...tahi kuten mie isse sen sanon niin "syssy". Syssy on luopumisen tuskaa. Luopumisen oloa ja tilaa, täynänsä.


117807024_315503249650884_12898492229682

 Tosin tämä tällainen, kuvani kännykkäisen, ei siitä paljoa vihiä antele. Ei, en ollut luopumassa täsä mistään vaan pakkasin vaine kimpsuin ja kampsuin jällevän kerran lähteiksein mökillemme sukuni oman kera. Viinimarjoja poimimaan tosin.... muttas kuiteskin. Kysehän on "jälleen näkemisen ihanasta toivosta" kun kokonutaan yksiin aikaa viettämään - ei siis luopumisesta olleskana.
Toisaaltaan tosin noi mattoset tuossa kasassa mukaani ottamassain... niistä luovuin. Vaihdoin nimittäin mattoset nämä jo käytetyt, kulahtaneet, loimensa poikki kuluneet, ja kuteet rispaantuneet, uusiin mattoihin ( entisiin, vanhoihin, tosin ) muttas kuiteskin uusiin MIULLE!
   On se vaine jänskä jutska ettäs näinkin yssin matkatessain, näin yssin johkin lähteissäin, on kuiteskin aina tätä rompetta ja kampetta mukaan otettavaista, sen verta ikäänkuin "pienelle kirkolle lähtisi", kuin "mustalaisen ruunan seljässä" olisi, kuin... no, kolonalle evästä tahi rompetta laitteleis mukaansa.

   ( Kuvat, nämä mukana täsä tekstissäin olevaiset, ovat siis tältä reissultain sukumme mökillemme, ja sieltä, mutta ajatelmat, nämä harhaan halajavat hajatelmat - ne ovat sitten siinä sivussa tuotetut ajatelmat. )


2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   "Mökkitiellä" ( ei todellakaan vielä lähelläkään mökkiämme! ) ollen satuin kerrankin juuri sopivaisesti sopivaan aikaan, ja sopivalle kohille: Leppälahti, Maaninka, Kuopio.
Maisemia syssyisiä kera Aurinko Armahan kilon ihanaisen, joka vaelsi lävitse, ylitse, tämän viljavan viljavainion!

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2


117910561_1016808198827590_6463821118693

"Meit-in sauna."
   Taivanrannanmaalarina ylhäisessä ykseydessäin, himpun ennen kuin "iskuporukka" saapuvi paikallemme tälle.
Kuppi, tahi parikin, kuumaa kaffeeta. istua nakottain porstuamme ulkoportailla ja mietiskellen, ajatellen hajatelmia suuren suuria sekä piskuisen pieniä.
Huohahtaa ennen kuin hulina huumaava alkavi, ennen kuin äänet täyttävät tienoot nämä, ennen kuin liike suunaton, loputon, alkavi suuntaan ja toiseen, niin ettei ajatuksiaankaan kuule...

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   "Meidän viljavainiot" pihapiiristämme.


2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   "Tattimus tatit."
  
   Syssy, se niin kuin itkee itse itseään. Sitä että täytyy luovuttaa... Sitä että elämä eletty on...
Kukoistettu on ja nyt sitten, nyt tullut on luopumisen aika, periksi antamisen aika. Kädet pystyyn, hanskat naulaan, ja tilaa nyt jo muilla tulokkaille ( talvi ).

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2


2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   "Laurilta laumaan, Pertulta pois."; on vanhankansan tieto luonon kiertokulusta, sen "aikajanoista" ja elämästä näkyväisestä, joka on antanut jo ennen Allan Akkaisen pysyväisiä aikaraameja, ihmisille omat merkkipykäläiset, jotta mitä tapahtuvi ja milloin. Sekä siten tietoutta siitä et milloin ihmisen itsensä on syytä alkaa varautua mm. talven tuloillaan olevaisen saapumiseen.
   Näyttivät olevan lintuset siivekkäiset liikenteessä jo samaisella "meriitillä": noin viikkonen sitten oli kyseinen Laurin päivä ja noin viikon päästä onkin sitten tuo Pertun päivä. Jotta eihän tuo mikään ihmekkään ole siis.
Olivathan ne nämä piskuisemmatkin siivekkäät samoilla "urilla": aikas monta siivekästä oli "lounaalla" saman aikaisesti tämänkin Kultapiiskun kukinnoilla. Kuin enteillen tulevaista aikaa kylmää. Kuin aavistain ettäs kohta on sitten luopumisen aika edessä. Silloin ei enää evästä rinnan alle saadakkaan - nyt on tankattava koko talven tulevaisen ajaksi kun sitä viel kerta on olemasa tarjolla!

