...naamakirja kysäsee jokahinen kerta kun sinne "eksyy" että mitä mietit ( vahi oliko se että mitä ajattelet? ) ? Oliskin toisaaltaan ihan jännä jos tämäkin, tämä bloginikin, kysäseis samoin jokahinen kerta kun kirjaudun tänne nakuttelemaan; mitä mietit? Sitten mie ottasin ain ja tuumaisin että... 
En mitään. Ja kaikkea samoin tein. Sillä taitavat olla aika harvassa ne hetket kun aivoni tyhjää käyvät. Tuntuu pikemminkin että siellä käy alvariinsa kuhina kuin Herhiläispesässä - sen verta täynänsä ajatusten poikasia siellä surraa suuntaan jos toiseenkin. Kun vaine saisin ne johkin järjestykseen aina. Eivät olisi hajallaan ku "Estesin eväät".
  
   Tässä käydään jo elokuuta kuluvaa vuotta. Siis ELOkuuta, uskokaatte tahi älkäätte! Tämä tarkoittaneen että se juuri alkanut kesä on sitten aikalailla jo taputeltu kun eikös tää elokuu lueta aikalailla loppukesäksi tahi jopa ensimmäiseksi syssyyn kuuluvaksi kuukaudeksi? Eli olemmo syssyssä jo - ja tuskin viel kerettiin kesää aloittaa tahi elää! Oi, voi! Niin se tämä elämä vaine sukkelaan kulkee. Vasiten näin jo iäkkäämpänä. Ei sitä kerkiä ku "aivastaa" kun jo huomaa että se mitä juuri äsken vuotit ( kevät/kesä ) niin se onkin jo sitten nytten taakse jäänyttä elämää ( kesä )! Oi, voi!
   Mitenkä se tuo vuosi tuntui silloin pikku likkana PALJO, PALJON, pidemmältä ajalta. Sitä vuottamalla sai vuottaa että tulisipa jo vaikkas se kesä. Ja sitten siitä siirtyi vuottain joulukuuta ja joulua. Tuntui vaine että kaikesta oli silloin
TOOOO-SI pitkä aika kaikkeen. Aika oikein mateli eikäs milläskään siirtynyt etiäpäin.
Nyten taasen sitten on kaik päin vastoin: ei kerkiä milläskään elää sitä sen hetkistä elämää ja vuoden aikaa kun jo huomaa että täh, se oli ja meni-kö jo?
   Onkoo se niin että tämä Ikä-Pahulainen tekee tepposiaan tässä jutussa? Sitä on paljon enempi tietoinen ajan kulusta kuin penskana? Sitä tietää mitä on vuosi, kuukausi, viikko ja vasiten päivät ( joissa tuntuu aina näin vanhemmiten olevan niitä tunteroisia tuskallisen vähän kun ei kerkiä KOSKAAN tehdä mitään vaik alvariinsa onkin liikenteessä ja touhuaa kaikkea - mut mitään et tunnu sitlti saavan aikseksi! ) ihan eri tavalla kuin solloin? Silloin oli se-ja-sama oliko viikon päivä mikä - kuhan esim. kesäisin oli Aurinko Armahan valaisemia päiviä tarpeeksi paljon tahi sitten talven tuiskuilla tarpeeksi lunta jotta pääsi mäenlaskuihin sujuvan sukkelaan ( vaikkas töissähän sitä näin pien-ilmeilijän penskana "alvariinsa" oltiinkin ) eikäs sitä murehtinut sellaisia juttuja kuin ajankulu. Ei todellakaan. Toisin sanoin se että ihminen on kasvanut, vanhentunut ja tullut tietoisemmaksi tuosta Aikaraudasta ja sen nakutuksista luo sen "tietoisuuden" ettäs aika kuluu paljon, paljon, sukkelammin - turhankin sukkelaan. Ja näin sitä sitten hyörii, pyörii, alvariinsa olevinaan tehden jotahii ( samati kuitenkaan mitään aikasiksi? ) ja osallistuu tähän aika-immeisten maailman "oravanpyörään" voivotellen, ja toitotellen kuin sitä on aina kiirus johkin!

