ja iloinen sellainen!
   En muista että olenko mie teille Armahat Lukijain kertonut että olen...



... kukkaholisti - myös. ( Olen mie varmaankin joskus mainninnut tästä.. ) Valokuvaamisen lisäksi siis.

   Tässä taannoin näin yhdessä liikkeessä koristeena vanhojen polkupyörien pyöriä ja sain siitä idean että siitähän voisi viritellä itsellekkin jotain... Kunhan nyt ensin sen pyörän jostain saisin!
No, sitten satuin tästä aatoksestain atvailemaan ääneen yhdelle ystävällein joka loineh lausumahan että tuolta sitä voisi löytyä sellainen...
Niinhän se pyörä ynpyräinen sieltä löytyikin ja sit viel tää Ystäväni, Hyvä, Rakas, viel irrotti vasite miuta varten siitä keskiön poies! Vau! Tulipas pyörästäni tästä, juuri sellainen kuin halusinkin! Tai - no... sininen.... mie kun en dikkaa sinisestä... Mutta kerroinpas ystävälleni tälle että ei se mitään: olkoon tää nyt sit Majani Mahtavaisen ENSIMMÄINEN varsin sininen juttu.



   Tässä tämä ynpyräinen pyörä juuri Majaani Mahtavaiseen tulleena. Viel rutasena ja tomusena.
   Tämän jälkeen koppasin sen kerran "kainalooni" mukaan kun mökillemme suorsin ja putsi putsitin sen siellä kera painarin. Tuli puhdasta!



( Samaisella reissullain mie ostin tätä varten tuollaisen kolmiosaisen ketjun jatkeeksi entisten vitjojeni. )
   Kerta tuli se päivä ja ehtoo kun aloin sitten viritellä tätä tuonne kattorajaan. Suunnittelin ja laskeskelin et mihkä kohtaa huusholliain sen ripustaisin? Eihän siin paljon nokan koputtamista ollunna kun ihan itseoikeutettuna sen paikaksi valikoituu tämä miun ihanainen pöytäni ylin.
Tähän sen ripustelin, ja aloin tehdä lisää aivotyötä pohtien varmaan viikon ajan että mitäs sitten? Valoja sähköisiä vahi kenties Piltti-purkkeja kera pienten tuikkusten? Kuivia oksien karahkoita? Kasveja? Mites ne kasvit tuonne saa ja mitenkä ne siel pysyvät? Mitä teen?



   Tänään mie Aamun Armahan valjettua sen sitten kekkasin! Kukkanen nyt vaine sinne "ylisilleen" ja silleen...
Siinäpäs sitä sit tovi meni kun mietiskelin että MIKÄ kukkanen? Mikä olisi sopivan ISO mutta kuitenkin pieni jotta ei PAINAISI liikaa? Mikä olisi kenties rönsyävä ja viel lisäksi viihtyisi hivenen kauempana akkunastain?
Kultaköynöshän se sellainen on. ( Yksi monista mahdollista tietenkin. ) Näinpäs sitten eräs näistä -köynöksistäni pääsikin uuteen ympäristöön; ihka uuteen "amppeliini".



   Aikas hyvin passaa huusholliini, vai mitä?