...Kaiketon. Ja nyttemmin siis ihan vaine omasta tahdostain - kait. Siis ilman pätevää selitystä, ilman allergioita tms.. Tahi näin ainakin luulin...
   Kaikkihan alkoi jo nelisen vuotta sitten jolloin jätin kaiken tuon ( maitotuotteet, glutenilliset tuotteet, sokeri-sokerit sekä kaikki muut makautusaineet samalla, hiivat, ja sittemmin myös soijankin. Lihaahan olen syönyt muutoinkin jo aikaisemmein toooo-si vähäsen... tyyliin ne lähinnä kevättalviset makkaran paistot - kalkkunaiset - mökillämme ) poies erään sairauden takia koska tiesin entuudesta että se avittaa oloain ja tilaani.
Sittemmin sain tietää että toden näköisesti se olikin aivan toinen sairaus joka miun kehossain oirehtii... Muttas se siitä. Joka tapauksessa näin sitten mentiin ja menhään näköjään iellehenkin.
   Nytten tään olemasa olevaisen talven tullen lisäilin pikku hiljaa ruokavaliooni perus-maitotuotteita; maustamattomina siis. Hivenen keinotekoisia makeutusaineitakin tuli mukaan matkaan. "Puraisin" kerran-pari lihaa, ja sitten vielä huomasin että SUOLAA oli tullut syötyä erinäisissä tuotteissa joita en ollutkaan tajunut olleskana pitää silmällä. Hokasin mm. että LUOMU tomatti-basilika pastakastikkeessa, jota ( tahi jonka kaltaisia muita tuotteita ) olen joskus satunnaisesti käytänyt vaikkas pizzaan tomattipyreen asemasta, tahi johkin piiraaseen, tahi ruokiin, niin siinä on suolaa 1g/100g kohden! ( Puhumatikaan esim. kylmäsavustetusta lohesta joka on/olisi yksi lemppari syötävä! ) Se on paljon, se.
Tai ainakin miulle näyttää olevan sillä heti kun olen syönyt vähäkin enempi suolaa niin käteni alkavat oireilla nyttemmin. Ne puutuvat öisin kun elimistöön kerääntyy nestettä öiseen aikaan ja verikään ei kierrä kun eihän öiseen aikaan liiku silleensä kuin päivisin. Ja täten myöskin hermostot ovat sitten samalla pinteessä kun eivät lihakset ( nekin olemattomat joita omaan ) eivätkä veret liiku.
   Nytten sitten hokasin aivan uusien jutskien takia että nämäkin vähäiset mitä olin "opetellut" nytten käyttämään silloin tällöin, niin nekin pitää taasen poistaa käytöstä kokonansa. Ei tule mitään, ei vaine pysty käyttämään. Paree on olla täysin ilman jos vaine mielen lujuutta löydän issestäin sen verta jällevän. Ja nytten sitten lisänä toi suolankin "karsastaminen"... Käsien leikkausjonoon onkin lähete vetämässä.

   No, muttas... Sitten kun taasen menhään asiasta toiseen ja kolmanteen niin kaikki me, te, he, jotka joutuvat jotahin ruoka-ainesta kiertämään niin kaikki ME tiedämme, olemme kokeneet mitä on liikkua Maailmalla Avaralla tällaisena ihmisenä.
   Ensinnäkin kaupoissa pitää "osata" katsoa kaikki tuoteselosteet jottei näitä ole lykätty mihkään haluamaasi tuotteeseen.
Paree onkin usein ostaa ns. ei-valmistuotetta elikkäs ihan ehtaa ja alkuperäistä "tavaraa" ja sitten itse valmistaa niistä haluamaansa syötävää sillä onneksi vielä löytyy aineksia joihin ei ole lisätty kaikkea mahdollista ja mahdotonta mukaan. 
Tosin näissäkin, kuten yleensä kaikissa vähäkin enempi prosessoiduissa tuotteissa, on tuotteita joista voit luulla että kun se on ennenkin siulle käynyt (siinä ei ennen ole ollut sitä-tätä tahi tuota mukana ) - niin et voikkaan välttämäti tuudittautuakaan siihen etteikö siihen olisi "tuotannollisista syistä" tahi vain makua, ulkonäköä, säilyvyyttä, tms. parantaakseen, laitettukin sitten näitä aineksia sekaan kun olet ostamassa sitä uudemman kerran itsellesi!
   Sitten on olemasa tuotteita joista luulet että niissä nyt ei ainakaan ole sokeria, hiivaa, tms. kiertämääsi ainesta, niin katsoppas kuitenkin tuoteselostettaan tarkemmin; eiköhän vaine juurikin siihen tuotteeseen ole lykätty jotahin niistä aineksista! Ja sekös sitten kenkuttaa! Kaikki muut aineksensa saattavat kyllä käydä itsellesi muttas sitten on se yssi ja ainut joka siellä "kummittelee" ja joudut jättämään sen ostoksesi kaupan hyllylle, palamaan kotiisi ilman sitä tuotetta! 