   Aivan kuin epäilen ettäs kohta tulee miulle kiirus ( Töihin kun näin aloin aamutuimaan tät nakuttelemaan ja Aikarauta tikuttaa armottomasti aikaansa kohti Työni alkua.... ) kunne viel syssymmäksi joudutaan sillä miulla on tarkoitus aloittaa isompikin rojekti tuolla takatontillani. Tahi ei ole tarkoitus vaan se on PAKKO aloittaa kun siellä on tapahtunut Alla Omppu-Pomppu-puun sellainen "rykäys" jota sen osanut odottaa olleskana.
   Kun perin kohta jo noin kolme vuotta sitten kukkapenkkini edellisiltä asukkailta niin välittömästi sen jälkeen aloitin sen raakkaamisen uusiksi; poistin sieltä mm. monivuotisia rusupuskia ja muutamia muita kukkasia sekä kannoin tilallensa mieleisiäni perennoja. Multaa tahi lannotetta en sinne edes kuiskinut saati että olisin näyttänyt sille sellaisia...
Kunne nyt mennä keväänä katsoin että kohta kukka-parkani nääntyvät jos en tee jo jotahin ja kannoin heille runsaasti multaa. Jo viime syssynä ravautin kanankakkaa niskoihinsa ja nytten kesän korvalla sitten viellä jotahin typpeä tahi sellaista jonka pitis kuuleman avittaa Korten poissa pitoon ( muttei ole ainakaan viel mihkään suuntaan vaikuttanut.... ).
No, täsätköön, tahi siis näistäköön, sitten kaik kukkain miun ovat ottaneet aimo harppauksen etiäpäin kasvain niin että silmissä vilisee ja korvissa surisee! Karsee on ollunna heillä nyt kesän aikana kasvuvauhtinsa.
JOTEN - nytten sitten kun siitä kukkamaasta pitää alkaa jakaa rönttyä jos toistakin kahtia ja antelemaan muille halukkaille niitä jakopalasia niin se penkkinen on joka tapauksessa taasen koluttava läpikotaisin ja "käännettävä" ylösalaisin, ja sehän tarkoittavi sitten sitä että samahan se on samoin tein sitten rykäistä sitä muutenkin:
mie otamma ja nostelen todennäköisesti siitä kivisestä takapatiostani muutaman rivin laattakiviään poies, kannan alushiekkansa poies jonnekkin "Huitsin Nevadaan" sekä sitten etin jostahin tilallensa multaa, mukulakiviä sekä KIVIKKOKASVEJA. Eli lyhykäisesti sanoin kasvatan lisää Alla Omppu-Pomppu-puuni olevan kukkapenkkini pinta-alaa. Jotain noin 16m2 tilasta noin 20m2:ksi.
Tai ainakin tällainen olisi tarkoitukseni miun.... siin siis saisi todellakin hihojansa heilutella ihan urakalla ja hivenen kiiruulla siin vaiheessa kun Työni loppuuvat ja syssy sekä talvi alkaa sit jo painamaan päälle. Saas nähdä kuin Mummeron käy; onnako vahi ei, kerkiinkö vahi en?

   Kävin täsä "rimpsalla", hoitamassa "Lavantautia", tanssahtelemassa alku-syssyn lavalla.
   Oli akkaintanssit joten ihan hyvin pääsin tanssahtelemaan kun itse sain hakia. Mietin siellä pyörteissä mennessäin että mikä siinä on että kun näin itse hakee niin pääsen tanssimaan mutta annahan olla kunne on haku toisin päin niin saapi sanoa ettei kukaan hae? Olenko niin karsean näköinen ettei kukaan halua hakia? Vahi enkö osaa tanssia? ( Olen "ukkoluvan" saanistani lähtien tanssinut enempi tahi vähempi koko ikäni enkää ole vielä saanut tietooni ettenkö osaisi tanssia; menee hitaista valsseista lähtien, humpat, tangot, jivet, polkat, masurkat, yms.. ) Vai olenko niin huonoa tanssiseuraa ( enkö ole tarpeeksi suulas tahi olenko liian hiljanen juttelukumppani siin tanssien pyörteissä? ) ettei vaine kukaan halua hakia? Mikä siin on että toiset pääsevät alvariinsa lattiata kuluttamaan mutta toiset joutuvat "seinäruusuiksi" tahtomataan? Pitiskö sinne lavalle lähteissään laittaa jokin lakaatti rinnuksiin että OSAAN tanssia! Tahi sitten pukeutua jotankin toisin? Silleen enempi "seksististi"?
   Sitäkin mietin kun olen joskus aikoinani kuullut että se kenen kera tanssi sujuu kuin vettä vaine ( niitäkin miehenpuolikkaita tulee aina silloin tällöin vastaan - kuten eilenkin etenkin yksi tanssittaja... ) niin hänen kera sitten olisi sänkyhommatkin "kuin vettä vain". Suoraan sanottuna tekisipäs mieleni miun kopasta joskus - tahi siis tekisi mieleni miun päästä joskus kokemaan ettäs kuinka se on totta? Onkoo se tosiaankin näin? Sillä esim. se eilinen tanssittajani niin oih, ja voih, kun oli ihanaa tanssia! Askelet käyvät yksiin, vartalon liikkeet soljuvat yksiin, tahdit sykähdyttävät samalla lailla kumpaisenkin kehoa... Voikoo sitä enempää toivoa? Voisiko se onnata? Olisiko se mahdollista?

