... oli käsillä tänään.
   Olemma täsä viikon verran tihrustanut Ilmatieteilijöiden ennustuksia tulevaan ja vuotellut päivää Aurinko Armahan häikäisemää sekä lämmittämää. Se on siirtynyt päivä päivän jälkeen yhä enempi kohti ensi viikkoa ja oli tänäänkin hivenen empä-tiijä -varassa että tuleeko sitä tänäänkään, sillä viimeisemmät sääennusteet lykkäsivät tätä jopa vasta tiistaille asti!
Näinpää sitten mie kuikin akkunoistain ulos kohti Taivahanrantaa, aamusta anivarhaisesta asti kun pedistäin ylös urkenin. Kuikuilin ja atvailin et tokkoo tuo tuostaan enää mahtaakaan taivaita aukaista? tuleekohan tästä aurinkoinen päivä vahi ei? Mitenkähän se nyt on, antaakohan se "kystä kyllä" vahi piilottaako loistehensa taa pilviverhojen?
Tätä "valaistumista" vuottaissa sitten kerkesinkin hivenen taasen jouduttaa tätä seinäin piirusta etiäpäin yhdeltä kohtaa:

52592487_977616145961666_145227599637905

Sori - känny kuva ja täten hiven epätarkka...

   Aika Raudan nakuttaissa kohti kymmentä alkoi jo pieniä pilkahduksia loistaa lävitse pilvisten verhojen - ja akkunain kukkasten muodostaman viherseinämän. "Kyl et tästään...": tuumailin; "vuotahhan vaine - kyl se viel tästä "päivän" tekee."
Kuten tekikin. Valjastin Hepo Hopiain lähtökuntoon likemmä kymmentä sekä karautin sit Maailmalle Avaralle Taivaanrantoja maalailemaan.

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   Auringon tuon sarastavan ensimmäisiä pilkahduksia nähtävissä päällä lumisen jääpeittehen.
Paikassa: Lapinlahti. Pohjoissaari ja Karkinniemi välissä kohti Onkiveden Koivuselkää. Oikealla reunalla näkyy juuri ja juuri Tasku-saari.

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2
   
   Mikä Aurinko Armahan aamupäiväinen loiste!   
   Paikka samainen kuin äsken muttas nytten kohti Akkalansalmen kaarisiltaa ja Liponvirtaa.

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   Nämä ihanaiset pilviverhot tähän aikaan vuotta! Mikä harmaus ja pehmeys - tosin valokuva latistaa oman osansa...
   Ulmansalmelta pohjoiseen, päin Paasiselkää ja Ulmansaaren pohjoista nokkaa ( yllä ja alla ).

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2


2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   Ja "toist puolt jokkee": Ulmansaaren eteläinen puoli kera -salmensa sen. Oikealla näkyy "manner" josa on mm. Kuhaniemi.


2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   Pihapiiri josa sukunikin on joskus aikoinaan asustanut...
   Kieltämäti ajoittain tulee hivenen kateus, ja katumuskin, et ei ole aikoinaan tullut tätä tilusta itselämme pittyä...

   Perillä, mökillämme.
   On se vaine tämä ihmisen elämä aikamoista... ja vasiten tää kevät ja kevättalvi... se kun pistää ain "hirmoonit hyrräämään" ja meikä Mummeronkin ain näin tänne mökille suuntaamaan. Mikä siin on? Miksi se on näin? Miksi tulee ain kaipuu ja lähtö tänne? Kun vaine vähääkään Aurinko Armas loistettaa suopi, ja vasiten jos se viel lämmittää, niin ei auta mikään; tänne on vaine päästävä.
Onko tosiaan kyse "hormooneista" ( siis onko miullahin viel hormoonit käynnissä vaik kuin olenkin jos-kohta jo ne sellaiset taaksein jättänytkin...? ) vahi vaine kaipuu esim. puolisooni jonka kera tääl ain pruukattiin kahteen pekkaan tahi joukollakin ( muoskien mukana ollessa ) käydä? Vai onkoo tää vain tapa muiden tapojen joukossa?
No, tätä mie tiedä en. Vastausta isseltäin saanut vielä ole en. Mutta joka tapauksessa tänään taasen täällä käväisin...

