Kerran vuosisadassa? Kessan kesässä? Kerran ihmiselämässä nyt ainakin?
Mitenkä lie, muttas näyttää ainakin siltä et nyt on poikkeuksellisen lämmä syssyn alku par´ aikaa. Tuossa Ääni Torvessa jota tituleeraavat myöskin Radioksi, kuuluttelivat juurikin et enasi on jostain vuodelta "nappi ja nauha" jolloin on ollut viimeksi elokuun loppupäivillä lämmä +31´C, tahi jotahin sellaista.... Niin ettäs kun se nyt tätä lämmä antelee näin kystä kyllä niin enhän mie malttanna eilennä kois olla vaan läksimmä maakuntiin matkailemaan, Reissaaja-Lissiksi muuntauduin pitkästä aikaa, kun ei nyt sit pidemmälle pääse täl haavaa?!



  Kamera kainaloon, kameralaukku olkapäälle ja henk.koht. massi ( se naisten kuuluisa käsilaukku joka on miulla Mummelilla henk. koht. hivenen ISOmpi kuin pien käs´kassara vaine.... ) toiselle.
Suunta tämä ryhmä Rämä; Kalakukko city go go!:
( Ensimmäiseksi.... )



   Katutunnelmia aamupäivän aikana - ihan aamu meni leipiä pakatessa, ongelmajätteitä keräykseen roudatessa, yms. tointa touhuissa jotenka vasta aamupäivästä pääsin tuonne perille asti.




   Tuomiokirkolla, Kuopion Tuomiokirkolla:



   Sali oli ihanan viileä näin kovemmalla helteellä ollessa.
   Käynyt olemma täällä aikaisemminkin, mut siltikin katseeni kiinittivät ihan ensimmäisenä tänne saliin astellessain noin kattolamput, -kruunut.
En tiedä näettekö niitä kuin selvästi piskuisesta kuvastain tästä muttas itse salin päällä olivat isommat, moninaisemmat kruunut ja valot, muttas sitten tuolla urkuparvella ja alttarilal olivat piskuiset. Tuollaiset kuin mitä näkilee tuolla urkujen kahtapuolta kuvassain tässä. Niitä kun katseli pääovesta sisälle tullessa, suoraan alttarille päin päänsä kääntäin, niin oli kuin olisivat jotkin kristalliset kruunut olleet. Yleisvaikutelma, näkymä, ja mielikuva olivat sellaiset. Tosi kauniit vaikkas ovatkin sitten lähemmin tarkastellessa ja katsellessa todella yksinkertaiset, kantti-kertaa-kantti -malliset ja osaltansa rujotkin. Kauniithan ne ovat - ei sillä. Valkiat, kultaiset, jne., muttas muotokielensä on jotahin 70-luvun avaldgardista ( tms. ) mallia joka sit ei ole ainakaan meikä mummon mieleen.
Toiseksi katselin ( ja jälleen ihmettelin ) nuita urkujen pillejä joissa on ( kun kuvastain taasen tarkkaan katselee ) nuiden keskustansa kolmen olevaisen rivin alareunassa pillejä jotka sojottavat vaakasuorassa suoraan katsojaansa kohti. Niitä on siinä varmahan ainaskin sen 40kpl ellei enemmänkin, erinäisissä pienemmissä koossa. Miksi? Ensimmäinen kymys niitä katsellessa kuuluu ainakin itselläin et miksi näin? Miksi on laitettu urkujen pillit vaakasuoraan? Jokin äänellinen tehoste? Jokin ulkonäöllinen ehoste? Jokin suunittelijan päätä viirannut omaehtoinen ja -tahtoinen päänviiraus....?
   Hei googlaampas.... kuka suunitteli nää.... vuottakaas....
Joo - siis: Nämä ovat Kuopion Tuomiokirkon neljännet urut jotka ovat valmistetut 1986 ( nuinkin uudet! ) tanskalaisen Bruno Christensen & Sonner Orgelbyggeri toimesta. Tämä "pulju" on rakentanut Suomemme maahan myöskin monet muut urut.
Löysinpäs tuolta nettisfääreistä muutahin! Kannataaa googlata teidänkin ja lukaista sieltä tarkemmin sillä.... ( En halua kopioida sanasta sanaan joten kirjaan tähän vaine mieltäin askarruttavaisen asian enkää kaikkea. Kukekaatte loput itse tuolta netistä - sori. ) Noi -pillit joista puhuin äsken, ne ovat kuuleman espanjalaiseen tapaan vaakatasossa olevaiset TRUMPETIT! Ja jos oikein ymmärsin lukemaani niin tätä urkuahan, urkukokonaisuutta, on olemasa sit myöskin osanen itse soittajan takana! Elikkäs urkulehterin reunassa on kuoron paikka johtajan nuottitelineen kera, sitten tulee pienempi pillistö ( näin katsojan alhaalla olevaisen näkökulmasta kertoin ) jonka takana on itse urkuristi kera soittimensa ja taustalla näkyväisen suuremman -pillistönsä! 




