... tyttäriä hakiessani.

Kahvin olin kerennyt juuri ostaa ja pöytään istahtaa kun huomasin että näenkö oikein? Ihan kuin tuttuja olisi tiskin takaa näkyvissä. Huikkasin "heit" heille kysyen tuletteko samaan pöytään? Tulivathan he. Siinä sitten istuttiin tovi ja rupateltiin kuulumisia vaihdellen. Olipa mukavaa jutelle ja jutun juurta iskeä. Pitkästä aikaa.

Mietin tässä illan ehtoolla että näin se vaikuttaa pienikin positiivinen poikkeama elämään. Kummasti piristi tuollainen tapaaminen ja tuttujen kera rupatteleminen. Nyt mieli on iloinen.