... raparperin alla." - kuten Sukumme Mummon kukkapenkkejä nyttemmin nimittänyt olemma mie, ja myöskin Taivaanrannanmaalarina oloa päivänä eilisenä kun kokoonnuimme mie, muksuin 24/7, muksuin mukelot ja hän, Sukumme Mummomme, mökillemme päivää lämpöistä viettämään ja siellä hommaten.
Mummomme tuo virkiä, sankkevan virkiä, nosti mm. juurikin raparperipenkkisen kaik juurakonsa ylös, perusti penkin tuon uudelleen ja jälleen-istutti ne juurakot sit takaisin siihen penkkiin, uuteen, luotuun. "Se kun on ainakin jo 20 vuotta vanha penkki...."
Me nuoremman polven kera sitten chillailtiin enempi: Notskia laitettiin ja kärtsättiin kuvetta kalkkunain sekä sika-nautojen muodoissa nakit ja makkarat, sekä voileipäsiä itse kunkin mukaisia.
Mie käväisin valokuvaamassa entisen Venhoin lammen jympäristössä; jälkimmäisen polvein "potensiin" kaksi, vahitiessa sitä ensimmäistä polveain; 24/7, sillä aikaa. Sen verta kun ovat jo isoja, ettäs näin voivat jo tehdä tovisen - Sukumme Mummon vahvistaissa siellä läsnäolollaan sit viel taustojansa...

   Täsä sitten sen kummemmin tarinoimati, selostamati, niin menomatkamme, perillä olomme kuin paluumatkamme valokuvia muutamia.


   Mennessä Pohjois-saaren ja Karkinniemen välissä, tukkein puoton paikalla:

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   "Enkeli."

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


   Lammella ja sen jympäristössä:

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Lakan kukkanen.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Suokukan kukkanen.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   "Satutettu elämä."

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Karpalo.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   "Koti."

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Mustikan kukkanen.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Sudenkorennot päivää paistattelemassa - yllä ja alla.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Metsän Orvokki hentoinen kun sen vaine sieltä tassuin alta hokasee, kun katseensa vällehen maisemista "ylhäisistä" maahankin päin luo...


   "Äitin kasvimaalla... raparperin alla.":

   ... ja sitten Orvokkinen kukkapenkkisen Sukumme Mummon; 

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

    "Narsisti."  ( Narsissi. )

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Helminen Lilja ihanainen sinisine, piskuisine, kellokkaineen.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Piskuinen Sydän Särkynyt.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Rentukan Renttu....

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Tuomen morsiamen valkoinen, hempeä, kukinto.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Kulleron, ihanaisesti pakattu, kukinto viel avautumaton.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Esikko - nuo kesän esikkoiset, ensin avautuvaiset kukkaset... monen muun kukkasen ohella.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   "Maksaruoho" joksi monesti isse tätä kutsun muttas oikeestihan tää on Vuoren Kilpinen.
Monesti ns. peitekasvina paikassa-joka ja täten aikas vähänkin arvostettu kukkanen itse kukintonsa piskuisen ansiosta ( ne lehdet mahtavaiset on se pääasiallinen pointti täsä kukkasessa, ja siinä "peittävyydessäänsä" ). MUTTAS kattokaatte kuin ne nuo kukkasensa juurikin kovin kaunihia ovat! Jeeru, et ne kauniita ovat!

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Unikko, Siperian Unikkoinen, piskuinen. Todella kuten voinen kuvitella, ajatella, Siperiassa kasvin tarvihtevan; pienuutta arvoa arvaamatonta: sitekeyttä varressansa piskuisessa arojen tuiskuja ja tuulia vastahan. Sitkeä sissi siis.
Kaunis, ylen kaunis, kukkiessansa.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   "Ukin kukkanen" ns. lohen punainen. Siksipä siis kaksikin tsipaletta valokuvasiaan tästä. Ekassa näkyy punaisuutensa hyvin ( ei niin tarkka valokuva ) ja toisessa sitten muotonsa nuo tyypilliset, terävämmin, muttas salamalla valaisten sit värinsä "kalpianlaiset".
Oikialta nimeltänsä Sammalleimu...

