...ensisilmäyksellä, ja kaikkeen vanhaankin.

   Sain päivänä muutamana ( jällevän siis "päivänä muutamana" ) käväistä ikuistamassa kaikenlaista vanhaa ja kaunista taltehen.
Kunnioituksena kyseistä tahoa kohtaan en ( nytkään ) täsä mainihhe misä kävin ja mikä oli paikka tuo muttas olipahan vaine ihanainen paikka! Olivat nimittäin jälkeensä jättäissään ihmiset nuo, sen paikan ammoisina aikoina omistavaiset ( ja tämä nykyinenkin sukupolvi ja nykyiset omistajansa ), pitäneet paikat nuo siistinä, puhtoisina ja ojennuksessa. Ei toimi paikka tuo ns. kaatopaikkana kuten monesti näyttää tapahtuvan kun jokin paikka jää asumattomaksi, autioksi, ns. tois´ sijaiseksi oloksi ja tilaksi.
   Matkallain paikalle tuolle hokasin kuin olivat kaunihisti maamme kansallislinnut keskellä supi-Suomalaista maalaismaisemaamme:

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk



2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Talo ( vuosimallia 1949 )  kaunis ja ihanainen pihapiirin korkeimmalla kohdalla.
Paikassa jonka kupeessa on kuuleman ollut tämän pihapiirin tätä edeltävä talonen...
   Tälle paikalle kunne saavuin, pihaansa, ns. suljetun oloiseen pihaansa, kauniiseen astelin, niin ensimmäiseksi kiinitin huomioni nuihin tämän talosen kupeeseensa nojaaviin ihaniin tikapuihin, kun ne niin luottavaisina, kuin iäisyyteen nojaten tuossa asustavat, yllänsä ajan patinoivat jäkäläiset nuo harmajat.

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Navetan jykevän kauneutta kera symmetristen akkunoidensa ja oviensa etupuolisten...

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

...sekä seinänvarteensa nojamaan jätetyin talikoin.

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Navetan ylisen ajosilta tukevainen järeine, laattamaisine, kivineen.
   Sain muuten kuulla isännältään nykyiseltä ettäs näitä kiviä on ammoisina aikoina sen aikainen isäntä ajellut tähän tarpeeseensa seutukunnan ison vesitien, kanavaisen, työmaalta ns. ylijäämä-osastolta.
   On sitä osattu siis "kierättää" siihenkin aikaan... Tosin onhan se nyt päivänselvästi tiedossa ettäs VASITEN siihen aikaan EI MITÄÄN jätetty HUKKAAN! Kaikki mikä vaine pystyttiin, otettiin talteen "sitten joskus käytettäväksi", tahi sitten "pahan päivän varalta", tahi muutoin vain kun "eihän sitä tiedä vaikka joskus, joku, tarvihtee..." - tai kuten täsä: heti käyttöön uuteen ja toisenlaiseen.

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

    Ja täsä sitten ajosillan vihiriää kauneutta itse ajosillan alkupäästä katsoin.


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   "Sen aikaisia" "Abloja".
   On siinä ollut talon emännillä ( tahi isänilläkin ) tekemistä kun ovat vyötäisillään killuin kannelleet tällaisiä hivenen järeämppiä ja painavempia avaimia, useampanakin tsipaleena!  Ns. älkööt heiveröisemmät ( minijät ) vavaitukoon hommaan moiseen.
   Liekkö nämäkin olleet siihen aikaan ns. tusinatavaraa kun näyttäisi ettäs aikas monet ovat näin ulkoisesti kattoin ainaskin samankaltaiset lovennaltaan ja luulisi ettäs toden näköisesti käyvät avain kuin avain, lukkoon kuin lukkoon? Muttas siltikin niitä on ollut jokahiseen oveensa omansa eikää toisen oven avaimella toista olla menty availemaan!
Samahan se on muuten meitinkin mökillä: ulkorakennusten avaimet nuo päälisin puolin katsoin ovat samannoiset muttas annas olla kun menet toisella toistaan avamaan, niin eipäs muuten onnaakaan! Ei aukia ovi, ei ukset käy astella sisään Kulkijan Kummajaisen!
Elikkäs mitä tästä opimme? Ei se olekkaan se-ja-samanen millä avaimella mitähin aukaisee - vaik ne kuin silmällä kattoin samoanmoiset olisivatkin!