   Entäs sitten nää vanhat lukkopesät! ( Mikähän fetisti se tääkin on; viehättyä moisista isoista, raskaista, lujista, iättömistä, edelleen toimivista, rakkineista moisista? )
Eihän lukkopesästä kerro mitään itse kirkon rakentaja, rakennuttaja, suunittelija, tms. henkilö sillä usein kati nämä lukkopesät silloin rakennetut ovat tehneet esim. kylän sepät silloiset, tahi aivan jotkin muut alan tekijät, muttas kerrompas kuitenkin, jottas kirkko tämä tässä olevainen nyt on tehty Kuopion viidenneksi kirkoksi ( tää on siis viides Kuopion kirkko rakennusjärjestyksessä ) konduktööri Pehr W. Palmroh´n piirusten mukaan 1795. Rakennusmestarina on toiminut 1806-1807 Jacob Rijf. Rakentamisessa oli tauko Suomen sodan aikana ja sitten 1812 Pehr Granstedt pääsi jatkamaan tointa tätä siten et kirkko valmistui vihdoin viimein 1815.




   Näkymä kirkon tään porstuasta kohti Kuopion satamaa joka siintää tuolla horisontissa ja ylitse Snellmanninpuiston joka sit on ollut aikoinaan nimellä Kustaantori, Suurtori tahi Kirkkotori. Ja kuten nimistänsä nuista päätellä voine, niin ihan torina, kauppapaikkana täten!
Joskus 1850-luvulla on toritoiminta lopetettu tältä paikalta, tori siiretty tuonne keskustaansa nykyiseen ( "Muailman navalle" ), ja tähän laitettu sit tää puistoalua joka oli ensin tunnettu nimenomaan Kirkkopuistona liki olevaisen kirkkonsa mukaan.

   Kirkon tään kellotapuli jossa on onkimieni tietojen mukaan kaksi kirkonkelloa vuosilta 1928 ja 1951.
Tornin tään lekikorkeus on 35,5 metriä, muttas sitä tietoa en ole löytänyt, enkä saanut, et MIKSI kupeillansa tään on, kuten muuten itse kirkonsakin, tuon ns. sali/kuoriosansa ( tahi miksi sitä sit nimitetäänkään? ), non muita metallisia rusetteja? MIKSI?
Ensin katselin muutamat nuita nähdessäin et ne olisivat jotain hevos-aikaisia tuli/valo-pidikkeitä sellaisille soihduille, muttas sit kun katselee et niitä onkin pitkin korkeuttaan ja ne ovat pääosin noin "rutistettuja" littanoiksi, niin eipähän se ajatus sit kauemmaksi kannakkaan....?






   Sitten liki Snellmanninpuiston toisesta päästä kohti kirkkoa tuota Tuomion....
Todella kauniit kukkaistutukset! Istutetut puut nuorukaiset kasvaneet ovat jo ihan kokoon isompaansa.
( Tästä oli nimittäin kauhiat polemiikit silloin kun tään puiston vanhat puut kaatoivat poies hoidollisista syistä niiden vanhoiksi jo tultuaan. )
   Ja sitten.... Tuossa kuvassain on ihminen yksi. Niinpä - lupaansa en kysellyt sen kummemmin kun hän selvästi näki et valokuvaan juuri tuohon suuntaan ja hän varmasti kuvaani tähän jää. Kyllä. Hän olisi voinut kieltää kuvaamiseni, hän olisi vounut tulla juttusille ja vaatia olla kuvaamati, kenties kuvaani ottamaani pyytää nähtäväkseen ja sit hyväksyä tahi hyljätä sen. Muttas ei, ei hän niin tehnyt.
Hän itse taisi kuvata itseään tuossa istumassa ollen. Asenteli ensin jonkin jalustalla seisovaisen tikun päähän kameransa tahi jonkin sellaisen härpäkkeen, meni istua nakottamaan tuohon ja kotvasen kuluttua asteli härpäkkeensä tykö, irrotti sen ja asteli matkoihinsa.
   Muttas... katseet kohtasivat. Niinpä.... Sitä kun on tällainen arkajalka, niin siitä saapi sit kärsiä..... Olisi pitänyt mennä juttusille ( kun miulla aikaakin olisi nyt ollut mukana! ) ja kysellä et onkoo hän kuka, mistä, millainen - sinkku?
Jotenka jos joku nyt kuitenkin tunnistaa jostahin kumman syystä, tuntee jne. niin yhteyttä vaine tänne päin - kiitos.

