan sanoa....
     Muttas "idis" on nyt siinä et käväisin tuolla toisaalla bloggaa ja ei se vaine ollut miuta, ei. Ja siin oli tosi kehenot kuvantoisto-sydeemitkin...
Sitä paitsi mietin täsä et mikä on oikein? Se et mie mukaudun toisten ( toisen ) "tahtoon" vahi se et piut-paut toisen ihmisen tahdolle sanon ja pidän oman pääni? No, tietenkin se et pidän oman pääsi! Jeeru, mie olen mie enkää taivu toisten mielen mukaan; pidän "tunkkini" jos halajan! Piste.
   Näimpä sitten olemma taasen täällä, tällä päällä ja "Hei, sie Armas Lukijain miun, niin, juuri SIE siellä - kiva nähdä taasen!"
   
    Teen täsä sellaisen hommelin nyt, nottas otan ja kopsaan tuolta toisaalta kaikki bloggaamani tekstit tänne. Vähän kerrallaan, sitä mukaa kun kerkiän ja voin. Jotenka lukekaatte näitä nyt ajatuksella et nää on tapahtuneet jo aikoja sitten. Täsä noin parin kuukauden aikana. Ristikkäin esim. nuiden "Kakuttaa"-tekstieni kera.

----------------------------------------------------------------------------------

   Voin kait tuota sanoa jo rehellisesti ja suoraan: "Mie muutan."
Viel olisi viikkonen miettimisaikaa jäljellä sillä tuolloin olisi uuden kotini, omakotitalon, vuokrasopimuksen allekirjoitus! Niin-pä, allekirjoitus jonka jälkehen ei sitten enää emmitä yhtään. Se on menoa tuolloin ja sillä selvä. Paluuta ei ole ko vasta vuokrasopimuksen päätyttyä.
Hei, muuten, lukijain miun - jos tiedätte jotakuta joka haluaisi asuntooni vuokralaiseksein, niin viissatkaatte! Etsin kuumeisesti tähän vuokralaista, etten jäisi ns. kahden asunnon loukkuun! Se ei ole tarkoituksein ( kenempä olisikaan! ) ja elelen täsä suuressa toivossa, ettäs yksinkertaisesti jostahin sellainen ilmestyisi vastahan. Ilmoituksia olen kyl laitellut sinne-sun-tänne joten yrittämisestä ei ole ainakaan pula ollut.



   Olen toiminut jäkipolvellein omallein enempi ja vähempi arvossain arvokkaassa täsä nyt koko mennehen edellisenkuun ajan ( ja näyttäisi et ainakin osasen tulevakin, olevaisen kuun ajasta ). Olen ollut peräänkatsojana, ylläpitäjänä, huolehtijana, ja heille majapaikan suonut tykönäin mm. yhden heistä käyden siinä ekassa kesätyöpaikassaan töissä miun tyköäin käsin.
   Tänne nuo ovat nyt sitten mahtuneet kaiken tään miun revohkain keskellekin. Hivenen tunkua ja ahdasta kyllä on ko juuri tänä pänä roudasin ulkovarastostain kaiken tänne sisälle. Ajatuksella et kaik ovat jo valmiiksi yhes´ koos, eikää sitten tarvihhe monesta paikkaa lähtevää tavaraa lastailla kyytiinsä.



   Näinpä sitten nämä jälkeläiseni jälkeläiset tykönäin majailevaiset, myöskin avittavat miuta täsä rumbassain miun.
Heidän kera ollahan puoteltu näiltä seiniltäin poies sinne kiinni ruuvattuja isompia tavaroita. Mm. kuvassain täsä näkyväisen ikkunanpokan. Lisäksi yhden vanhan naulakon, toisen piskuisen ikkunan pokan, "asemankellon", jne..
Ilman näiden auttavaisten käsien kätevyyttä en olisi voinut niitä poistella itseksein. Ei olisi onnannut. Ei riittänyt käsieni pituus pidellä toista kulmaa koholla ko toista olisin irrotellut seiniltä noilta poies.



     Muuttolaatikoita kasapäin...

...joista tosin jo muutamat käytellyt olemma ihan tuon varaston kamojen pakkailuun ko sitten täältä huoneistoin puolelta pakatessain erinäisiä tavaroitain. Nyt pääosin pakkailin koriste-esineitä akkunoilta ja siitä vanhasta naulakostain.
Nämä olemassa olevaiset laatikot joita olemma haalinut tähän mennessä kasaan, eivät tule mitenkään riittämään kaikkeen kamaani. Näinpä sit tulen sopimaan viel monet kerrat läheisten kauppain kera, nottas haen heiltä kyseisiä banaanilaatikoita heiltä käyttöni. Ovat muuten tosi kätsät - ne tätä tienyt. En viime muutossain viel tällaisistä mitään tiennyt, enkää niitä olisi tarvinnutkaan. Hoisin sen muuttoin muutoin.
   Verhot pesin juuri tänä pänä akkunoihini näiden. Muutamia tavaroita ilmoittelin erinäisiä saitteja pitkin myytiin - samalla ko tään asunnonkin ilmoittelin vuokrattavaksi saiteille noille.
   Lähi-piirini, oma jälkipolvein lähinnä, tietää suunitelmistain näistä ja mitä suunittelen, mihkä suuntaan, jne.. Muille en ole puhunut, en pukahtanut, enkää pukahdakkaan. Ihan sillä et en halua, enkää tarvitse tähän mukaani ihmisiä jotka kenties laittaisivat kapuloita rattaisiini, jotka sanoisivat et hullu olet, tahi et mietis nyt - älä missään nimessä lähde!

   Niin et, pankaas laittaa peukkuja pystyyn et tää onnaa nyt. Et rahkeeni riittävät, et uskallan ja et vien tään loppuun asti - kiitos.