maanantai, 18. maaliskuu 2024

Reissaaja-Lissinä Pohjolassa: osa 2..

     Äkkisiltään voinen sanoa tään faktan joka on ain tiedossa näin tällaisille "kuparin kursseille" osallistuessa; ei pääse nälkä yllättämään.
Vaikkas olemma ollut vasta vajaan vuorokauden täällä ja syönyt ns. kaksi ruokaa sekä aamu- ja iltapalan, niin täyttä on jo nyt!
Eli syönti tiheys on aivan toista ko mitä esim. itselläin kois ollessain vaikkas tiedostain rajotankin ruokaa ottaisssa et en ota täysiä "lasteja" eteeni syödä. Ja vaikkas onkin Kaiketon ( rajoitteinen ) ruokavalio, niin tää paikka kun ottaa poikkeuksellisen hyvin huomioon rajoitteeni ja täten sit on varautunut kaikella ( nimen omaan KAIKELLA ) Kaikettomalla ja erilaisella sapuskalla suhteeni, niin sitähän sit on tarjolla sekä ns. normaalin ihmisen syönti tiheydellä sekä annoksilla ( itse ottain ).
Ei, ei vain kroppa vedä josko sielu aintaisikin. Roti pitää olla rajoitteilla mitä syön ja mitä suuhuin laittelen.
    Tänä pänä ulkoillaan. Mielenkiinolla vuotan, ettäs missä me ulkoillaan ja mihkä tahtiin kun ryhmässämme on näköjään liikuntarajoitteisiakin ihmisiä olemassa.
Tuossa kyselin yhdeltä vetäjältä hivenen seutua tätä; misä on ja mitä on, jottas josko täsä päivisin tosiaan vapaa-ajalla sit johkin suuntaan miekin....?
Ja katselin lähialueiden karttojakin siin mielessä, jotta jos jokunen päivä valjastaisin Hepo Hopiain ja karauttaisin hivenen kauemmaksikin....

---------------------------------------------------------------

    Kävelyllä keskustassa kurrilaisten kera ja loppumatkan sit omin nokkineni.

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%283

    Sanoisinko et Keskikatu? ja sen kauneutta vaikkas onkin raadollisen nykyaikainen.   


2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282

   Kuin vanha lieneenkään, muttas asiansa ajaa varmaan edelleenkin - vasiten näin kevähän tullen.


2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%283

    Huneessani on kaksi isoa valokuvista tehtyä taulua. Toinen niistä on tämä joka kuvaa Tornion näkymiä vuonna "jotahin".( "litografia A. Skjöldebrand 1799/cop.R. Kainulainen ).
Tuossa näkyvällä saarella joka kenties on tämä Suensaari josa nytten olamma, on kirkko ja sen kellotapuli.
Kassos tätä, Armas Lukijain miun, täsä on tään päiväinen näkymä nuista ja likempää;

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%286

   Taitavi olla aikas harvassa kellotapulissa tuollaisia hiippoja ja nuinkin monta?

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%281

   Takaa ja edestä sekä....

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%284

... mahtavat porttipielen pylväät ns. edestä sekä yhdeltä sivulta haustusmaan;

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%281


2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%281

   Kalmisto?
Huono kuva, muttas laittelemma tään kuitenkin tähän, et jos tästä kuitenkin saisi sen mahtavuuden miten kauniilta tää  näyttää jykevyyksineen.