Esimerkkinä vaikkas tällä levelillä, pienemmillä paikkakunnilla asioidessa, olkoon soija-kastike sushi-"palleroihin". Ei jokahisesta kaupasta löydykkään sokeroimatonta ja gluteenitonta soijakastiketta niihin laittaa! Saati että itse sushit olisivat gluteenittomat ja maidottomat! Tahi vaikkas, kun monet ns. ravinteet näin poies jäävät Kaikettomassa-ruokavaliossa ja sitten popsin näitä lisäravinteina tabuista, niin moneen tabuun on laiteltu sinne sen "pääraaka-aineen" ( vaikkas vaine jokin vitamiinin ) sekaan... vaikkas... no - vaikkas sokeria! Mitä he-le-kattia se sokeri niissä tekee!!!
   Jos taasen menet ravintolaan valmisannoksia syömään niin sehän nyt ei ainaskana onnaa. Vaine harvoissa ja "valituissa" paikoissa löytyy valmiina Kaiketonna ( onnekei sentäs jo nyttemmin aika monesta löytyy laktoositonta tahi gluteenitonta syötävää - se kun helpottaa monen "kiertäjän" arkea, se ) tahi ettäs olisivat valmiitatekemään, osaisivat tehdä, Kaiketonna. Olisivat siis varautuneet raaka-aineiltaan keittiön puolella niin että löytyisi käsittelmättämiä, "raakoja" aineksia joista sitten tehdä vastaavia annoksia kuin muillehin tekevät.
Se on tosin sanottava että kun "kysyvä ei tieltä eksy" niin aikas monessa paikka JO ymmärtävät ja ovat "palvelualttiita" sen verta että löytyy onneksi muutakin jo syödä kuin ainaista maissikeksiä ja salaattia kun vaine "tajuaa" suunsa aukaista ja pyytää, kysyä, isselleen "ohitse" listan.
   Muttas aika monesti löytyy edelleen sitä "ei-ootakin". Näihin tälläisiin tapauksiin törmää useimmiten kaffioissa, pienemmissä ravintoloissa ja paikkakunnilla. Tään kun tiedostaa Maailmalla Avaralla kulkeissaan niin onneksi sitä osaa varautua jo kotoaan/kotoain lähteissäin omilla eväillä! Kaiketonna-ruokaa kuin -himpleetäkin vaine mukaan kapaten ja sitten Maailmalle - "vain taivas on rajana" sen jälkeen matkkojen päätepysäkkiä miettiessä.

   Sitten kun mennään siihen että lähdetkin jonkun toisen tykö! Tulevatkin toiset problematiikat vastahan.
   Mennään toisen kotiin: useimmiten "tyhjästä saapi nyhjästä" elikkäs ei ole tarjota mitään erilaiselle syöjälle. Ei ni mitään. Korkeintaan hedelmiä, marjoja, tms.. Porkkanaa?!
Tosin eiväthän meille sieraammat ihmiset nykyään osaakkan varautua siihen että yleensäkään VIERAITAA tulee käymään kun sehän pitää nykymaailmassamme ensin soitella ja sovitella viikoja-pareja ennen että passaisko jos nähtäisiin; tulisin käymään kylässä, ennen kuin sinne toisen/toisten tykö voi mennä. Eihän enää nykymaailmassamme "harrasteta" kyläilyä sillä viisiin kuin ennen vanhaan jolloin käytiin kylässä kuin kylässä, milloin vaine. Poikettiin visiitillä ilman mitään ennakko sovitteluja, jne.!
Niin, mitenkäs sitä sit osaisivat ketkään varautua että vieraita tulisi? Ja ettäs sitten viellä sellaisia jotka vaatisivat hivenen erilaista "kestitystä"? Tämänhän nyt ymmärtää jokainen ihan järjellään ajatellen - eiks vaine.
Muttas kun... sitten menee sinne tutumpaan kylään niin voi että ompas se kurjaa kun niissä saapi tyytyäkin siihen ettäs sielläkään kun ei saa itselleen mitään. Vaikkas tietävät että juurikin sie voit joskus olla heillä vieraana ja ettäs sie tarvihhet hivenen erilaisempaa syötävää. Ihan kuin he eivät tietäisi sitä? Ja nyt puhun tosiaankin sellaisista paikoista joissa käyt enempikin tykönänsä. Esim. sukulaisissasi/sukulaisissamme.
   Tietty - verukkeella: kun ei valmiina kaupasta juurikin sitä ( esim. Kaiketonna ) löydy... Tahi että kun en/emme osaa tehdä, valmistaa, juurikin sellaista syötävää... Ainahan "syitä ja seppiä" löytyy muttas kun... Olisihan se kiva että juurikin sinutkin edes joskus huomioitaisiin ja saisit/saisin itsekkin joskus syödä muidenkin tekemää "pöperöä" kuin vaine aina itsesi valmistamaa. Eikää tarvihteis aina varautua siihen että omiasi eväitä kuljetat mukanas. Jne.