   Monet penkkinsä olivat maalatut... muttas ei esim. hän istunut tällaisessa penkissä.... heko, heko....;






   Aurinko Armahan kiloa pinnalla Snellmanninpuiston suihkualtaan. Ei lähteen, sillä tähän porisi vaine hiljakseen sivustansa vettä. Ei ollut mitään suihkulähdettä, yläilmoihin lentävää, poreilevaa, suihkua.




   Katukuvaa sitten pitkin Vahtivuorenkatua.
Ihania nämä piskuiset, hiljaiset, sivukadut joihin ei ole yleisellä autoliikenteellä mitään asiaa.

   Satamassa, Kuopion satamassa siis - jos joku ei viellä oivaltanut tätä....









   Itkonniemi vasemmalla kera maamerkkinsä, tuon vanhan tehtaan piippunsa.
   Ainkoinaan siinä sijaitsi MAAILMAN suurin tulitikkutehdas! Sen oli rakennuttanut Lauri Hallman, kauppaneuvos, 1920-luvulla arkkitehti `Juho Nykäsen suunitelmien mukaan.
1937 tuolla alettiin valmistamaan koivuvaneria ja sitten 2005 toimintansa lopetettiin UPM-Kymmene´n alaisuudessa.




   Horisontin edessä siintävi Varissaari sekä Rönö  Väinölänniemen pään jatkona ( Rönönsillan yhdistämänä ).
Aikoinaan, sen mitä mie itse mistan olemassa olossain, tästä Rönön alueesta puhuttiin "ökyrikkaiden" paikkan ja lie tuo yhä edelleenkin sitä on sillä ainakin seuraamieni asuntokauppojen mukaan tuolta ostettavat/myytävät talot ovat todella kalliita!




   "Pelastus."




   Kaupunkinäkymiä, siluetteja, Kuopion sataman ulkoilualueen nokalta kohti itse keskustaa ja satamaa.
Horisontissa siintävi yhden mäen laella itse Puijokin;






    "Väylä."
    Venhoa pientä, vanhoa suurta. Kyllä sitä huomaa näin kesäiseen aikaan et on sitä rikasta porukkaa täällä sisä-Suomessakin! Olipas mutuen aikas isoja muskelivenhojakin satamassa tässä. Olisin halunut kuvata niitäkin, muttas se yksityisyys, se yksityisyys.... Pöh!




   Takaisinpäin stallatessain tosita katua pitkin, kuin mitä alas mennessäin ökkyytin, hokasin tällaisen erään rakennuksen seinästä.
Wau! Meriittihän se tääkin on olevainen.
    Tää on vanhin ASUIN7liikerakennus kivinen. Täsä toimii nyt mm. yksi ravintola.




    "Kotini on linnani."
    Kaunis on katsella, kaunis on yltänsä. Mielikuvan antaa jostahin keskiaikaisesta linnasta, tms.. ( Tiedä vaikaks onkin sellainen ollutkin....? )
    Kuopion museo. Museo joka koki viimeisimmän remppansa täsä 2018 lähtien, avautuen sitten yleisölle 2021.
   Tämä jugendarkkitehtuurinen rakennus on linnamainen siksi, ettäs täsä on ollut aikoinaan VPK:n ruiskuhuoneet ja he ovat tarvinneet ruiskuhuoneensa yhteyteen ( rakennuksen siipi joka sijautsee tuolla vasemmalla takana ) letkujenkuivatustornin. Tästä kuivatustornista innostuneena sitten arkkitehti-suunittelija lisäsikin itse rakennukseen muitakin torneja.
   Itse rakennus on J.V. Strömberg´n suunittelema ja valmistunut 1907 ollen täten Suomemme maan kolmanneksi vanhin museo! ( Hyvä Kuopio! )
Tosin itse museosta Kuopiolaiset alkoivat haaveilla jo 1800-luvun puolella...  Siinä oli Kuopion Luonnon Ystävät Yhdistystä ja Kuopion Isänmaallista Seuraa matkan varrella mukana jotka omat vaatimuksensa puitteille tuleville olivat esittäneet. Lopputulemana oli sitten historiallis-kansantieteellinen ja luonontieteellinen museo jossa oli kansankirjasto lukusalineen sekä erillinen siipi tuolle VPK:n ruiskuhuoneelle.
   Nippeli-nappeli -tietoina sainen selville, ettäs pulaa on ollut rahnasta rakentaissa jotenka ulkokuorensa on täl viisiin pramia, muttas sit sisäpuolellansa on kitsasteltu ja tehty vaine välttämätön; mm. vain-ko yksi vuolukivinen jugenduuni porstuan pieleen ja pönttöuunia sinne tänne? Ei mitään keskuslämmitystä näin isoon rakennukseen.
Samaten rahnat rakantamiseen on kerätty "kansan kassasta" suorittain jokin "suuri arpajainen", anniskeluvoittojen ja lainojen lisäksi.