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   "Jäljet kulkijan."
   Sieltä se tieltä ura urkeni taasen pihapiiriin asti tarpoin. Oiskoo tuo polku Mummeron tään yhtä "äkki-väärä" kuin on Mummerokin tää? Vahi olisko sittenkin kyse siitä että kuin on polkunen tää viärällänsä ni niin on Mummeron elämäkin tää?

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

Toista se on Pupu-Jussikan polut: täältä ja tuonne. Pisteestä A, pisteeseen B - eikää mitään mutkia tahi kupruja siin välissä.
Oiskoo se että tie tietäkäyvänlainen? Mites se vanha sanonta meni ettäs "puku kantajaa myöten", "koti asujaa myöten"... joten oiskoon tää sitten tosiaan tie tienkäyjää myöten?

52513902_309763353071606_203517721105661

   Notski viritetty: sain muuten sen aikaseksi VAIN viittä klapia käyttäin - ja hivenen enempää sanomalehden nurkkauksia... Muttas sain kuin sainkin, ja kaiken lisäksi ihan sopivanlaisen notskin näin issellein vain kuin tarvista oli.
   Kärtsäsin notskissa tässä aikaan saamassain, Kaikettomat makkarain kera Kaikettoman "ruisleipäsen", ja naatiskelin sit täl viisiin tupamme porstuan rappusilla ne.
Paistattelin jo hivenen hämärtyvässä iltapäivän auringossa päivää kuluvaa, istuin ja ihmettelin Maaliman Matalaisen menoa. kuuntelin kuin Tinttimus Tintit kevättä virittelivät ja Korpit raakkuivat toisiaan jahdaten Taivahankannella. "Räystäät tippuivat", tuuli ( hivenen kovempaa ) hiljaa henkäili.

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   Lähtökuopissa.
   Viel mökkimme varastoista muoskain mukeloille muutamat hiihtimet Neiti Suklaatin kyytiin ja sitten...
   .... kuvanen navettamme päädystä ihanaisesta josa loistavat entisen kanalamme kanojen sijaan tälläiset "nykyaikaiset", värikkäät, "kanaset" nyttemmin. Nämä erilaisia ämpäreitä, muovisia kippuja ja kuppeja ovat, mitä nyt mökeillä ain pruukkaa käytössä tervihtemaan.

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   ...ja peltoaukiamme.
   Ei uskoisi ettäs Aurinko Armas jo maate painuvi kun tuota Taivahankantta sinistä katsovi. 

   Matkalla kotia.

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   Petronkoski ja kosken tuon yläjuoksun pitsisen jäiset kivet...

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

... sekä alajuoksun suvanto.
   Ihanan sinistä. Voi mitenkä mie nautin ja ahmin tätä sinisyyttä vaik´ en muutoin olekkaan sinisen ystävä. Ahmin ja iloitsen vapaista vesistä. Vuotan innolla kevättä ( ja kesää ) tulevaa sillä nämä vapautuvat vedet niitä tulevaksi lupaavat eittämäti. 
Viel vaine piti himpun vuotella kussa täysin kahleista vapaina oltaisiin... viel vähäsen.

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   Petäjäkosken alajuoksu...

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

...kosken ihanainen "hattunen" keskellä koskea...

2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

...sekä yläjuoksun sine ihanainen.


2019.2.23.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20yksin%2

   "Autotie ja pilvien tie."
   Leppälahti, Maaninka, Kuopio.

