... mahtavainen!

   Kuten jo aikaisemmin kerroinkin niin mie otin ja purin porstuani pieluksilta kaikki entisen omistajan laittelemat kiviset poies. Ne kaik "miljoonat" pienet kiviset jotka he olivat siihen kantaneet ja laitelleet.
   Ne kun olivat jo "aikansa eläneitä". Sammaloituneet olivat väliset niiden ja sekaansa oli "eksynyt" ( liekkö omistaja entinen ne sinne itse kantanut "täytteeksi" kivirakosten ) ns. sopimattomia kiviä. Oli sellaisia isohkoja sepelikiviä joissa oli terävät reunat ja ne on silleen lohkottuja jostain isommista kivistä... tai sitten oli ns. luonnon kiviä joissa oli niinikään teräväiset reunaset... Ne eivät mielestäni kuulu joukkoon tähän "tummaan".
Sillä jos laitetaan koristekiviä johkin paikkaan ajatuksella että pitää olla silmälle hyvä, pitää olla sellainen sopusuhtainen, ja pitää olla kaunista jälkeä, niin ne on kyl sitten pyöriät - sellaiset ynpyräiset, pynpyriäiset - kivet jotka siihen kuuluvat.
Meinaan että olen mie joskus muinoin ( kauan, kauan sitten ) ollut asentelemassa hamslankarina kiviä paikoillensa. Olen siis toiminut kivi"miehenä"kin ja siltä pohjalta tiedän tästä asiasta jotain. "Ei ole oppi ojaan kaatanut" kohdallain vaan olen oppinut siellä töitä tehdessäin jotain asiasta moisesta.
   Ja näilläpä näillä, tiedoillani opituilla, mie sitten aloitimma tässä päivänä kauniina, eräänä, nämä kivihommani omat. Aamutuimaan toisten viel petiänsä lämmittäissä, hipsin Majastani niin Mahtavasta, uksistansa valkoisista, ulos tantereelle avaralla ja aloitimmat hommani nämä.


2015.5.16.%20pohjat%20puhtaina%2C%20kiva

   Tässä porstuani oikialaita hetkenä aamuisena jolloin mie olin siit kaikki kivet jo ylös "ömpinä". Ne vuottavat "uutta elämää" tuolla takana, seinän pielustalla, puulaatikossain.
Tuosta kivien seasta mie löysin muutamia mehi-kasveja. Sellaisia ruususen näköisiä kivikkokasveja. Otimma myös ne taltehen.

2015.5.20.%20kivien%20mukaulat%20paikoil

   Välissä meni päivä ja muutamakin kunne enempien sateiden mentyä ohi, pääsin sitten asentamaan kiviä uudelleen työmaarintuulleni tähän.
   Mietin jotta mie voisin tähän kohtaan laitella kiviä paikkansa pullolleen ( kuten tässä ennen oli ) mutta sitten ajattelin että ei. Ei sittenkään. Jotain muuta täytys saaha... mitähän?
Välähti aivoissani kekselijäissä: ränni tulee tuohon kohtaan, vesi valuu sieltä tuohon kohtaan... joten se vesi sitten valuu sieltä tähän kohtaan - mutta nytpä kivisenä. Jotenka siitä sitten kivipuora vaine rakantamahan.
Ja ne kivikukkaset kylkeensä siihen.

2015.5.20%20t%C3%A4yte%20sorakko%20paiko

   Samana ehtoona kävin täyttelemässä pohjan, ja kivien välit sorakolla umpeen.
Mielestäin tästä tuli parempi ( taatusti! ) kuin se entinen täyteen ahdettu, hädin tuskin enää "maanpinnalla" näkyvä sydeemi.
   Nyt vaine toivon että kivet nämä pysyisivät paikoillansa eivätkä lähtisi esim. ensi talven lumien mukana kulkeutumaan Maille niin Vierahille. Meinaan että asensin ( typerästi ) nuista monet kivet vain pinnallisesti... mutta osan iskin ihan oikiasti syvemmälle "juuriensa" kera.
On täsä se lohtu että tämä on ns. selkäpuoli porstuassain jotenka siin ei kuleta alvariinsa ees-taas ja näin ollen "kulutus" ja "liikutus" kivilläni näillä on todella pieni. Enkäs tee varsinaisia lumitöitäkään tällä puolella olles-kana. Siihen kertyy vain taivahalta sateleva lumi nätisti päällensä. Jotta pietäämpäs peukkusia pystyssä yrityksellein tälle!

   Ja sitten porstuani vasenlaita...