   Totesin isännälle uusimmalle, tätä paikka kierellessämme yksissä tuumin, jotta tämähän on ollut sen-kin aikaiseksi maatilaksi, maataloksi, tosi edistyksellinen paikka! Täällä kun on monet hyvät konstit jo tuolloin ollehet käytössä. Sellaiset jotka sitten vasta myöhemmin ovat tulleet ns. yleiseen käyttöön maa ja tiloilla. Ei niitä silloin viellä jokahisessa "torpassa" ole ollut.
   Laittelen tähän muutamia nuista huomioitani mukaan ja kertoilen toisista...

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Maidon jäähdytysjärjestelmä.
   Tähän on tuotu kylmä kantovesi ( kantovesi = sankolla tahi jollahin muulla kantovälineellä, käsin kannettava vesi ) viereisestä karjakeittiöstä ( karjakeittiön merkityksen ja luonteen olen kertonut teille Armaat Lukijain miun, jo ammoisina aikoina täällä skriivauksissain! ), lisätty mahdollisesti jäitä sekaansa ja sit laitettu tonkassa olevaiset maidot siihen veteen kylmään jottei maidot lämpiä ja siten kaiken maailman Basi-Liskot, Ökkö-Mönkijäiset, sun muut virukset, niissä maidoissa pääse jylläämään.


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Karjakeittiön muuripata josta on saatu sit kaikki lämmin vesi mitä on tarvittu mm. täsä karjakeittiössä, viereisessä navetassa, sikalassa ja tallissakin. Kenties myöskin pihapiirissäkin. Ja kenties on myöskin pyykit keitetty tuossa padassa, pesty pyykit jos ei ole ollut saunassa erikseen muuripataa ja pyykin pesuun tilaa...?
   Meillä ainakin silloin ennen keitettiin kaikki valkopyykki tuollaisessa muuripadassa, puhtahaksi. Tosin saunassa eikä karjakeittiössä.
Siitä otettiin muutenkin pyykin pesuun vedet kun pyykätiin sitten käsin vadeissa sun muissa sellaisissa astioissa.
Tällaisesta otettiin myöskin lämmin vesi pyykkäykseen kun kotiimme tuli sen aikainen edistyksellinen pyykkäys-apu elikkäs pulsaattorikone helpottamaan pyykkäystä.
Se -kone kun toimi sähköllä mutta siihen piti sitten sisällensä vesi nostella, laitella, käsin, jotta pestyä pyykki saatiin. Ja sitten se mankeloitiin hivenen kuivemmaksi, se pyykki, sillä pulsaattorin mankelilla joka siinä koneen päällä, koneessa kiini ollen, oli. Viimeiseksi ulos naruille ripuistain kuvumaan....

   Täällä oli sekin edistyksellistä ettäs tähän karjakeittiöön oli tullut vesi jostahin vesilähteestä ( kaivo, lähde? ) putkiapitkin ja moottorilla nostain! On ollut helpompaa veden "toimitus" tarvittaissa. Niin tuohon viereiseen tilaan maitoa jäähdyttäissä kuin sitten vaikkas tuohon muuripataan sitä siin lämmittäissä. Tahi mihinpäs nyt sit vaine - vaikka pihan kukkia/kasvia kastellakseen?


