"Palelee ko russakka."

   On se kiva näin Töitä tehdä ja reissata siin samalla vaihtain yöpaikkoja moninaisia. Tulee siis samalla tuota sosiaalisuutta ja yhteydenpitoa läheisiin, hoidettua. Muttas sekö lie ihmistä kuluttavana, vahi jokin tietty pöpö joltahin tietyltä taholta, iskenyt.
   Eilinen meni viel päivä töitä tehden ihan mukavasti ja senkin jälkeen viel touhuten sen vajaa neljä tuntia kunne iski tajunnan räjäyttävä "a-haa -elämys"!
Nosti kuumeen, paukutti keuhkoja, räkä täytti -onkalot.
   Ihmisenä joka nukkuu tavallaan ilman rihmankiertämää, niin arvatkaas Armaat Lukijain miun,  mimmottiis "pesän" rakensin itsellein?
Kaik "ilusvaatteet" ylläin. Siihen paksut sukkahousut, sukat villaiset jalkaan. Päälle t-paita, pitkähihainen paita ja villapaita. Siihen viel yllein oma täkki sekä talon tään täkki!
Ja palelin vieläkin! Kuin horkassa. Tutisutti, palelutti ja koski jokahiseen niveleen ja kohtaan.
   Onni ei ollut ketään näkemässä moista "iglu-asujaa" ehtoolla.
   Yöllä laski lämpöjä pois ja vähitellen ns. normi olo ja tilaan sainen heittäytyä jo.
Nytten teen aamuisen tuvan lämmityksen, papruhommia ja - sitten onkin päivän tää avoin asioille. Tehdä mitä haluan. Tahi olla tekemäti.


387327635_1688195954989351_2437777210846
 


-----------------------------------------------------------------


   Muutama tovi ja muutama hetki myöhemmin, paljon myöhemmin....
   Sillä kävikin niin, ettäs ei tullut vapaa-vapaa-päivää vaan tuli vapaapäivä kaikesta olevaisesta. Tuo tauti taltutti, asetti aloilleni, laitto nöyrtymään ja kumartamaan etehensä. Sänkynen kutsui omaansa, huomaan hellään hellitteli. Jopa niinkin, nottas sunnuntaina ( vapaapäivän "kunniaksi" ) pitimmä miun oikein päikkärit vetäistä! Muutoin en olisi jaksanut, en millään, päivää tuota. Siihen aamuin ja illoin särkylääkkeet isomman laiset, niin hengissä pysyttelin.


391768020_7124502630916415_5375999908266

   Ei miust mihkään vaine ollunna, ei.
Yhtä nuutunut olo oli ko tällä tään yöpaikkaani ( josa nyt olemma muutamat yönseudut elppaillut paikollain ) seinään piirtämälläin pöllöllä.
   Pizzan raahauduin kuitenkin tekemään tuolloin sunnuntaina; viikoks pakkaseen, muttas kaik olikin sit siinä. Mietiskelin vaine saikkulomaa tuolloin... sen verta naatti ja ventti olli olo tuolloin.
Saikkua sainkin maanantain tultua, Arvauskeskukseen arvaamattomaan soittaissain. Hoitaja vaine sen saneli; todisteen siitä haen sieltä, kussa sit täältä aikanaan liikkeelle lähdemmä, ja kiikutan sen Pomollein töihin mennessäin.
 

391590624_7124503064249705_1885812858896


   "Rapsuta minua.";

391591946_7129993870367291_4179993802597

      Mitäs me ( sairas)lomalaiset.
Eilennä tämä koiruli oli jo mieltä et nyt olis palvelun pelattava; "Vähän tuolta, ja sit viel täältäkin...." Se vaine etten sattuneesta syystä nyvi, en rapsuta, ko jos on ihan pakko.
Esim. pissalla käyttäissä muutamia kertoja päivän mittaan, toissapäivänä, eilen ja tänä pänä kun talutushihnaa kaulaansa laittelin sekä poies otin.
Siihen parin Kattimus-katin ulos- ja sisään laskennat ( edelleenkin olen sitä mieltä, et kyl niitä on kaksi tsipaletta ko niitä olen "laskenut" - eivät ole lisäntyneet mihkään.. ).

