Nyt on sitten joulun ajan liikamässäilyt sulateltu pois. Tehokkaasti ja varmasti. Eivät kinkkujen kilot, laatikoiden laardit, rosollien öljyt ja kakkujen kulinaristiset maut, saati sitten makeisten makoisat imelät taatusti tule takaisin.

Jos jollain on ongelmia näiden pienosten, ylimääräisten, ihanuuksien tuomien kilojen kanssa niin tässäpä tulee oiva vinkki: Kutsu Yrjö kylään!

Meinaan että itselläni oli nyt joulun jälkeisenä aikana Yrjö sopuisasti minun omalla pedilläni yökyläilemässä pari yönseutua ja yhden päivän ajan. Oli meillä "hauskaa". Pidettiin toisistamme yhteisymmärryksellä, lämpimästi ja hellästi huolta. Hellittiin ja hoivailtiin toisiamme, päästämättä toistamme hetkeksikään pois mielistämme ja vartaloistamme.

Kauan on siitä aikaa kun Yrjö tätä ennen vieraili luonani - muistini jos ei petä niin aikalailla kohta yksi vuosi. Mutta täysissä järjissäni, ruumiin ja sieluni hyvin voidessa täytyy kyllä rehellisesti sanoa että vaikka meillä olikin näinkin mukavaa niin en kyllä ikävöi ollenkaan nyt kun hän poistui seurastani. Enkä kyllä toivo että hän kaikesta huolenpidostaan huolimatta tulisikaan takaisin pian uudelleen.

Joten Yrjö jos vain suinkin voit niin kierräthän kaukaa kartanomme ja loistat poissaolollasi kirkkaana kuin Kointähti taivahalla. Kiitos.

            14.8.2011.%20T%C3%A4htitaivas.-normal.jp