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

    Mites se menikään: "Katseesi luo ylös taivaisiin..." ja mitä sitten tapahtuikaan? Tuliko ruokaa sieltä vahi kiitettiinkö ruuasta annatusta - vahi mitenkä se oli?
No, muttas täsä on taasen yssi tällainen edistys-jutska.
   Katse ylös taivaisiin ja apetta tuleman pitää. 
   Tämä on heinäkuilu, heinäkuilu joka on tällainen aukko kattorakenteiden lävitse ( vinssillä/vastapainolla toimivainen, avattava kansi sitten tuolla ylisillä, navetan ylisillä, heinän säilytystilassa, "vintillä" ), noin komeron kokoiseen tilaan välissä sikala-navetta. Ja oviaukot kunpaiseenkiin suuntaan tästä "komerosta" jotta ovet nuo aukaisten on sitten voitu ottaa kuivaheinät sijoille ja lehmille nälkäisille, kunne ne on ensin sieltä ylhäältä, sen komeroisen täydeltä vaikkas, "ripotelyy" alas.
( Kirjoittajan kommentti:
   Kuivaheinä on siihen aikaan heinäseipäille seivästettyä  - nyttemmin "vain" luo´olle leväälleen karhittua - heinää, joka on ensin seivästetty - seivästyksen tapaa en nyt pakise sen kummemmin tähän -, sitten kuivatettu niillä ollen viikkoja ja sitten koottu niiltä poies vieden latoihin, ylisille, tms. sellaisiin kuiviin paikkoihin, varastoiden talven/seuraavan vuodenkieron ajaksi.
   Nyky maailmassa on myöskin sitten olemasa rehu, rehuheinä, AIV-rehu, säilörehu - kuka mitenkin sitä kutsuukaan - joka on sitten nyttemmin muurahaishapolla, maitohappokäymisellä, ns. tuoreena pidettävä heinää/ruohoa. Täten saadaan haitalliset bakteerit vähemmäksi, valkuaisaineet pysymään  rehussa ja rasvaliukoiset vitamiinit säilymään hyvin. )
   Tällä tilalla oli samonmoiset, muttas piskuisemmat, suorat pudotusaukot tallissa jokahisen hevosen omaan syöntipaikkaan!


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

    Isäntä tuumasi: "Miten näet maailman - kun paskatunkion luukusta katsot?"
Ei hetkeen tuohon sen kummemmin liittyin, vaan ihan eri juttuun hänen sillä hetkellä kertomaansa, muttas aikas osuvasti kuiteskin sannoin mm. sitten samaisen tuon päiväin ehtooseeni passaavaisena:
"... tulipahan täsä vaine mielehen ettäs MIE näen sen täll hetkellä siten ettäs JOS puolisoin olisi edelleen seurassamme ja miun seurassain, niin hän "vislaisi" jo tuossa Itulaatikossa pötköttäin miulle tältä päivää ettäs ASETU JO!
Meinahan ettäs taasen on päivä yssi ollunna hyörinää ja pyörinää sen verta täynnä jotta tuntuu ettäs vieläkö tähän jotahin lisää? Jokohan tuo alkaisi riittämään? Jokohan laittasin laakereille...?
Paljon jäi vielä tekemäti, paljon jää työn alle. Muttas jääpihän sit siementä huomisellehin...."



2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Siis KATSOKAATTE tätä siisteyttä joka siellä kaikkialla oli!
   Ja sitten sitäkin ettäs ainaskin miusta on/oli edistyksellistä ettäs tuon aikaisessa ( lie uudistettu sittemmin aikain kuluessa näinkin nykyaikaiseksi, jälkeen tuon 1949 vuoden? ) navetassa mm. on lehmien juomakupit ja syöttökaukalot betonista valetut. Tosin sitä ihmettelin samaan aikaan ettäs sitten kynsisillat, nuo lehmäin makuupaikat, ovat lankuista ( tosin jämeristä-selleisista ) tehtyjä?
   Tästä kuvastain näkyvi niin tuo parsien yllä kulkevainen alipaineputksisto lypsykoneen, kuin myöskin parsien kiinitysten mekanismi...