   Tornion kirkko on koko Pohjoiskalotissa vanhimpia hyvin säilyneitä puukirkkoja ja on rakennettu likelle tätä aikaisempaa Tornion kirkkoa joka oli rakennettu 1647 vuoteen mennessä.
   Tämä kirkko on Hedvig Eleonoran kirkko Ruotsi-Suomen kuningattaren mukaan jonka rakentaminen on aloitettu 1684 ja sitten valmistunut vuonna 1686. ( Toinen vastaava ja saman niminen kirkko sijaitsee Tukholmassa.
Ns. uutta tässä on tuon aikaiseen kirkkorakentamiseen se, että asehuone ja sakaristo ovat laitetut vastakkain kirkon päätyihin ( missä ne ovat sitä ennen sijainneet? ).
   Kirkon alle on vanhan tavan mukaan haudattu vainajia vuoteen 1818 asti.
   Kirkon kellotapulin on rakentanut Tyrnäväläinen kirkonrakentaja Matti Joosepinpoika Härmä käyttäen Pohojanmaan kirvesmiesten keksimää taidokasta seinähirsien jäykistämistä. Tämä kellotapuli on Pohojolaisista kellotapuleista vanhin ( vuodelta 1688 ). 
   "Nippeli-nappeli"-tietoina:
Kirkossa on sisällä neljä kupuholvia ( voi kun olisin päässyt sisälle katsomaan niitä ).
Sakariston oven kehykset, kuoriaitan, saarnastuolin ja sen sierustan ikkunan ukset on tehnyt puuseppä Fluur Jacobsson.
Nykyisen ( vuodekta 1754 ) alttaritaulun "Jeesus Getsemanessa" on maalannut Johan Ollongren.
Kun taasen sit.... epäillään, ettäs Didrik Möllerum tanskanmaalta on maalannut niin tuon saarnastuolin kuin "Ehtoollinen"-alttaritaulunkin.
Taasen kirkkokansan penkkirivistöjen ovet on maalannut Erik Fellström 1748.
Kirkon kattoholvimaalaukset on rahoittanut kirkkoherra Gabriel Tuderus vaimonsa kera 1688.
Urut on valmistanut saksanmaalta Walcker & co vuonna 1892.
   Muistan ko kävin vuosia sitten Aavasaksalla ja siellä on Keisarinmaja....
Tästä kirkosta tiedetään kertoa, ettäs Ruotsin kuningas Kaarle XI halunut käydä täällä katsomassa ja ihastelemassa keskiyön aurinkoa ( tää jotenkin on asia jonka liitän nimen Aavasaksaan ja tuohon Keisarin majaan ) juuri tämän kirkon kellotapulista.
Hän olikin saapunut paikalle, mutta sää ei suosinutkaan hänen käyntiään ja moinen "kummallisuus" jäi siten näkemäti.
Tähän ei kuitenkaan kuningas tuo lannistunut vaan halusi palata "astialle" seuraavana vuonna; tätä tulevaa vierailua vuottain seurakunta väkineen rakensi entistä korlkiamman tornin ja siihen viel ns. kuninkaan ikkunat jotta josko se Aurinkoinen niistä peree näkyisi?
Onni ei suosinut "ottajaansa" vaan kuningas tuo kuolla kupsahtikin ennen suuniteltua vierailuaan - nif.

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%285

    "Suru."
( Tästä tulee mieleeni haamut.... henget.... )

    Tiedättehän, että hautausmailla on kivipaaeja, muistopaikkoja, yms. muistopaikkoja joissa saapi käydä muistelemassa mm. sankarivainajia, sodissamme poies nukkuneita. Sekä muualla poies nukkuneita, ettäs rajantaakse jääneitä vainajiakin.
Täällä näin eka kerran hautapaaden josa luki:
"Lapselle, jota emme koskaan saaneet.
Lapselle, jonka saimme vain hetkeksi."
Kyllä pysäytti...

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%288

   "Kaikki hyvin."
   Hivenen arkisempaa "mallia"; joku nostanut kepakon päähän jonkun toisen hukanneen sormikkaan.


2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%281

   Etualalla on urheilukentän katsomokatos; siitä en pakise mitään, muttas....
   Taka-alalla on vesitorni joka on rakennettu 1962 entisen vierellään ollehen vuonna 1926 rakennetun vanhemman tornin vierus´ paikalle.


2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282

   Torniojoen ylittämä ns. uusisilta on insinööritoimisto Pontek Oy:n suunittelema teräsbetonikantinen jatkuva teräspalkkisilta josa on käytetty ns. sään kestävää terästä ja kuten näkyy siinä on viisi 300m pituista jänneväliä; keskimmäiset 64metrisiä ja ulommaiset 54 metrisiä.
   Rakennus vuonnaan 1979 on samalla rakennettu rajan tullausalue ( Jotenkin muistelisin et pentuna olisi perheen kera kuljettu siitä "uudesta" tullauksesta lävitse ko käytiin "Ruotsin puolelta voita, yms. ostelemassa! ) sekä vedetty uudelleen maittemme välinen tielinjaus.
Tästä kulkevi nykyään raskasliikenne kera kansainvälinen liikenne.

  
   Hannulan silta elikkäs ns. vanhasilta. ( Nimetty silloin tämän sillan rakentamista ajaneen maaherra uuno Hannulan mukaan. )

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282

    Silta kuvattuna etelästä päin Kojamon lieppeiltä.
    Sillan on rakentanut Kone ja Silta Oy vuosina 1935-1939 . ollen tuolloin Suomemme maan suurin siltahanke jonka ovat suunnitelleet proffa Herman Hannelius ja insinööri Emil Holmberg.

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282

   Kuvassani tässä Suensaaren puolelta kuvaamastain näkyvät sillan tään kahta puolta kulkevaiset kevyenliikenteenkäytävät jotka ovat rakennetut tähän vuonna 1962 jos oikein olen osanut etsiä tätä tietoa tuolta nettisfääreistä....
Silta koki tuolloin vuonna 1962 nuita kevyenliikenteenväyliä rakentaessa tod. näk. niittipojan ajosta kuuman niitin aiheuttaman tulipalon jota sammuttamaan mennyt paloauto kera useiden palomiesten ja rakennustyömiesten tipahtivat jäälle ( 1hlö. kuoli, 30 hlö. loukkaantui ). Tiedä en menivätkö he jäitten lävitse vahi jäivätkö tuon jään päälle, kestikö se heidän painonsa? Sillä kuitenkin mainitaan, ettäs jää kesti sille sillalla kulun puolesta ohjattua liikennettä, muttas jaäähän tuli railoja ja siihen nousi vettä päällensä?
Tuolloin on rakennettu armeijan pioneerien toimesta väliaikainen ponttoonisiltaa tieliikenteelle tämän sillan eteläpuolelle ja väliaikainen, puinen, jalankulkusilta palanneen rakenteilla ollehen ja romahtaneen Suensaaren päätunsä tilalle.


