oi miksi, olo ja tila on tällainen? Vuotan ja vuotan sitä kännyn soittoa tahi piippausta jotta joku soittaisi, joku ottaisi yhteyttä. Vaikka Sinä.
Miksi Sinä olet vaiti? Tiedät missä olen, ja että vuotan Sinua? Olisiko jo aika...

   Tänään aamulla simmuin avattuain aloitin Majani Mahtavaisen putsi-putsituksen. Kappasin kaik räsymattoin kainaloihin ja kiikutin tuonne ulos todeten ettäs jaa-hah, sitä ollaan taasen Humisevallaharjulla - joo-o. Meinaan että puhuri tuo Tuimien Tuulosten puuskutti ja puhisi jostain Pohjolan kylmiltä kentiltä kohti tänne etelämpään sen verta rivakkaan tahtiin ja riuskoilla otteilla että varmasti tuo tuiske porautui luihin ja ytimiin asti, pääsi syvälle syvämehen asti... Siitä ei ollunna pienintäkään epäilystä. Tosin epäilystä herätti kylläkin se että pysyvätkö mattoni nuo riepuiset ollenkaan paikoillaan joihin ne ripustelin tuulettumaan päiväksi täksi? Niimpä kuunatessa Majani Mahtavaisen lattioita kuikinkin vähä välleen akkunoistain ulos tarkistain ettäs mikä on kulloinkin mattosten tila; ovatko viel siel orsillaan vahi eivät?
   Sitten jätin kaiken tään kesken ja suuntasin tuonne himpun suurempaan lähi-city:n noutamaan ja ostamaan eilen ehtoolla sopimani ostoksen. Haa! Vihoin ja viimein sain tänne Majaani juuri OIKIANlaisen ja näköisen jalkalampun! En olekkaan vasta ku mennehen vuu´en sitä ettinyt ja haikaillut... tuonne kyökkini nurkaan, kupeelle nojatuolini... juuri siihen paikkaan joka on juuri tätä lamppua sinne vuottanut.
Eilen kuitenkin yllätyksein yksi ihanainen sattui silmiini nettikirppikseltä ja miehän tietty tomerana ja tohkeissain tartuin het moiseen "syöttiin" tekstaten ja soitellen myyjälle et mie OSTAN sen lampun: sovimme ettäs tänään sit noudan sen itellein. Noudan ja tuon kotiain. 5,00e hintaan! Jeeru!
Sanonta "toisen romu on toisen aarre" pitää siis tässä tapauksessa todellakin paikkansa. Myyjä kun oli halukas luopumaan lampustaan tästä ihanaisesta tarpeettomana haluten siitä "vain" nämä 5,00e koska "se on jo elämää nähnyt, maalipintansa osaksi rapissut...", ja mie ettin juuri tällaista! Tai no joo - mee ja tiijä et juuri tällaistako mutta ainakin nyt jotain jalkalamppua joka sanoo että TÄMÄ, juuri tämä ON MIUN! Lamppua joka "puhuttaa" miuta ja on silmillein mieleen.

k%20005.jpg

( Seinällä olevan taulun on piirtänyt yksi tyttäristäin miun. )

Niinpä sitten kun tämän lamppusen jalallisen näin eka kerran ja koska tämä "vajavainen" lamppuin puhutti, mielytti ja oli juuri oikian sottinen miulle, se muutti miun tupaani omaan. Juuri tähän paikkaan.
   Mutta jotta arki pysyimielessä ja mieli arjessa niin "sen minkä taakseen jättää niin sen eestään löytää": kotia palattuain "löysin" mie kesken jättämäni siivuoksein a lá Humisevaharju. Jotenka ei kun rätti vaine kätehen kauniiseen ja ves´sanko siihen käjen ulottuville. Niin taittuvi päivä tää yli puolen päivänsä kera luuttusten ja vesien. Vaihtuvi pinnat pölyiset puhtaisiin ja sameat kiiltävin. Vaihtuivat tunnit toisiin ja päivä tää iltapäivään.
   Hommain tehtyäin ja vihon viimotteeks suihkuin kuunttuain puti puhtahaksi, sieppasin kapsäkkini kera ostoskassien mukaani ja otimma vanhan ( aikoinaan mummoin miun omistaman ) munamankelini katoksesta allein syklittäin keskustaamme ostoksille; valkosuklaata leipomiseen, ja vähän muitakin ostoksia...
   Kotvan kuluttua, hetkisten minuuttien jälkeen, Majaani Mahtavaiseen palattuain suorinkin leipomaan. Leivoin siitä valkosuklaasta kera omppuisen jugurtin ja miun omain omppu-pomppupuun ompuista kaksi piirasta.

2015.9.28.%20pappilan%20omenapiirakka..j

( Pappilan omppupiiras kera leivinpaprun - jotta on helpompi nostaa sit aikanaan saajan pöytähän vu´uastansa. )

Toisen kiikutin verekseltään, uuni tuoreena ja lämpimänä tuonne aitain taakse, naapurillein ja toisen koppavan huomenissa matkaani kun lähden tyttärein luokse lapsenlikaksi ja piirtelemään sinne heijän vessan seinälle...
   Sitten tulikin vuoroonsa kaiken tään leipomisen ja "likaamisen" jälkehen "tiskivuoret" mahtavaiset ja niihin pesu. Siinä se tääkin ehtoo puoli taittuvi taasen tunteroisesta toiseen - kera tyttärein-miun laskuja maksellen ja hänen kaikkinaisia asioitaan netin kautta hoijellessa.

   Nyt alkuiltaa tavotellessa ja tätä tekstiäin nakutellen musaiikkia "toisella korvalla kuunellen" mie sit "joudankin" ajattelemaan että miksi, oi miksi...