"Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin..."?

   Jäähyväiset.

 241715603_4652311891468847_5971105678518 

   Päivän Sydän <3 .
   Älä konsa sano ei konsa... voinen sanoa kuitenkin, ettäs ei sitä ns. ehtoolla tiedä mitä yö tuo tuleva aina tuo tullessansa - aamunhan mie kyl jo tiesin; lähtö. Muttas öiseen pimiään aikaan kuulin et ystäväin ystävälle oli sattunut ikäviä juttuja ja siin menikin sit tunteroisia muutamia avittaissa tätä Ystävääni, Hyvää, Rakasta. ( Onkoo täten tää ystäväin ystävä miunkin ystävä? )
On se onni et on ystäviä, on se onni et voinen olla ystävä joillekkin.
   Hei muuten, se toi bomgaamani sydän on täänkin takia ihan paikallansa tähän paikkaan!

   Puhumatikaan siitä et "Sydämeni tänne jää...": laulaa joku josain laulussansa ja ihanhan se konkreettisesti nyt ( taasen ) sydämein tuonne jäi ( kirjaan tätä nyt jo kotonain istua nakottain ).
Sitä luopumisen tuskaa jota matkalla tuolla aina käyn, arkeen mieltäin orjentoin. Siltikin: "En halua, en."....
Onpahan vaine onni et matkaa on tuonkin verta ajella täsä välissä. Kerkeen siinä noin neljän-viiden tunnin aikana aikas monenmoista ajatusta hajatella, tuumaa tuumata, mieltäin muokata.
   Vaikkas jokahinen kerta kun menen paikalle tuonne, käyn ensin tervehtimässä merta tuota läsnäolevaista - senhän te Armaat Lukijain miun jo tiesittekin, niin yhtälailla lähteissäin käväisen "heipat" heittämässä, hyvästi hyväksymässä. Luopumassa...


2021.9.12.%20Luovolta%20poies%20%282%29.

   Kovin harmaja olo ja tila - raadollisesti sanottuna; kuin mielein miun.
   Onni en tuota seudulla tällä ollut aamusella Aurinko Armahan noustessa Taivahanrannan takaa Taivahankannelle sillä eipäs tuota olisi ollut mitään valokuvattavakaan! Tyhyjää olisin ns. horassut silloin. Ei näkyillyt tänä aamuna Aurinko Armasta misään päin!
   Lähtöin tapahtui jotahin kahdeksan nurkilla...

2021.9.12.%20Luovolta%20poies%20%281%29.


2021.9.12.%20Luovolta%20poies%20%284%29.

   ... Potinlahdella puikahdin poiesmeno matkallain; ylla ja alla. ...

2021.9.12.%20Luovolta%20poies%20%283%29.


2021.9.12.%20Luovolta%20poies%20%285%29.

   .... yhdeksän lauttaan kerkesin. Merisilta-lauttaa joka siltanamme täten toimi välissä Luovo-manner.
   Oli siellä muitahin menijöitä mantereen suuntaan, josko lie jo sieltä tulijoitakin Luovolle.
   Itsellein kiinnitti huomiota se et Luovolle tulijoilla oli todella usealla henkilöautonsa perässä kuomullinen peräkärri!
Miksi? Ovatko mökeillensä tulossa ja esim. tuovat jotahin raksatarpeita niihin? Kenties ns. kaupunkiasunnostaan perkeitä ns. hävitettäväksi mökin tantereelle? Kenties he ovatkin käyneet mantereella ostoksilla ( siihen aikaan tänä sunnuntai aamuna eivät ainakaan; kaupat olivat viellä kiini! ) ja nyt sitten roudaavat hivenen isompia ostoksiaan kotiinsa Luovolle - kaikki he yhtäaikaa, samalla lautalla.....?
Vaihtoehtoja on siis monia, muttas sehän "sallitaan". Se on tätä elämän ja elämisen rikkautta se. Moninaiset vaihtoehdot.


2021.9.12.%20Luovolta%20poies%20%288%29.

   "Kotipuu." - kansoitettuna. Liekkä "heippoja" hekin tulleet huikkaamaan....?
   Ja kun mie niin toivoin et olisipa ollut tyhjillänsä! Olisin siten voinut nyt nurista et ovat sitten muutkin lähteneet täältä POIS! "Ei kettään, ei kukaan, kaipaamaan miuta jää...."