2015.5.16.%20pohjat%20puhtaina%2C%20kiva

   Tässäkin aloitin työt purkuhommista. Samaisen päivän ehtoona kuin vasemman laidan hommelit. Täsä vaine piti ensin purkaa toin reunakivetyksen entiset kivet ensin kokonansa poies. Ne olivat ihan liian heppoiset ja pienet tälle paikkaa koska...
Asun päädyssä ja tämä porstuani pieli on tavallaan kaiken käynnin ja kulkemisen kulmaus. Tästä kulkiessa ja pihaamme tullessansa kaikki immeiset, kulkivatpa he sitten jalkasin, pyörällä tahi autoillansa ( Pihaan autolla ajo on muuten kielletty! ), pruukkavat "oikasemmaan" nurkan kautta. Kaikki oikoovat "tonttini" päältä. Etenkin kun tässä oli ennen ne matalammat kivet joitten ylitse oli helppo sujauttaa. Ja aurakaan ei niitä talvisin liiemmälti kierellyt... ain sain olla niitä kiviä "keräilemässä" ja talteen ottamassa.
   Nyt tulee muutos "moiselle käytökselle" sillä asensin nyt tähän sen verta isot ja korkiat kivet että jos joku siitä meinaa oikasta niin taatusti tulee sen yliajonsa huomaamaan - ja muistamaan. Nuista kivistä kun ei enää autoilla yli ajella. Ja talveksi päihinsä ja keskellekkin, tieviittoja pystyyn niin johan on kumma jos ei aurapoikakin ( useimmiten he ovat kaks´lahkeisia kuin yks´ lahkeisia ) osaa kiertää!

2015.5.17.%20t%C3%A4st%C3%A4%20se%20l%C3

2015.5.17.%20t%C3%A4st%C3%A4%20se%20l%C3

   Pohjan tasoiteltuain ja mieleiseksein saatuain aloimma latomaan kivimukuloita paikoillensa...

2015.5.17.%20syd%C3%A4n%20%281%29.jpg

2015.5.17.%20syd%C3%A4n%20%282%29.jpg

   ... se vaine oli onk-kelma kun entinen omistaja oli laitellut näihin entisten kivien sekaan niitä ei-sopimattomia kiviä niin miultahan loppuvatkin "oikiat" kivet kesken! Mietin tovin jotta mistä? Mistä lisää "mukuloita"? Tiesin entuudesta että ainaskin joltain soramontun omistajalta asiaani voisin kysellä. ( Majaani Matalaan kun asentelin myös mukulakiviä muutamaan hotteeseen - olenko siis sellainen "kivi-immeinen"? ) Joltakin joka omistaa jostain Kivisen ja Sorasen montun.
Kysyttyäin lisää kiviä eräältä ns. puolitutulta soramontun omistajalta ja häneltä niihin lupani saatuain aloitin mie erään aamuni taasen anivarhain ja starttasin Poikani Poloisen liikenteeseen. Ajoin soramontulle tälle ja kaivelin sopivanmoisia mukuloita sieltä ylös. Tosin rehellisyyden nimissä: en mie niitä mistään kaivellut vaan napsin kivikasen kyljestä sopivimpia ja pienimpiä mukaani.
   Kotiini tultuain aloitin hommani jälleen. Urakkani uuvuttavan ja pitkän. Meinaan että toi Ukko Yli-Jumala tuolla päällä pilvien oli sitä mieltä että eipäs hoppuilla asiallain moisella. "Kyl tätä aikaa riittää pitemmäksikin aikaa..." Joten tein aina tovin ja sitten pidin paussin. Sadepaussin. Se, meinaan kun, sataa ropsautti aina uuden ja uuden kuurosen niskaani. Ja vilukinhan täällä Humisevanharjun tuuleisella ja sadetta piiskaavalla paikalla tulee kun töitänsä ulkona pruukaa tehhä... Jotenka paussi oli aina "poikaa"; lämmitellessä sisällä kroppaani ja näppejäin.
   ( Huomaatko kuin on työssäin syvän paikallansa? )

2015.5.20.%20kivien%20mukaulat%20paikoil

2015.5.20.%20kivien%20mukaulat%20paikoil

   Kunne sitten eräänä päivänä hommain olikin lakkarissa. Valmista tuli. Vihdoinkin!
Kaik kohat on täytetty. Kaik kolot on ängetty täyteen. Ja yritimmä laitella näitä kivien mukuloitani paikoillensa siten etteivät ne pääse "liikkumaan" liiemmälti suuntaan tahi toiseen: "istutin" ne paikkaansa.

2015.5.20.%20kivien%20mukaulat%20paikoil

   Täsä viel kokonaisena kyseinen kulmaus. Huomaat varmaan tuosta edestä tuon miun "täytesora"-kasain josta "jo" tekovaiheessain joku oikasi liki kivireunain! ( Postipoika, sillä hän oli mies-puolinen, toi jollekkin autollansa pihaan asti pakettia/postia. )

2015.5.20%20t%C3%A4yte%20sorakko%20paiko

   Urakkan loppu huipennus: saman päivän ehtoolla kävin nakkelemassa "niskaansa"  täytesoraa ja harjasin sitä kivimukuloiden väleihin. Harjasin ja lisäsin. Lisäsin ja harjasin - kunne katsoin että nyt on hyvä. 
   Siistin viel pihatien pinnankin, laittelin paikat ojennukseen. Nyt kehtaa sanoa että tosa mie asun, tosa on miun "kulmain".