...tuulettamaan aivojani täsä viel ennen Töitä kun kerta voin ja aikaakin sattumoisin oli. Sitä kun tuntuu tuota Aika Rautasen aikaa olevan vaine kortilla yleensä...
No, käväisin ekasteks hakemassa yhdeltä ystävämmälliseltä ihmiseltä täältä kyliltä vajaan desin verran maalia mukaani kun sitä eilennä ehtoolla nettisfääreissä kuuluttelin ja kyselin itsellein. Tämä ihminen moista "kamaa" miulle sitten lupaili.
Maalin haun jälkeen pyörähytin ittein paikallisella huoltamolla jossa jonkin sortin Joulutapahtuma oli. Eipä sieltä itselleni mitään kummosempaa löytynyt. Sen sijaan sen viereisestä liikkeestä silmiini osui yksi kaunis balleriinahahmo. Sen sieltä poies kuleksimasta otin ja mukaani ostelin...
   Kamerani kun lähteissäin ihan tarkotuksella mukaani nappasin niin pyörähdimpäs siin kulkeissain Peltoniemen uimarannalla. Tässä muutama otos sieltä otettuna:


2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%281%29.jpg



2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%282%29.jpg



2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%283%29.jpg



2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%284%29.jpg

   Tähän kuvaan en malta olla liittämäti viime kesäkuulta samaiselta paikalta ottamaani kuvaa vertailukohteeksi vaine.

2017.6.11.%20Uimassa%20Peltomiemess%C3%A


   Suunta etiä päin ja Hepo Hopian turpa kohti etelää, kohti Lampeani.

2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%285%29.jpg

   "Rannelle" tulle päästyäni hokasin ettäs kyl siel kodalla on väkeä kulkenut muttas ei kenkään ole uskaltautunut tuonne alas asti ureta kun ei jälkeä eikä kulkua alas asti nävy. Aivan oli neitseellisen koskematon koko portaikko. Ei edes minkäänlaista metsänasukkia niitä pitkin ollut mirs-marssinut.

2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%287%29.jpg

   Rannalla - ihanuutta!

2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%289%29.jpg

   Saanhan kirota? Saanhan? ( Pask...! ) Taas kuvaa kyljellänsä! Saata...!
   Mutta kuisteskin; ideana tämä kuin jälkeni nämä ihanaisesti portaille nuille jäivät kun alas mennä ökkyytin niitä pitkin.
Ylös kavutessain nämä jälkeni jäljet tästä äkkäsin. Ihanaisen "täplikkäät".

  Sittempä otin ja kurvailin kohti kotikontuja menneitä. Tosin vaine kohti sillä sujuvasti ja sukkelaan ajelin vaine ohitsensa hoputtain Hepoain viel ieleh järilöih ( eteenpäin ) ja kohti Maaninkaa.
Olipas taasen niin kotoisen oloista ajella ja käydä niillä tutuilla tienoilla sekä teillä. Tunne on niin... ihana. Tuttu. Lämmin. Kotoinen. Ei siitä vain yli ei ynpäri pääse milläskänä. Oih!
   No, kuiteskin... Maaningallekaan en vielä asettunut vaan ajelin kohti Viantaa ja siellä Patalahtea jossa mm. lintutorni on.

2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%2811%29.jpg

   Täsä kuvassa itse Patalahti ja se lintutorni jää tuon oikialla olevan metsikön kätköön.

2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%2812%29.jpg

   Tätä näkyä mie vuotin. Tätä mie "ajoin takaa" kun tänne päin ajelin. Tähän mie tähtäsin...
Tässä kuvassa se viel antaa hivenen itseään vuotella muttas...

2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%2815%29.jpg

... näissä se jo näkyy kokonansa.
   Päiväni tämän SE KUVA. Se kuva jonka takia kandee ajaa tällainenlkin lenkki jotta kuvan tällaisen saa otettua. Onhan se aikas monta kiloa ja metriä kaikkinensa yhden ( muutaman ) kuvan taatta mutta minkäs teet kun tekee mieli kuvata ja kuvatakseen on hivenen matkustettava ääreen veen...

2017.12.2.%20Kuvaamassa%20%2814%29.jpg

   Noin - ikkään....

   Tämän Patalahden jälkeen ajatuksissain siinsi että jos vaikka viel paluumatkalla Lapinlahden Saaristotien silloilla kuvaamaan pääsisin mutta se jäi haaveheksi vaine. Oli sen verta hämärää jo ja tienoot niin harmajat kera lumi- sekä jääpeitteiden että eipäs niitä järvien selkiä paljoa mieli kuvata täl haavaa. Jotenka kotia pikemmiten...
   ... ja työstämään matkalla mukaan saamiani jutskia:

IMG_0002.jpg

   Koti-Tomtenan ovi, asunto.
   Olen varmaan sen toistakymmentä vuotta jo vuotellut, haaveillut, ajatellut, että sellainen pienen pieni ovinen johkin päin huushollini lattiarajaa. Sellainen mahdollisimman pieni ja kotoinen, oman näköinen. Saanut en ole aikasiksi tehdä sitä kun en omaa tarpeeksi pieniä ja ohkaisia lautoja oven karmeihin. Saati rensseleitä, pelejä ja vehkeitä joilla tehdä kaik asiaan kuuluvat jiirit yms.. Joten "haaveissain vaiko oot mun"... ollunna koko hommeli tämä.
Nytten sitten tulla tupsahti kaikkialle muotiin Tonttuovet ja sen myötä myyntiin valmiita ovia moisen homman aikaan saamiseksi. Ostimma yhden sellaisen itselleni muttas kun se ei ollunna oman näköinen laisinkaan niin purimma sen ensin sen millonaan osaan. Sitten hioin pintansa rikki karmien osalta. Tänä aamuna hankin sitä maalia sen 1dl verran ja maalasin sillä ukset harmaaksi. Kunne maali kuivunut oli, kasasin paketin kasaan sekä asetin aloilleen kyökkini nurkkaukseen, lattian rajaan.
Mietiskelen vaine ettäs miksi kummassa Koti-Tomttenani tuohon kohtaa kotinsa perusti? Miksi ovi käy tuosta kohdasta tupaansa? Onko hän samalla viisiin Kukkaholisti kuin miekin kun nuin kukkasten liki asettuvi vahi oiskoo sittenkin jonkin sortin Herkkuperse tahi Loppasuu kun kyökin liki asettui? Jaa-a, mee ja tiijä moista totuutta...

IMG_0014.jpg

   Täsä se balleriina jonka ostin aamusella, kyökkini kukkasien katveessa. Ostin siin samalla yhden kipaleen höyhenisen joulukuusen pallokoristeenkin...
Nypin kaik ne höyhenet siitä pallosta irti ja lajittelin höyhenet untuvista erilleen. Sitten suunittelin piirtäin enkulin siipien muodon pahville. Asettelin kaik höyhenet liimaten niille siipien kohdille sekä annoin kuivahtaa muotoonsa. Kunne kuivaneet olivat niin liimasin siipensä paikoillensa balleriinan selkään tähän tapaan kuin kuvastain näkyvi.
Nyt on miulla sit taasen uusi enkuli monien muiden entiseten enkulieni lisäksi. Ihanaa!