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

...joka täsä lähemmässä "tutkielmassa" sitten on.
   Ei se kyl oikeestaan ole varsinainen kiinnitysmekanismi sillä lehmäthän ovat ollehet riimuilla kiinni parsissaan, muttas kertomansa isänän tuon mukaan,  kun tuosta päällään olevaisesta laudan reikäsestä vetää suuntaan, tahi työntää toiseen, niin sitten sillä YHDELLÄ vedolla/työnöllä on saat joko suljettua tahi avattua tuo aukkonen parsistaan tuonne syöntikaukalolle! Kaksi lautaa ylälaudassa kiini olevaista liikkuu jokahisen aukon eteen yhtä aikaa - tahi sit siitä poies.
Se tuo mekanismi on kuin sellainen eräänlainen "linkku". Kaikki liikkuu yhtä aikaa ja täsmällisesti.
Ei ole tarvinnut lähtiä kaikkia yksitellen sulkemaan ja avaamaan kun on haluttu ettäs lehmät eivät syö enää heinää. Vaikkas nyt lypsyn aikana, vaan keskittyvät paikallaan oloon ja siihen lypsyyn silloin. ( Näin isäntä keroi miulle. )*
   Ja sitten se paineilmaputkisto...
   Oli aika kun ei ollut vielä suoria putkistoja maidolle mennä lypsykoneilta tilatankkiin. Aika joka oli välissä lypsäjä/sanko/maitotonkka/kylmä jäähdytyspaikka josain. Se oli aikaa lypsäjä/maito"hinkki" ( lypsykoneen hinkkimäinen astia kannellansa johka sitten liittyivät lypsimen tuon vedinkupit )/kylmä jäähdytyspaikka tahi sitten jo se tilatankki, kuten meilläkin oli....
Niin - se tuo alipaineputkisto sitten loi sellaisen paineen tahi höllensi sitä painetta ( paineen vaihtelun ), että se sitten mahdollisti tämän lypsämisen koneen tuon kannessa olevaisella "tykyttimellä", hinkkiin tuohon. Se lypsi lypsäjäisen tuon kulloisenkin puolesta lehmisen utareet tyhjiksi maidoistansa. Se ikään kuin veti niitä vetimiä ( sen jonka se lypsäjä oli tehnä ammoisina aikoina itse ja jonka nyttemmin lyspyrobotit tekevät kokonansa itse ) vuoroin puristamalla ja vetämällä sekä vuoroin hölläten ja päästäin irti.
   Tällainen oli ollut tämän tilan lypsykonehen merkki. Tämä oli siellä navetan seinässä viel tallessa:

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Se mikä kiinitti huomioni niin navetassa kuin tallissakin käyskennellessäin oli se ettäs mitenkä olivat kaikki parret, ja karsinat sekä hevosten pilttuutkin, tehty tosi jämerästä lankusta! Eivät ollehen mitään "riuku-lautaa" thai "riman-tapaista" materiaalia vaan ihan ehtaa ja aitoa, jämerää, LANKKUA.
Tosi upeita ja hyvin säilyneitä.
   Ja hei! Sikalan puolella oli sementtiset sikojen syöntikaukalot ja se oli kokonansa sellainen siisti kokonaisuus eikää mikään "pahna" tahi "sikolätti".


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Talliin menossa. Ovenpieleustalla ajan patinoimat heinähanko ja terälapio.

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Siis kattokaatte: näin järeästä tavarasta täälläkin tehty nämä hevosten pilttuut. Samaten kuin nuo syöntipaikatkin.
Ja siinä, tuossa edessä, näkvi sitten yssi sellainen ylhäälät "tiputettava" heinäkuilunen, "annostelu-aukkonsa" kera jottei hevonen sitten rohmua kaikkea siihen tipuettua heinää nasunsa täydeltänsä kerrallansa.

