"Silmäni kun mä auki saan..." niin en huomaakkaan siuta vierelläin. Mut se siitä. Huomasinpas ettäs tämän mahtavaisen vuoren on ynpäröinut hernerokka sumu ja yhä sakenee. Saa nähhä kuin käy alas menon kun Poikani Poloisen tuosta pihalta kohta valjastan lähtöön. On nimittäin tuo kapuaminen tänne sitä sorakkotietä ihan kiva. Tai siis oli ja nyt sit alas laskeutumiseen lyö lisä jännitystä piskuinen utun poikanen. Mäki on mutkainen ja jyrkkä. Sanoisin että kot puolessa olen pitännä esim. Jokusen rinnettä aikaslailla jyrkkänä - hyvä jos autoin siitä ylös pääsee, ni tää rinne on kyl sitä jyrkempää "kamaa" ja pitempi. Sai Poika eilen tehdä urakalla töitä tänne tullessani ja nyt sit lähteissäkin. Eilen pykälsin ja vejin tänään himmaan hitaasti jarruilla tahi vaihteilla alas.
   Sitä en viel eilen ehtoolla skriivannut et asustelen tään yn seudun täsä KELOmökissä! Niin tämä on oikeesti rivarimallinen mutta kaik pinta on puuta. Ulkoseinät ehtaa keloa ja sisäpinnoilla on sit isoa kelosta tehtyä lautaa.

keloa%20%283%29.jpg

Ja tuolla suihkusa on i-ha-nat ISOT seinälaatat! Miekin halluun sellaset omaani Majaani Mahtavaisen suihkuun! Ne on jotain 30 x 60cm...

keloa%20%282%29.jpg

Entäs ne lattialaatat? Ne on harmajat, tavan neliöt ( 10 x 10 ) mutta - nepäs onkin laiteltu sinne taiten; niiden nurkissa on saumausneliö. Sellainen pisku-piskuinen mut siellä ne vaine ovat. Ihania.

keloa%20%281%29.jpg

   Nyt kello nakuttelee jotain vajaata seittemää. Hamppit on pesty,k suihkusa käyty ja konehella nakuteltu. Nyt enää kimpsut-kampsut kasahan ja matkahan Hepo Hopia.
Mummo neuvo erään kuvaus paikan tuossa matkalla täältä luokseen. Pitää yrittää tähytä sitä. Jospa osuisin oikiaan paikkaan ja yleensäkään löytäisin sen...
Joten nyt moikka ja näkyillään!