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2


2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   Pensaat, puut, lehdekkäät puut, "itkevät", varistavat värikkäät, lehtivihiriästä tyhjentyneet "siivekkäänsä" poies.
Tiedättehän sen värssyn ( olen tään ehken ERÄÄNKIN kerran kirjannut, siterannut tätä! ):
"Äiti-Luonto sitten osaa olla
vanhanaikainen;
hän punastuu kauniisti
ennen kuin riisuu itsensä syksyllä."

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   Luonto luovuttaa ( tahi siis ihminen on keksinyt, ettäs se "luovuttaa", omilla lain säädöksillään )  satoaan eläväistä ihmisille.
Alkavi metsästys, tahi siis metsästykset, sillä ensinhän se alkavi jollahin sorasa-lintujen ja kyyhkysten metsästyksellä. Sitten aikanaan tulevat karhut, hirvet ja muut metsän riistat, tähtäyksien eteen.
   Miksi metsästettään? Itsekkin metsästäisin jos olisi rahnan-kaltaista siihen laitella: luvat, aseet, matkat metsälle, jne., muttas siltikin - miksi?
Ok, riistan hallintaan. Etteivät tuhojaan metsissä, pelloillamme, teillämme, yms. paikoissa tekisi. Jymmärrän hyvin.
Muttas on kait tuota ennenkin pärjätty ilman metsästyskausia ja riista tuo on saanut ihan rauhassansa olla sekä vaeltaa tällä Telluksellamme piskuisella, ilman varsinaisia metsästyskausia! Ihminen kun on metsästänyt silloin aikoinaan vaine ns. omiksi tarpaikseen ja luontoa kuunellen, sitä kunnioittain; vaine ne jotka ovat ollehet ns. huonompikuntoisia, tms.. Tahi sitten vain silloin tällöin - ynpäri vuoden kierron. Eikä "lahdaten" tiettynä metsästyskautena kuten nykyään tehdään.
No, muttas toisaaltaan taasen ihminen, tämä Telluksen "valtias" on nyttemmin levinnyt paljon isommalle alueelle ( paikkaan-jokaiseen ), jotenka kait se siten jonkin/jottenkin on siiryttävä pienempiin tiloihin, ahtaamalle asumaan - tahi harventua aivan olemattomiin ( sukupuuttoon josain tapauksessa! ). LUOVUTETTAVA vaikka näin syssyisin olemasa olostaan hallitsevan "hallitsijan" toimesta ja halusta!

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   ( Nnämä kukkasien kuvat ovat nimikkeellä: "Äidin kasvimaalta... raparperin alta.", sillä kaik kukkaset nämä ovat Sukumme Mummon, äitini, kasvattamia ja yhä edelleen HÄNEN kukkapenkeistänsä, kukkapenkeissänsä, kasvavia ja kukkivia kukkasia. )

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   Kaikkinaiseten eläväisten kasvien kasvukaudet ovat lopuillansa, päätöksessänsä. Kaikkien niiden jotka lehtivihiriän "matkaavaisen", varastuvaisen, omaavat.
Juurekset, vihannekset, viljet, viimeiset rehut, heinärehut karjalle siis, ovat päätöksessään kasvukautensa. Ne luovuttavat elämänsä meille ihmisille, meidän ihmisten hyödyksi ja hyväksi - tiedä en sitten niiden itsensä kantilta katsoin... Muttas eipäs nyt kuitenkaan paneuduta kasvien sielunelämään, ei nyt. Enkää tuota tiedä edes ettäs onkoo niillä sellaista olemasakaan?
Sitten ovat myöskin Luonto-Äidin omasta helmastansa saamamme marjat, sienet, yms. luonnon antimet kera erinäisten rohtokasvien, hyvinvointi-jutskien, yms.. Nekin kun luonto tuo ynpärillämme olevainen "luovuttaa" meitille kaksijalkaisille eläväisille. ( Meidän tahdostamme - vahi itsensä tahdosta.... toinen juttu sekin sitten on ja olkoon...! ) Jotta me eläisimme ja hyvin voisimme. Jos vaine me niitä sieltä käymme poimimassa ja keräämässä!
Muttas ajatukselle "luovuttaa" niin luontohan luovuttavi nämäkin kaikki meille. Ja luovuttaa siinäkin mielessä ettäs se on kantanut tuota satoaan mahtavaista aina viime keväästä asti kera kavunsa, kukintojensa ja sittemmin marjaisaa, itiöemäistä, hedelmäistä, juurellista, tms. kantaen ja nytten sitten meitin ne keräissä, luovuttaa ne meille ihmisille käyttöömme.

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   "Paketti."