    Toinen "jugend" - Kuopion Kauppahalli.
    Kuten tuolla Tuomiokirkon kohdilla puhuin et se "Muailman napa" siirtyi keskustaan tänne, niin se oli sit silloinkin jo kyllä toripaikkana täsä kohtaa. 1850-luvulla tästä kuitenkin tuli sit virallisesti kauppatori erinäisten irrallisten pöytien ja kojujen sialta kun kauppapaikoille rekensivat tälläisen pytingin! ( Tosin onhan tuossa torilla nytkin erinäisiä kojuja, pöytiä, yms. kauppapaikkoja käytössä jotenka mitenkä se sit on käytännössä eronnut erilaisena muutoksena moiset pöytien ja kojujen sijalle rakennettuna rakennuksena..... tiedä en, muttas näin mainitaan tiedostoissaan? )
    Tämänkin on suunitellut syntyjään Viipurilainen henkilö J.V. Strömberg siten että toteutus, ja hallin avaus, tapahtui vuonna 1902.
Tätä kuten esim. tuota Museo-rakennustakin on aikojen saatossa rempattu useammankin kerran ( mitäs rakennusta ei olisi? ).
On rakennettu kylkeensä lihatarkastamo Arne Sireliuksen piirustusten mukaan ja myöhemmin muutettu se kalahalliksi, kunne aikanaan sekin on purettu ja rakennettu tällä ajalla siinä paikalla toimiva n.. lasipaviljonki josa toimii kaffio ja portaikko hisseineen maan alle parkkihalliin.
Kylkensä on kait ollut alkujaan kellertäväinen ja sen jälkeen okran värinen ollen sellainen enempi punertavanruskia kuin kellertäväinen. Sittemmin värinsä palautettu on ollen sit nyt tällainen keltainen/kellertäväinen.
Ja kylkensä erinäiset leäimet ja kasvit ovat saaneet väriä vanhaan tapaan yllensä. Yhteensä 60 eri eläinfiguuria joilla väreinänsä on mm. valkiaa, punaista ja vihriää. On lintuja, rapuja, possuja, kaloja, rapuja, lehmiä. Ja lumpeiden kukkia, omppu-pomppuja, kaalinkeriä ja muita juurikkaita.
( On siinä ollut rakentajilla/taiteilijoilla ollut tekemistä! )



   Näin tuli käväistyä turnipsinä.... ei kun turistina sit eka kerran tään elämäin aikana SYNNYINkaupungissain! Johan tuo oli sit aikakin - tässä iässä moinen reissu heittää!
  Sittenpäs tuli aika pistäytyä kaupassa, laukata Hepo Hopiallain kotikonnuille, ( pissitauko ), ja sitten pika pikaa....
..."perän heitto" "ilman aikoja Iidenissä":



    Ollen ja tavaten yksi ihminen rannalla Kirkonsalmen....
Vasenta reunaa pitelee paikoillansa Haukiniemi, edustalla näkyilee varmaankin Sourunniemi.



    ( Noi pilvat pienet tuolla taivahalla! )



   Ja viel kotimatkallain sit välissä Iiden-Lapinlahti. Juuri siinä rajalla, rajan tuntumassa joka tuolla kohtaa mutkittelee "puolelle ja toiselle":



   Seison Lapinlahden puolella ( Siikalahti ), katson Iisalmen puolen ylitse kohti Lapinlahtea....
... ja seison niin ikään Lapinlahden puolella, muttas kstselen Iisalmen puolelle ( Heiskalansaari vasemmalla reunalla ).






    "Peto on irti."
    Iisalmen puolella olevaisen puupintaisen sillan kupeesta yssi kesän/syssyn puottaman lehden käppyrä pinnalla tien tuon mantereen ja Heiskalansaaren yhdistäväisen.



   Näin sit tuli tääkin reissuin heitettyä ja katseltua, sekä kerrottua.
Oih, ihana oli reissade, ihana katsella, kokea ja nähdä.
Mutta skuulkaas, Armaat Lukijain miun, olipas muuten pitkään aikaan ihanaa kertoakkin teille jotahin!
Jeeru et tätä onkin kaivannut tietämättään! Miten sitä onkaan ihminen sanoja täysi, muttas kun ei ole ollut aikaa pakista, ei kirjoittaa ni mitään, niin sitä on kuin tukossa olisi ollut! Hui!
No, jospaa tää tästään taasen vertyisi. Jos se täsä "tulppa" olisi nyt sit auvennut - "toivossa, suuressa, väkevässä", eiks vaine?