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Akin Leija - piskuinen, mut ensinpä kukkivainen! ( Todella matala kukkanen varreltansa noin muihin Akin Leijoihin verratessa... )
Ihanainen, lohikäärmettä mielestäin muistuttava, kukkasensa nuppu viel avautumaton.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Kärhöjen kauneutta useamman valokuvasen verta;

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   ... ja Kärhön yhden kaunis köynöksen latva lehtinensä värikkäineen;

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan


2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Eikä suinkaan luonnonkaan kauneus kalpene perennapenkkisten perinteisten kukkasien loistehelle, ei!
Miten on kaunis täänkin Voin ja Kukkasen mykerömäinen kukinto keltainen!
   Lainasin netin syövereistä sanasta sanaseen Voi ja Kukkasen kuvauksen:
"Kukka: Kukat muodostavat n. 2–3 cm leveitä, kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä. Mykerön kukat keltaisia (laitimmaiset usein ulkopinnalta harmaa- tai punajuovaisia), kielimäisiä, kärjestä 5-hampaisia. Heteitä 5, ponnet tiiviisti emin vartalon ympärillä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kehtosuomuja 2 riviä, sisemmät samanpituisia, pystyjä, ulommat lyhyempiä, tav. siirottavia–alaspäisiä. Mykerö yksittäin vanan kärjessä.
Lehdet: Tyviruusukkeena, ruodillisia–ruodittomia. Lapa tav. suikea–kapean vastapuikea (joskus tasasoukka), laita vaihtelevasti pariliuskainen (joskus lähes ehyt).
Hedelmä: Kapean vastapuikea, nystermäinen, 3–6 mm pitkä pähkylä, jonka kärjessä varren päässä hapsihaivenia."
Itse en ole mikään kasvi ja tieteilijä, muttas kun tätä tekstiä lukeepi niin tulevi mielehein, nottas voikoo enää monimuotoisemmin, monitahoisemmin, näin vaatimattoman kukkasen muotoja kuvailla? Vasiten tuo: "...suikea-kapean vastapuikea..." - vau!

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Äitienpäivänä karsimamme Terijoen Salavan yhden pöllin päädyn jänskä kuva...


   Ja sit kotimatkalla jo:

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

   Tuovilanlahden lahdelmalla, sataman rantamilla, uimarannan tiemeellä....

   ... ja Pohjois-Onkilahden uimarannalla kohti Kumpusaarta ja Sikomäkeä.

2021.5.30.%20M%C3%B6kill%C3%A4%20Anninan

  Oli nimittäin mukanain matkaavilla muksuin mukeloilla hirviä hinku päästä uimaan!?
Kovin oli viel holotnat vejet; en itse edes tohtinut mennä kädelläkään sitä koittamaan - ei vaine houkuttanut yhtähän, muttas mukelot nuo eläväiset tahtomalla tahtoivat mennä.... Lopputulemana kolme kastellut jarppi-parit, muttas ei ensimmäistäkään pulahdusta, uintia, minkähänlaista.


   Kois - takaisin:

20210530_192923.jpg

   Mie sieltä-täältä, "Äitin kasvimaalta...", napsin kukkasia näitä ihanaisia kotiini tuoda Humisevalleharjullein tälle.
Kauniisti kaik´ nää tähän vanhaan, vanhaan, kannuhun asettelin, ja asettelin kannunkin nätisti tuohon pöydällein, nottas siitä sit niitä sainen ihastella päiviä muutamia.
Kuis kävikää... olisihan tää pitänyt jo ennestänsä, entisistä kokemuksistain tietää... Ulkoistaa pitimmä koko "puska" kaunis. Ei vaine Mummeron tään klyyvari kestä, ei. ( Eikää siedätyksetkään pikku hiljaiset avita laitaan tahi toiseen... )
Kaunista kauheasti tekisi mieli sisällekkin tuoda erinäisten kukkasien muodossa, muttas kun klyyvari kovin kranttunen on, niin ei sit millähän samalle aalto pituuksille niihin kera päästä - kukat kukkivaiset pidettävä on kodin seinien ulkopuolla?