Joo, "kolona" heräsi tänä aamuna varhaisella aikas myöhä. Noin klo.6.30. ja rapiat. Palasteltiin, pakattiin kaps´säkkimme, ja starttade sitten vasta klo.9.00. Niin-in; tasan ja tarkkaan klo.9.00.
( Se "ovela" sattuma aamusta tästä ettäs klo. aikaan noin 06.30 on meikä Mummero syntynyt tälle Telluksellemme aikoinaan. Päivä määreellä 0603 ja vuosiluvuilla 66. Elikkäs 0630060366. Siinä on kolmosia ja kutosia sulassa sovussa aikas´lailla. )
Matkalla pidettiin "puolimatkan krouvi" yhden ystäväin tykönä - tosin se "puolimatka" oli aikas alkumatkaamme meidän, suhteessa koko matkamme pituuteen. Muttas pidettimpähän vaine.
Uljuan tekojärvellä poikettiin "maissa" jalottelemassa, sekä sitten täällä Hyttikosken kauniilla sillalla:
Ihanaiset jääpaadet kosken kivikoilla...
... ja itse silta ilman "ristinsielua":
Jäätie avoinna. Se kun on ollut välleen suljettuna koska veri merinen sen pintaan on puskenut, estäin autoilla ajamisen salmen tämän Luodonseljän. ( Ja nyt kuulin ehtoon korvalla ennen tätä tekstini kirjaamista, jotta taasen ovat vejet nuo tullehet lävitse, estäin liikkumisen täl haavaa sitä kautta. )
"Apukuskin kuvamia kuvia kännykälläin:
Jäätien pintaa jäistä, ja seljällä tuolla tuiskussa ja Tuulen Tuiteroisen kourissa purjelautaillut/hiihtänyt henkilö. Luultavasti kaks´lahkeinen, päätellen olemuksestansa tuosta:
Täsä sitten kamerallain samainen kuvaaja valokuvaamassa;
Kotona!
Ja MERI - jäinen tosin...
"Seuraava etappi - Ruotsi."
Marjaniemen aalonmurtajalla Alli Hopa.
Pesää rakentamassa kämpässämme huoneen lunastamisen jälkeen.
Jokahinen valitsi oman petinsä ja petasi sen yöllistä nukkumista varten valmihiksi.
Mukelot jäivät taloon ja mie suorin myrskyä alkavaa vastaanottamahan rannoille aavoille....
Rannan mökkikylä alkavassa tuulessa ja tuiskussa.
Sieltä se tulee. Pikku hiljaa kerää voimiaan - "kasantuu"... Vuotahhan vaine....
"Valas rannalla."
Jokin jäämuodostelma, jäitten kohouma, jäitten nostattama maa-aines. tms. rannan jäätikön päällä?
Tuulee... hissun kissun. Viellä pysyy pystyssä Mummero tää, kuten huussitkin nämä.... Selkä vaine vasten tuulta; kyl se tästä...
Mökkikylän raittia Rantakadun varrelta; tuonne mie menen kohta muttas....
...sitä ennen poikkean valokuvaamaan pelastusaluksen sataman jäitten syleilyssä ja...
...rään räystään kaunista jääpuikko kokoelmaa.
"Eteen päin elävän mieli" vaik kuin myräkkä yltyy, Tuuli Tuittupäinen puskee ja vihmon nenga luatiikin.
Onni tuuli puskee seljän takaa nyt "kotiin" mennessä; on helpompi tarpoa Rantakadun lumisien "dyynien" lävitse.
Myräkkä paikalla, myräkän "silmä" kohdillaan.
Tuiskuaa, tuulee, tuittuilee. Hyvä kun saapi henkkevä vedettyä sisuksiin kun sattuu oikialle hollille tuulta päin katsomaan, päänsä kääntämään!
Toiset hyyskät rivistössään kauniissa.
Ja koko mökkikylä, hele-hoito, tuolla josain tuulien kourissa:
Tovinen, kotvanen, kämpässämme.
Palasta rinnan alle, kuvien tallentaminen tälle masinalle ja ka´ ilma ja tila selkii! Tuulee kyl´ yhä, muttei saja lunta! Tuulee niin, ettäs vinkka käy aikasmoinen yhä, muttas hei - Aurinko Armas näkyy!
Nyt ulos ja heti!
Mukeloista kaksi lähti omin nokkineen ulos, ja mie kamerain kera heidän perästä. ( Kuulin asuntoomme takaisin tullessain, ettäs kolmaskin oli pinkonut toviksi satamaa ihailemaan omin toimin! Hyvä mukelot miun! )
Kattokaatte: tuolla se jo näkyilee!
"Ihmisiä myrskyn tuulissa."
Satamassa ihmis-kuhinaa kun Aurinko Armas naamaansa näyttä, kun myrskyn sateet menneet jo ovat - muttas tuulee yhä.
Tuonne se myräkkä painuu, tuonne Luodonselän ylitse ja kauaksi mantereelle.
Seuraavaksi kavalkaadi; kaksi valokuva kutakin "laatua". Toinen tummemman sävyinen ( joka enempi miun ittein mielehen on ) ja toinen sitten terävempi tarkkuudeltaa, muttas valeampi ( ei niin miun mieleeni... ):
"Myrskyn valokuva-bongari."
Mietiskelin, ettäs on se vaine tää Taivaanrannanmaalarina olo, ja muiden vastaavien bongareiden/valokuvaajien homma, aikas´moista! Sitä näin Tuulen Tuiteroisia vasten pusketaan "niska limassa", periksi ei anneta, jumaliste! Ei anneta hitsi vie, vaan "purrahan vaine hampahia yhteen", köyristetään "niskavilloja" päin puhureita ja vastaan pistävää myrskyä itsepäistä!
Ja vaine sen taatta, ettäs pidämme/pidän valokuvauksesta, vasiten näin "ääriolosuhteiden" valokuvaamisesta.
Ei väliä sillä onko näin myrsky voimallinen ( kuten silloin viimeksikin syssypuolla täällä ollessain ) tahi kesäiseen aikaan Aurinko Armahan helteinen porotus - silloin sitä VASTA MENNÄÄNKIN kameran kera "paikalle" ja valokuvataan. Kuvia ihanaisia, valokuvien ihanaisten taatta.
Vielä viime säteitä ennen maille menoa, Aurinko Armahan maille menoa.
Näin päivä tämä kuluvainen plakkarissa; tänne skriivattuna, koottuna, kasassa sievään laitettuna.
Nyt sitten loppu ehtoo oleillen kera mukeloihin omieni näiden, mukaani "kaappamieni". Iltaist palaa, töllön töllötystä ja sitten aikanaan petiin pehmoiseen pöllähtäin.
Ei ongelmia. Ei ni oikeestaan... ainakaan pahempia... Mitä nyt välleen mielen päälle tulee - vieläkin....
lauantai, 6. maaliskuu 2021
Kommentit