   Näillä seutuvilla, näillä nurkilla "törmäsin" piskuiseen lintuparveen joka oli ( voisin aika kovasti vannoa tään ihan puhtahin omatuntoineni - sen verta lintuja miekin kun tunnen ) miun mielestä PEIPPOSIA! 
"Kuu Kiurusta kesään, puoli kuuta Peipposesta, Västäräkistä vähäsen, Pääskystä ei päivääkään.", jotenka se olisi sitten näin helmikuulta enää puolikuuta.... tosa maaliskuun puolivälissä viimostaan, kunne kesän pitis jo olla näillä leveleillä!? Hivenenkö vähän epäilyttää? Ei ehken kuitenkaan vaik kuin ne Peipposia olivatkin ja vaik kuin tuo värssy niin toitottavi.
Sitä paitsi en muista kevättä ettäs ensin olisi tälle levelillä Kiurut tulleet ja sitten vasta Peipposet! Kyl ensin lehahtavat Peipposet ja sitten vasta aikain kuluttua ilmestyvät Kiurut. Niin se menee. JOTEN oiksoo se sitten KUU Peipposista ja sitä tehhen?
Muttas olemma kuullut jo ettäs ensimmäiset Joukkahaiset olisivat jo saapuneet Suomemme maahan! Vau! Eivät vaine tänne asti viellä...
Ja - kuulin juurikin tänä pänä rativosta jotta Lepän siitepölyä on jo luvassa tännekkin Suomeemme. Lähinnä kait enemmälti eteläiseen ja läntiseen kolkkaan muttas kuitehin! Kulkeutuu kuuleman tuulten mukana Euroopasta ( josa kevät on jo alkanut hivenen etu ajassa ) tänne Norjan ja Ruottin ylitse - onneksi: osa varmaan jääpi sit niille tienoille "suodattain" kussa tänne asti ehättäytyy... Muttas se olisi sitten niin kuin meikä Mummeronkin jo nyt varauduttava suihkein ja tabuin jos vaine mieli välttyä isommilta harmeilta kera pölyn tuon. Snif. Ja nyt ollaan vasta näin talvessa! Tai no, lopputalvessa - kohta.

52853991_248658799416713_659436315987043

Ei sen puoleen... Kussa Humisevalleharjulle, Majaani Mahtavaiseen saavuin, ni äkkäsimpäs jotta on se "kevät" tännehin saapunut.
Ei ollunna viel aamupäivän puhteina, kussa Maailmalle Avaralle urkenin, tällattiis pälvettä miun nurkilla olemasakaan! Ei ollunna mitään tietoa moisesta. Oli vaine lunta yllä jäisen tantereen ja sekin jää sit mitä liukkahinta laatua.
   Niin se vaine talven selkä taittuvi. Kevät tulee ja puskee päälle murtain jään tuon lujan ja kylmän kourasen. Aurinko Armas helottaa sen verta lämmä jotta lumet ja jäätkin jo sulavat. Olihan jo kurakin tien päällä "alli hopa" "liikenteessä". Puhumatikaan jotta asvaltti näkyi aikaslailla yleisesti kaikilla isommilla teillä paikassa jokahisessa, enempi tahi vähempi.
Jee! Kevät tulee - halusittepa sitä tahi ette!


52875341_385337108682438_598910829827457

   Kotona! Ihanata!
   Käväisin posti-maatilta hakemassa tilaamani gluton jauhot ensinnä. Nyt sit pääsen taasen leipomaan hivenen kaikenlaista. Ihanata! ( Käytän kyl liikaa tätä "ihana"-sanaa... ) Mm. huomenissa Kaikettomia Sipanniekkoja - jam!

   Näin tuli tääkin lenkki heitettyä. Taivahanrantoja maalailtua ja ajatuksia välleen lepulteltua. Jos nyt toisaaltaan voi sanoa lepäävänsä sanan varsinaisessa merkityksessä kun en vaine voi olla ajattelemati puolisoain edesmennyttä kun tuolla mökillämme pistäydyn. Oltiin sitä vaine sen verta siel ain jotahin tekemässä tahi tekemäti. Se vaine jotenkin kuuluu häneenkin vaik ns. sukuun tuloksa, vävy, olikin... Rakas Tupsuleukain miun.