   Ylisille ylhäisyyksille:

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Kurvissa täsä tuli vastahan tällainen kapistus jota isännän tuon kera "hämmästeltiin, kummasteltiin" et tokkoo tuo nyt mikä olisi?
   Heitimmä kotiain tulon jälkehen eräälle netti-saitille kuvasen tämän ja sieltähän tuli sitten oivallisia vastauksia ihmetykseeni moiseen.
Joko tämä on suksen tahi reen jalaksen taivutusapu. Luulen kyllä ettäs ennemminkin sellaisen reen, sillä sen verta painavainen ja iso tämä on, ettäs tuskinpas vaine suksille olisi tarvinnut jäin kookasta "apukättä".

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   "Hämmästyttää, kummastuttaa, pientä kulkijaa..", nro.2.
Naulakoita? Jonkin verkkoin eripustuskoukkuja, esim. kuivumaan seinäin pielustoille, ulos, laittaissa?
Oli aikas monta tehty valmihiksi ja ylisille tuonne jätetty vuottamaan käyttöään....

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Jotahin on joskus tuotu ja jostahin... Helsingistä näemmä.

    Rakennus taasen uusi-uustukainen....

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Josko lie "kauneus on katsojan silmissä" muttas tää kyllä kauneudellaan lumosi miut.
Rakkautta rosoisuuteen, rakkautta ruosteeseen, rakkautta.... kaikkehen vanhaan ja kauniiseen kuten....

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

...nyt tähänkin, tään Kuplan persuukseen ja koko Kuplaan moiseen, vuosimallia -71.
   Noustappa kyytiin ja lähteä huristelemaan jynpäri maata!? Oih, ja voih!

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Jykevä kuorma-auton koneisto jota on käytetty jonkon toisen koneiston pyörittämiseen. Olikohan ettäs jonkin sahan, tahi jotahin....?

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   "Ota esäsreppusi, ja käy."
Joko on vaine unhoittanut reppunsa tähän. Eväänsä lie kyl ottanutkin....

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Ovea kaunista, kauneutta oven tämän vanhan.

   Käynti ovesta uudesta ja uudet puittehet...  

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

...jotka puimalan, eikäs kun myllyn, puittehet ovat.
   Isot ovat laarit jyvästen ollehet.
Todennäköisesti on ollut jyviä niin ylä- kuin ala-laareissakin. Ja kun alalaarit sitten ovat vajuneet vähemmiksi niin sitten on annettu tuolta ylälaareista valua lisää jyväsiä alalaareihin josta on kopattu ( tod. näk. jollahin sankkosen taikaisella/suuruisella "kuupasella" ) jyviä jauhaa jauhoiksi tahi syöttää eläimille appeeksi.
Sitä vaine en hoksita ettäs kun on ylälaareista valutettu ( jos on valutetu? ) niin kuis se on tapahtunut, kuis on pietty huoli siitä ettei ne jyvässet sieltä valu niin vauhdilla ettäs se sitten olisi kostautunut alalaarien ylitse pursuamisena? Kuin on "topattu" se soljuvalla painehella ja vauhdilla tulevien jyvien juoksu alaspäin?
   Täsä valokuvassain näkyvi alalaarien päällä pötkällänsä tuollainen piiiiit-kä putkilo...