   Kaikille se ei käy yksiin tuon yhteen-kahteen osuminen.
   Miulla on ystävänäni sellainen nuorehko kaveri. Hän on nyt soutanut ja huovannut kaksi-kolme vuotta ees-taas parisuhteessaan. Hänen rinnallaan näissä asioissa kulkiessa tulee mieleeni ain omat kipuiluni silloin aikoinaan kun eroa ounailin ja sitä läpi kävin. Siin ei meitillä "askelet yksiin käyneet" vaikkas ne nyt sitä ennen olivatkin käyneet sen likimmä kymmenisen vuotta.
Nytten sitten käyn sitä aikaistani eroani lävitse mielessäin kun tätä kaveriani, ystävääni, kuuntelen ja hänen tukenaan yritän olla. Voi, miten kaikki tulevat mieleeni... miten tuntuu pahalta seurata sivusta toisen vastaavaa kipuilua ja toivoa samalla parasta heille. Toivoa että he onnaisivat - suhteensa kantaisi hamaan tulevaisuuteen. Ja samalla kuitenkin kun olen sitä seuraillut jo nuinkin kauan, nähdä että eihän se kipinä siinä pesässä enää tuleen roihahda mitenkään. Että se on kyllä tuhoon tuomittu suhde alusta loppuun. Ei se tule onnaamaan mitenkään vaik kuin he sitä yrittäisivät sytytellä. Sori vaine mutta sen vain näkee jo tällä vuosikymmenellä eläessään, näinkin kauan tätä Tellusta tallanneena. Ja tällä elämän kokemuksella.

   Elämän kokemusta on miulla itselläni sen puolisen vuosisataa josta ihan kyllä ylpiä jo olen vaikkas en kyl välleen pistäisi pahakseni jos sitä ei olisikaan viel niin kauan. Olisikin vaine jotahin parikymmentä? Olisin viel nuori mutta sitlti näillä tiedoilla ja taidoilla varustettuna! Vau, olisipas se mukavaa!
   Mietiskelen että mitä se on tunnetila muutamilla tuntemillani itseäni iäkkäämillä henkilöillä? Mitä tuumaa ja tuntee esim. äitini miun? Mitä hänellä onkaan kokemuksia takanaan aina evakkotieltä lähtien, läpi tänne Savon syvämeen tuloineen ja sittemmin perheen perustamisineen, peltoin raivaamisineen? Avioliittonsa aikaiset kokemuksensa, isoäitiys, leskeys ja sittemmin sitten viellä uusi suhde? Tai mitä ne ovatkaan sitten ystävälläni miun josta on hyvinkin läheinen miulle tullut tässä lähes huomaamati? Mitä ovat hänen elämänsä mukanan tuomat kokemuksensa, tapahtumansa, tuntemuksensa - kaikki nämä ja varmaan viel moni muukin juttu näihin lisäksi? Häntä kun en tunne niin hyvin vielä, enkää tiedä mitä kaikkea hänen elämäänsä onkaan kuulunut ennen kuin parisen vuotta sitten hänet sain elämääni mukaan.
   Siis mikä ISO elämän kokemus, tuntemus, taidot, tiedot, yms. ovatkaan kaikilla meitä itseämme iäkkäämillä ihmisillä mukanaan? Mitä kaikkea he voisivatkaan meille nuoremmille kertoa, opastaa, ohjata, jos vaine joskus tulisi juttua moisista asioista? Ja ennen kaikkea jos me nuoremmat vaine haluaisimme ottaa kaiken heidän antamansa tietonsa vastaan emmekä aina toppaisi tarjottavia tyyliin "ei kiinnosta". "Ei se mene niin - näin tehdään nykyään." "Te fossiilit - nyt eletään tätä päivää ja asiat tehdään näin."
Mitä "elämän" tuhlausta! Mitä "aivotiedon" tuhlaista ja toistemme aliarvioimista! Toistemme "nollaamista"! Eihän se saisi näin mennä! Eiköö ihmiskunta ole oppinut kautta aikoin että Vanhakansa on viisaampi kuin nuorempi? Eiköön elämän kokemuksia, vanhaa viisautta yms. arvosteta rikkautena kuten pitäisi? ( Mie mukaan lukien "syyllisenä". )