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   Luopumista on sekin ettäs monella meistä, kuten miullahin, loppuvi nytten sitten Työt.
Me moninaiset ihmiset jotka teemme kausityötä kesäistä, tahi "vaine" kesätöitä, niin meillehän se on luopumista töistämme näistä ja sitten taasen uusille urille lähtemistä.
   Ja kunne nyt "pallotellaan" kunnollaan niin...
   Se on sitten samalla uuden uutukaisen alkuakin!
Monella alkavat kesäisten töiden jälkehen ( opiskelijat, koulukkaat, tms. ihmiset ) koulut ja opiskelut moninaiset. On heitä jotka palajavat entisille "sijoilleen", entiseen ja tuttuun, "turvalliseen" (? ), opinahjoonsa ja sitten heitä joilla alkaakin aivan uudet, ennen kokemattomat ja tietämättömät muttas kenties hyvinkin lupaavat, houkuttelevaiset, ja mielenkiintoisetkin, opintonsa. Tai, mikä ettei - työt!?
Sillä eihän se ole "kirkon kirjoihin kirjoitettu" ettäs joku vaikkas vaine on vaik kausitöissä "ensin" kesäisin yksissä hommissa ja sitten siirtyykin talviseksi kaudeksi johkin toiseen jutskaan! Tahi vaikkas muutoin vaine jokunen ihminen vaihtavi juurikin näin syssyn aikaan omaa uraans, työtänsä, aivan uusiin kuosiin? Luopuu entisestään ja aloittavi uutta ( kuten tosin voinen tehdä millon muuloin tahaansakin, vuodemme kierron aikana! )?

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2


2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   Issellein tämä syssy on tosiaankin luopumista kesäisestä kausityöstäin. Surku sinällään sillä paluuhan se koittavi "arkeen" kera niukemman kukkaron ja Mattisen sen.
Ei ole vakaata tuloa, muttas ne meneot, ne ne säilyvät yhä ja edelleen.
Jemmaan onneksein olen jonkusen rovon saanut muttas eivät ne pitkälle, nekään riitä, eivät...

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   Muttas toiseeltaan...
Toisaaltaan vuotan "kuin kuuta nousevaa" Taivahanrannalle, tuonne sysi mustaan, syssyiseen horisonttiin, ilmestyväistä Kuu-Ukkosen mollottavaista... sitä kun Työni loppuvi!
VAPAUS! Vapaaherrattarisuus!
   Ei Aika-Rautaa nakuttavaista, ei tunteroisten tehtyjen laskemista. Ei asiakkaita palveltavia, ei kiirusta Töiden nuiden haastavien muttas niin ihanaisten siltikin.
Vaine mie ja miun omat kiiruut alla kattoin tään, á la Humisevanharjun.
   Pääsen suunittelemaan ( nyt jo itävi piskuisesti ajatuksissain ) ettäs mihkäs sitä Reissaaja-Lissinä seuraavaksi "kadotaan"? Mihkä suuntaan Mieron tie viepi, mihkä Maan Matosen matka matavi?

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   Toisaaltaan - luovuttava on miunkin.
   Joka syssyiset akkunoihin vosekkimiset alkavat; luovun poies kesän tuon kauniin ( jota en paljoa nähnyt Töissäin ollessa siel neljän seinän sisällä päivät pitkät! ) tuomista sateisista pirasoista pinnasta niiden. Luovn väleihinsä matkanneista, sinne sisuksiinsa siivekkäiden lennelleiden, raadoista. Ja pölyisten hiukkasten ( niistä ns. Villakoirista ) armeijasta moisesta.
Alkavi kukkasten näiden tsiljoonien kolmannes vuosittain tapahtuvainen suihkutus( suihkussa käynti )-rumba. Siinä saapi Mummero tää "tanssahdella" niin rumbat kuin sambatkin, miten päin sit lystääkään, suuntaan ja toiseenkin, ennen kuin sen rumban lävitse olen käynyt! Muttas luovuttava on, luovuttava pintojensa noiden, lehtisien-sellaisten, kaikkinaisista pölyistänsä samentavista! Edes näin kolmannes-vuosittain.
Alkavi taasen töiden etsintä uusi; luovuttava on huolettomuudesta tästä Vapaaherrattaren, kun ei töitä ole tarvinnut etsiä koskapa Töitä on ollunna ihan sen minkä tehdä on kerennyt!
Ja luovuttava on, miunkin, taasen... parista-suhteesta, parisuhteesta, tästä - taasen. "Lesken" elämä alkavi kun toinen häviää "Hutsin Nevadaan" riistan tuon nelijalkaisen perään. "Terve-ja-hei, nähdään sitten ensi vuonna kunne kaikki on "lahdattu"."

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   "Pingviini."
Ukon Hatun kaunis kukinto jota mie aina näin syssyisin kovin vuotan...

2020.8.16.%20Viinimarjoja%20poimimassa%2

   Ja täsä menhään tään miun kylvöksein kera täsä vanhassa kaivon betonirenkaan uumenissa; vie kerkesivät kukkaset nämä kukkimaan tälle kesälle, vaik kovin oli nuivaa näihin alkutaival.