Vasiten jos on kyse tapauksista ettäs on kutsuttu juurikin siut/miut heille vaikkas nyt juhlistamaan jotahin tapahtumaa ( synttärit, kastajaiset, häät, hautajaiset, vuosipäiviä, valmistujaisia, yms. ) niin silloin nyt ainaskin luulisi että olisi ja osattaisiin varautua että on erilaisempien ruokavalioiden käyttäjiä! Eikös tuota nyttemmin suunilleen jokahisella ole mahdollisuus jo etukäteen ottaa vaikkas nettisfääreistä, kirjastojen kirjoista, tms. tietoa ja ohjeita valmistaa vaikkas mimmottiis syötävää? Olenko täsä sankkevan väärässä, olenko?

   Ja viimoisena onkin sitten se jutska kun sinut näin kutsutaan johkin ja tiedustellaan jo etukäteen jotta mitäs sie nyt et sitten syönytkään?
Kerron kaiken. Kerron ja "teroitan" vasiten tiedostain jotta "rautalankaa pitää vääntää" ettäs se on sitten maidoton ( ei vaine laktoositon ), gluteeniton ( ei vaine gluteeniton vaan ihan luontaisesti gluteeniton ), sokeriton ( ja muistakaa ettäs ihan sokeriton - esim. gluteenittomissa jauhoissa voi olla seassaan sokeria! ), hiivaton ( ei sitten esim. gluteenittomia valmiita leivonnaisia joissa voi olla hiivaa kohotusaineina käytettynä ) ja soijaton ( niin ikään leikkeleissä, leivonnaisissa, tms. käytetään usein "jatkeena"... ) -valio.
Hyvä näin kun kysyvät ja voin, saan, kertoa muttas kun...
   Sitten aikanaan perille päästyäin, tykönsä mentyäin, aletaan aterioitsemaan ja kaffittelemaan niin arvatkaas kuin sitä onkaan "pelko persiissä" että ovatko ne syömäsi appeet nyt aivan varmasti sitten Kaiketonna? Ovatko he aivan varmasti katsoneet kaikki tuoteselosteet tarkasti ja/tai valmistaneet kaiken itse alusta alkain? ( Esim. monet käyttävät edelleenkin Sunnuntai-merkkisiä gluteenittomia jauhoja leivonnassa ja siinähän nyt on "kaikea" mukana. Ainakin sen mitä olen viimetteeksi sen kylkeä katsellut ja tutkinut... ) Puhumatikaan jotkin gluteenittomat valmiskastikkeet, leikkeleet, valmiiksi savustetut, viipaloidut kalat, valmiit/puolivalmiit vihannekset, juurekset, jne.... Nämäkin nykyiset "härkkikest", yms. - eivät käy olleskana. Puhumatikaan sitten korvaavat maitotuotteet kuten kaura- ( kauraakaan kun en käytä olleskana ) ja soijakermat, yms. joissa nyt on sokeria ja sitten sitä itteesä, soijaa, mukanansa!
   Sanoisin ettäs tekisipäs mielein miun päästä katsomaan ensin kaikki ne käytettyjen aineiden ja tuotteiden tuoteselosteet lävitse ennen kuin alan syömään mitään toisten valmistamaa. Muttas kun ei epäkohteliaskaan haluaisi olla. Toiset sentäs kohteliaasti tiedustelevat etukäteen mitä voit syödä ja sitten vielä varustautuvat, valmistavat, juurikin siulle JOTAHIN erilaista - kerrankin! Ei siin kyllä kehtaa/kehtaisi paljoa alkaa enää siinä vaiheessa "niuhottamaan", tarkistamaan. Vasiten kun kyse ei ole todellakaan mistään "henkkevä uhkaavasta" reaktiosta tahi muusta sellaisesta! Muuten vain elimistä protestoi näitä aineksia vastaan.

   Sitä tuntee ittesä todella "ylimääräiseksi", todellakin turhan päiväiseksi... Ilkiöksi, pieniin akaniin tarttuvaiseksi. Turhaan asiaan tarttuvaiseksi.
Oikein häpiää itseään ja olemasa oloaan. Ettäs vasiten "kehtaakin" vaatia isselleen jotahin muuta kuin mitä muut syövät. "On olevinaan jotenkin erilainen kuin muut..."
   Monesti tulee mieleen ettäs paree on kun koissa pysyy ja siellä sit "syö issenään" mitä sit syökään. Tuntuu että tavallaan ns. sosiaallisuus kärsii kun ei viittis aina olla pyytämässä itselleen Kaiketonna; kun ei mene mihkään mukaan niin ei tarvitse kyselläkkään itselleen mitään "erilaista" syödä.
Ja jos sitten meneekin ja vaikkas näin kysymyksen jälkeen vastaakin, niin oikein anteeksi pyydellen ja häpeillen "listaansa" sitten kertovi tarpeensa jota mitä tarvihtevi. Monesti tuleekin sanottua että ei tarvitse miuta ottaa huomioon: tuon omat eväät mukanain. Silloin päästää ne toiset helpommalla ja itsekkin pääsee helpommalla kun ei tarvitse "peko persiissä" olla että mitä tarjoavat: onkoo jotahin "ylimääräistä" mukana vahi eikö ole?