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

...se on tää tällainen "putki". Täsä ( ja muissakin tällaisissä "putkissa", mitä tältä tilalta löytyi, jyvälaarien läheisyydestä ) on kaksi vastakkaista sivua täysilautaa ja sitten kahdella vastakkaisella sivustalla tuollaiset lautasten pätkäset perätysten, ja ne on lovettu nuin viistoiksi ylä- ja alapäästään, ne piskuiset laudat.
Ja lokahisessa putkessa, luultavasti alapäässää, olivat sitten nuo kaksi "suoransivuisten" lautaa hivenen pitemmät kuin mitä olivat nämä lovettujen lautain sivut.
   Mik´ onkaan ollut näiden tarkoitus? Mihin näitä on käytetty? Miksi nää tällaiset on rakennettu ja tehty?
Pisimmät ( tämä täsä valokuvassain ) oli nuihin kahden päälekkäiden laarin korkuiset/pituiset ja lyhimmät sitten huomattavasti piskuisemmet ( myöhemmin tulevainen valokuvani miun täsä tekstissäin.... )
   Itselle tulee vaine mielehen että onkoo kyse jostahin jäähdytysjärjestelmästä jyvälaareissa? Sitä vaine en osaa yhdistää että mitenkä silloin eivät muka pääsisi jyvät nuista loveista tuonne putkiston sisälle ja täyttäisi sitä sit kokonansa, eikää tuuletus ja jäähdytys ei toimisikaan?
Meinahan ettäs ( taasen vertailua.... ) siihen aikaan kun MEILLÄ oli jyvälaarit ja niihin laitettiin tuuletusta sekä jäähdytystä sisällensä jotteivat jyväset liikaa lämpenisi ja alkaisi tietyllä tapaa käymään sit liikaa, saadessaan liian suuren lämpötilan aikasekseen tällä käymisellään, laiteltiin sinne laarien syviin uumeniinsa salaojaputkia. Ja kun ne kerta olivat näitä salaojaputkia niin todennäköisestä silloin oli jo kyllä kyse ajasta jälkeen tuon tuollaisen mahdollisen "järjestelmän"?

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Jyvälaarit alhaalla ja ihanaiset "keinuvaiset" portahat ylisille mahtaville.
   Yksinkertainen rakenne, yksinkertaisesti toteutettu muttas miulle nähdä - eka kerta tää tällainen toteutus tapa.

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Ylisten ylisillä, tuolla kattohirsien yllä, olivat tälaliset ritilät.
   "Ihmetystä, kummastusta.... nro. se-ja-se": mitä, mihkä tarkoitukseen?
He-le-katin piiiiit-kät. Miestäkin pitemmät pituudeltansa. Olisko noin puolisen metriä leviät. Tod.näk. lakka, jolla ovat päällystetyt. Toisen reunan rakenne on suorakulmainen ( 90astetta ) ja toinen sitten on tätä laajempi elikkäs ylitse tuon 90 asteen kulmassa.
   Kenties jonkin, joittenkin, kasvien kuivatuksessa käytettyjä?

  "Rakkautta ensisilmäyksellä."

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Tästä kerroinkin jo edellisessä skriivauksessain täsä tänä pänä muttas otanpas ja kertahan sen tähän uudelleen:
   "Astelimma paikan tämän omistavaisen isännän kera tästä valokuvain vasemmalta puolelta, tälle piskuiselle aukialle metsän tuon takaisen etehen. Tuossa tulo-"nurkauksessa/niemekkeessä" oli isompia "puskia" jotka lehvästöllään peittivät tämän vanhan, n.1800-1900-luvun taitteisen, rakennuksen piiloon kätköihinsä, niin ettei tätä kaunista näkymää kauempaa etukäteen nähnyt olleskana.
Kussa sit nämä pensahat ohitimma ja tää kaunis näkymä rakennuksineen tuli tältä piskuiselta aukialta näkyviin - WAU! Se oli ihan totta; rakkautta ensisilmäyksellä!
Tämä kaikkinainen kevät-kesäinen vehreys jota vasten "peilasi" sitten tämä mökki tummine pintoineen! Huh, voiko kauniimpaa näkyä olla oilemassakaan?!"


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

    "Katse eiliseen."

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Paikan tämän muinoinen omistaja oli ollut jokin kuorma-auton kuljetteja tahi muutoin tehnyt töitään kuorma-autolla, ja siten täällä tantereella oli tällaisia kuorma-autoin koppien kuomuja jälkeensä jääneinä. Kauniita, miusta. Ruosteisia - joo, muttas - kauniita.
    Mitä kaikkea nämä kertoisivatkaan meille jälkeensä jääneille ja jäljestänsä tänne Telluksellemme tulleille, kun esim. tämä isäntä, paikan nykyinen, osaisi kertoa ettäs joku näistä kuorma-autoista on kait sodatkin nähnyt sillä sen kuomussa näkyvi selvästi luotien jäljet!
Itse yrittelin niitä nuista "metästää" muttas en vaine "osunut" kohillensa... Pöh!