    Eilennä talonväella ru´uat valmistin tupaan heidän tulla takaisin päivänsä töistä ja kouluistansa.
   Tänä pänä sitten teimmä mm. tällaiset....

391760725_7130611980305480_4766295256689

   Tillikat ja Voisilmäpullat kierteiset; normi-jauhoiset ja maitoa sisältävät:

391588171_7130615156971829_6348608899635


391590423_7130616996971645_8009371035005

... sekä Makiroonilaatikon normaaleista makirooneista ja broiskun lihasta.
   Totesimma vaine et taitaa tatsi olla tallessa, yhä.
Jeeru, siitä on ainaskin sen 10-vuotta ko viimotteeksi olen isommalle huushollille ( juhlia, kemuja ja työpaikaa kun ei oteta lukuun olleskana ) isompia eriä ns. arkisyötävää tehnyt!
Näyttäisi viel ihan hyvin onnaavan. Ihan vanhasta muistista, näppituntumalla; konsa ei ohjehia mitään!
"Ko kerran oppii polkupyörällä ajamaan, sen muistaa sit koko ikänsä."

391600556_7130618423638169_4441280500314

    Tänä pänä Mummeli tää, laina-huushollissa toipuvainen, Mymmeli-"päällä". Vettä vaine, ei mitään muuta.
Enpää muista konsa taudin-kurimuksessa ollessain, kitaneeni näin paljon nestettä, lämmintä vettä ( enhän tuota ilman tautiakaan nestettä paljoa muutoinkaan juo! ), kuin mitä nyt näinä kolmena päivänä kurkustain alas ammentanut olen!
   Kaffeeta ei ole tehnyt yhtään mieli. Liekkö asiaa avittanut se, ettäs tään kyseisen huushollin kaffee on aikas... ätäkkää tavaraa, suoraan sanoin.
Tänä pänäpä, siin nuiden muiden kokkaustein lomassa, "muina naisina", otimma ja puhdistin perusteellisesti täänkin huushollisen kaffeepannan, -keittimen. Jeeru et lähti tummaa vettä ja likaa irti! Puhdistusainehin useamman kerran läpi laskuin jälkehen, laskin muutamat kerrat viel vettä lävitsensä ja sit työnsin kaiken irtoavan osan tuonne tiskikoneen kitaan ammottavaan. Siel "pyörähtelevät" jokusen tunteroisen ja a´vot ko hyvä tuli!
Kokosin koneen keittäväisen takaisin; itse masina-osankin puhdistain ja pesten ensin. Laittelin latingin kaffeeta suodattimeen, vedet valutin vesikammioonsa ja - naps, tippumaan.
Olipas hyvää. Nyt voi jo sanoa et tuntee kaffeen maun. Kaffeen maun pyöreyden, sen maun kyljen pyöreyden kun se pyörähtää makunystyröillä maistavaisilla.

    Tässä tänään on jo jutskattu Pomon kera, et olisko se huominen vahi ylihuominen ko Töihin urkenisin? Vielkö pidän vapaapäivänä huomisen ilman saikkua; toipilaspäivänä, vahi uskallaudunko jo töillein? Kiirusta kuuleman ei ole....
    Mitäs sitä täsä olenkaan nyt toisella, vieraalla, töissä käynyt? Noin... sanoisinko...  seitsemän ja puoli vuotta... enkää ole sairauksien taatta tarvinnut olla viel poiessa päivääkään töistäni. Yhden sairausloman kyllä pidin käteni leikkuksen takia ns. työaikojeni puitteissa, muttas täten en solminut silloista työsopimusta sairaslomalla ollessain.  Täten sitähän ei lasketa kun ei ollut tuota työsopparia olevaista.
Joskus aikoinaan kun olimma myöskin työelämässä mukana, niin en muista et silloinkaan olisin mitään saikkuja pidellyt kohdillain. Ei ollut edes Muksuin taatta mitään saikkulomia, kun sit Muksuin aikana olimma kotona heidän kera, en työelämässä mukana.
Täten tää tään kertainen saikkuloma on "ekani" ja sinällään sitten outo ja erikoinen juttu miulle.