On se vaan niin väärin että!

   Löysin ma miehen soman, joka ei oo iki-oma.

2014.7.10.%20Kumpulassa%20%2824%29-norma

Mutta silti kuin mie oon pihkassa häneen? Aivan älytöntä! Suoraan sanottuna typerää, lapsellista, naurettavaa, ja kaikkee muuta samointein. Ymmärrän tää itsekkin. Mutta minkäs mahtaa? Mitäs teet itelles kun "ajatukset ne on jotka ajan vie" eli pyörii ja pyörii samaa rataa... ajatuksissain oot - alvariinsa. Joku voisi sanoa että elä ajattele. "Ajatteleppa välleen jottain muuta asiaa." Joo, helpompi sanoa kuin tehhä noin! Mietippä ittees: jos jokin painaa, vaivaa tai vaikka ilahuttaa mieltäs niin voikko laittaa syrjään asian moisen ja olla ajettelemati sitä? Tuskinpa! Se on aivan varma ja sata että sie ajattelet sillon vain sitä. Et osaa työntää ajatuksiis sillon mitään muuta.

   Ystävyyttä tilalle. Joo, oishan se hyvä. Mutta onhan se suolasen katkeraa että olisin vain ystävä hälle kun oikeesti olen ollut juuri pihkassa häneen! Varmaan jossain kohassa toiveeni olisivat muutai... Ajatuksissain kävisi että jos sittenkin... jospa kuitenkin... olisikohan mahdollista... "Ei, niin en saa ajatella": toruisin sitten itteeni. ("Että silleen": sanon mie. "Eiks oo kivaa!")

Tietty ystävyydelläkin on puolensa. Onhan se kiva että on ystävä olemassa. Että on henkilö joka on rinnallani. Kuuntelee iloni ja suruni. On joku joka tarjoo olkapäätään kun sitä tarviin, joku joka tapauttaa olkavarteen kun kiitosta kaipaan, joku joka tuuppaa seljästäin kun tarviin lisävaihtia johkin, joku joku toppaa kämmenensä rintakehääni jarruttain menoani jos vauhtini jossain kiihtyy liikaa, jne.. Ystävyydellä on siis monen monta hienoa puolta. Monta asiaa joka puoltaa siihen että olemmekin vain ystäviä - emme mitään muuta. (Jee!)

   Ystävyyttä hän tarjosikin miulle tässä päivänä muutamana. Ja taitaa pitää se nyt vaine ottaa vastaan. Luovuttaa muuten... luovuttaa kaik ajatukset muusta.

kenk%C3%A4%20%283%29-normal.jpg

Uskoa että olen keheno kengittäjä. Uskoa että kerran `vuori ei tuu Muhamedin luokse niin - ei Muhanedkaan mee vuorenkaan luokse´. Näin se maailma vaine makaa, näin se toimii. Ne on toiset jotka hallitsee kengittämisen. En mie. Olen surkea.