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Viljaaitta/yöluhti ja nukkuma-aitta.

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Kauneutta iätöntä ja iättömän kauneuden ikä:
"No 3...7"? vahi "No 3...T T"? sekä "1811".

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

    Täsä sitten yssi niitä aikaisemmin kertomiani "putkia"
Täsä on vaine sitten kaiken tuon edellä kertomain lisäksi viellä tuollaiset "siivekkeet" kahdessa tasossa ja kahdelle taholle suunattuna?


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Uudet kumiset vaine allensa ja "...menoksi, sano Annie Lenox."
   Fordson Super Major, vuodelta 1963.

   "Laitoin lämmä."
"Olutta on - minä.... en tarjoo!"

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Ei maapohja kuten ennen muinoin vaan sementtinen lattia.
Portahia kera askellusten monta ja....

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

...se mikä minun huomioni kiinitti sitten täällä oli se, kuin oli kiuas KÄÄNETTYKIN näin "nurin perin" saunojia kohti, muttas sitten taasen kun asiaa ajatteleekin toiselta kantilta, kuten on varmaan tämä tuolloinen isäntä asiaa ni tätä ajatellutkin, niin...

2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

...sehän onkin aivan oikein perin!
   Heureka sentäs! Miks´ ei, oi, miks´ei, ole jokahisen kodin tuolloisessa saunassa ( mm. meidänkin tuon aikaisessa! ), tuona aikaista edetävissä ja tuon aikaisten jälkeisissä saunoissa, laitettu kiukahia näin?
   Laitappas ( kuten nykyaikaisissa saunoissa monissa tehdäänkin - sekä takoissakin! ) vaine kiuas "nurin niskoin" ja tee sen luukulle aukko seinään jotta sit voit PUKUHUONEEN puolelta siihen laitella tulta ja klapia uusia uumeniinsa! Ei tarvihhe hikoilla saunan lämmöissä kun lisäät klapeja, ei tarvihhe sieltä lämmöstä ja märästäkin lattiasta lakaista perkeitään poies. Sillä tuohon aikaanhan sitä oltihin saunan lämmä lautehilla ja peseydyttiinkin sitten siellä samaisessa tilassa. Siellä saunan lautehilla lämpöisillä, ja täten se vesi siten kasteli kaikki ne perkehet sieltä lattian varasta jota sinne oli tippunut puita nuita sinne kannellessa ja siellä lisä klapia uuninsa uumeniin lykkiessä!
  Hämmästys, kummastus - "tsiljoonas" tsipale, tääkin.


2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Kaivo ja kaivonkansi ajan patinainen, jota olen ihastellut sen iät ja ajat ohitsensa kulkiessain: "Vielä mie joskus...."
   Oli sanko paikallansa kuin vettä ottavaista vuottain...



2020.6.7.%20Kariharju%2C%20Jari%20Larikk

   Reissu heitetty ( mökillämme käyntini jälkehen kun käväisin vosekkimassa siellä varastoin lattiaritilät ), ja kotiini palattuain päätimmä ikuistaa viellä Alla Omppu-Pomppu-puuni muutamista harvoista kukkasista tämän yhden yssilön kaunihin.
   Meinahan ettsä kun mie täsä kevähällä "ronkin" tään puuni armahan raa´alla kädellä niin näyttipäs ettäs se nokkaansa sitä totallisesti otti: "Ja miehän en rupia mihkään....!", mutta ei kuiteskana...
Niin vaine puuni tämä piskuinen ( tahi itse asiassa jo hivenen isompikin, kuin mikään piskuinen! ) kukkimaan asti jopa äityi. Jopas kahdessa tahi kolmessakin näin "SUURESSA" okasaen tyngässä muutama kukkanen on tuloillaaan! Ja nuita lehtiään sekä oksiaan on myöskin suunilleen yhtä paljon!