   Kertoisin mie kaiken näiden jo kertomain lisäksi, kaiken näiden näkemäin ja kuvaamani lisäksi et....
- Menomatkalla lautalla sattui miulle vahinko! Tuuli tempaisi autoin oven apposen auki kun sitä olin avaamassa ja autostain nousemassa poies. "Sil sekentillä."
Kolhuhan siitä tuli viereisen leasing-auton puskuriin.
Juteltiin, vaihdettiin yhteystietoja ja oltihin sit yhteydessäkin.
Onni onnettomuudessa; puskuri ei ollut metallia - si metalli vahinkoja. Vaine päälikerroksen maali poies lähti noin sentin pätkältä naarmuna, muoviselta pinnalta. Maalaavat omistajan taholta sen ja se siitä. Ei miulle korvattavaa!
Arvatkaas huokasinko helpotuksesta?
- Eilen oli mahtava sää ja tila valokuvata esim. kauniita venhoja tuolla Pöllällä. Valokuvasinkin ja laittelin paikalliselle saitilla niitä kuviain esille.
Nousi möläkkä et venhojen nuiden tiettyjen moottoreita, esim., ei saa kuvata. Siitä keskusteltiin niin ikään, mut täten tuossa nettisaitlla "omalla".  Juteltiin valokuvauksen etiikasta, laista, yms..
Ymmärrän itse jokaisen/kummankin puolen näkökulman. Teinkin päätöksen et poistin kyseiset kuvat sitltä saitilta ja pyysin kaikilta asianomaisilta anteeksi ihan suoraan. ( Tosin toissa kerralla sainen valokuvata eikä kukaan silloin nurissut? )
- Tään reissuin eräänä aamuna kun menin valokuvamaan satamaan näin siellä kaksi Pupu-Jussia yhtä aikaa! Ihanan näky.
- Hankin ne nuo ihanaiset "Asennetta." kenkäin vaik ei miun pitänytkään hankkia....
Ja täsä sainen reissuin tään aikana naama taululta muistutuksen muistojen puolelta et olemma hankkinut edelliset erikoisemmat kenkäin tähän aikaan vuonna 2014. Ja ne onkin sit suutarilla käytetty muutamia kertoja jo.... rakkaat, punaiset maihari-kenkäin miun.
Ei kait tuo sit ole liikaa jos "nyt jo" uudet hankin?
- Eilennä ehtoolla tuli miulle hirviä hinku näksiä. Ja vasiten tiedän ettei Luovolta saa näksiä jota voinen miekin syödä!
Kyl mie esitin eesim. mennä kesänä yhteen kauppaan et josko he hankkisivat sinne teille tiettyjä, tietynlaisi, jäskejä, muttas ei niitä ollut nyt, eikä ollut kesälläkään sitten jälkeen tuon pyyntöin.
Päätin täten et kussa ajelen kotia ja käväisen ruokakaupassa niin ostamma yhden tsipaleen itsellein. Kuis kävi? En muistanut!!!
- I-HA-NA sää ja tila koko reissuin tään ajan - paitsi tänään jolloin "taivaatkin itkivät kanssani" tätä luopumisen tuskaa....
- Palasin kotio ja sainen huomata ettäs se tuo jälkipolven jälkipolvi, muksuin mukelo, joka tykönäin oli yöpynyt likkakaverinsa kera, oli todella, siis TODELLA; fiksusti ja hyvin käyttäytynyt - tahi sit remuamistensa jälkeen olivat hyvin siivonneet?!
Hyvä oli palata kotia tään kuntoiseen ( juuri ennen lähtöainhän siivosin! ) ja oli ihana antaa neitoselle tälle murrosikäiselle palautetta hyvää. Kiittää hyvästä olosta, ja käytöksestä. Kertoa et luottamus pelaa, ja vahvistuukin myös, tällaisen käytöksen jälkeen. Uskaltaudun vaik toistekkin luovuttamaan asuntoin joksikin aikaa käyttöönsä! Jee!
   Aivan hassua ajatella: vasta omat muksut olivat pieniä lapsia, sitten murkkuja ja nyt jo aikuisia. Nyt sitten on JO heidän jälkeen kolmas sukupolvi murkkuina, nuin itsenäisinä, "isoin" ja fiksuina. Ovat itsenäisiä, vastuullisia, ja uskaltaviakin! Esim. uskalsi mukelo tää jutella asiasta tuollaisesta miun kera ihan suoraan ja kakistelemati eikää ajatellut et olen jokin "kalkkis" joka ei kuitenkaan anna....
- Ja jos vaine suinkin; palaan takaisin Luovolle vielä joskus...
Kiitos-kaunis.

"Tiesinhän minä:
tälle tielle tulisi
lopulta lähtö:
Mutta eilen en tiennyt,
että lähtisin tänään."
           - Narihira, tanka-runo -