   Pikisaari.

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%281

   "Läpin näkyy, ei lämpimää pidä."
   Pikisaaren sillalta katse pohojoiseen ja pitkin Torniojokea.

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%281

    Tästä sillasta en ole löytänyt mitään tietoa.
Tiedän kuitenkin, ettäs tätä siltaa pitkin ei pääse erinäisillä kulkuvälineillä kulkemaan vaan ainoastaan jalan, polkupyörällä.
Näyttäisi et "ei talvi-kunnossapitoa".
Sen huomasin, ettäs tuolla Pikisaaressa oli jokin esintymislavan taikainen paikka. Luultavasti ulkoilualuetta ja kesäisin uintipaikkakin -pukukoppeineen.


2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%281

   Raatihuone.
   Tämä raatihuone tuon Tornion kirkon ettäs Rantakadun ja Keskikadun puutaoljen ohella, Museoviraston julistama Suomen valtakunnalisesti merkittävää rekennettua kulttuuriympäristöä.
   Tämä Suomen Lapissa ainoa raatihuoneena toiminut talo on lääninarkkitehdin Frans Wilhelm Luchowin suunittelema ja vuonna 1875 valmistunut talo josa on kaksikerroksinen keskiosa sekä torni päälänsä.

    Ilmankos mie ( ko Museovirastokin tään merkille on laittanut ) - "pistin silmääni" nämä kaik kaunihit vanhat rakennukset, talot, tällä saarella ja tuon kävelyreittin varrelta:

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%283


2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282


2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282

   Yllä ja alla vanhoja ns. talousrakennuksia elikkäs varhana jotahin hevos/elokkovarastoja, taloustavaravarastoja, verstaita, ulkohuusseja, jne., yllä ja alla;

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282


   Kojamo.

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282

   "Kala kuivalla maalla."

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282

   Siis kattokaatte, oi, te Armaat Lukijain miun, kuin on kaunis pyrstökin tällä kalasella!
Kuin kauniisti toi teräsmetalli "muuttaa muotoaan" eri näkökulmauksiista kattoissa!

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282


2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%282

    Vuonna 2021 Tornion kaupungin 400-vuotis juhlavuoden kunniaksi Pekka ja Teija Isorättyän tekemä patsas joka antaa kunniaa kaupungin teräsvalmistuksille ja Torniojoen lohille.
Kala koostuu ( kuten näkyy kuvistani näistä ) teräsrenkaista ja on todellakin upea näky rannalla tuolla näin talviseenkin aikaan!
Tämä on valaistu pimiään aikaan ja jos ymmärsin oikein ja katselinkin tuolla likellään ollessain, ni tään sisälle voi mennä?!
    Samainen pariskunta on suunitellut myöskin tään "Särkynyt lyhty." -teoksen jonka on sitten valmistanut Torniolainen Torstec Oy-yritys vuonna 2013.
Jos ymmärsin ja jos osasivat oikein kertoa, paikalla ollehet paikkakuntalaiset jotka olivat Ö-Moilasina kun kyselin heiltä tästä patsaasta tietoa, niin tää valokuvassain näkyvän sivun hahmo olisi kapteeni Mustaparta.
Netin syövereistä löysin tietoa, että tästä vasemmalla sivulla olevainen hahmo olisi Terveet Kädet-yhtyeen levyn kansikuvaa esittävä teos. Jäljillä olevilla sivuilla on sit jommalla kummalla Kalkkimaan kapteeni ( en ottanut niistä oikein selkkoa kun niitä katselin ).
Muttas sen kyllä osasin katsoa et niissä sivuissa oli käytetty teräksistä metallia ja ne sisälsivät tunnistettavasti mm. ulko-keräysroskispöntön, yhden kellon viisarineen ja taisi siellä olla jokunen juoma-automaatin teräksinen allaskin....

2024.3.18.%20Sussaari%2C%20Tornio%20%283


    Siinpä, tässäpä, ne nyt.
    Pääsinpäs käymään josahin!
Kassotahan kuin jatkossa käy; käynkö misään vahi enkö.
Nyt iltajuttuihin omiin täällä ja heipat seuraavaan kertaan asti!

sunnuntai, 17. maaliskuu 2024

Reissaaja-Lissinä Pohjolaan: osa1..

   No, niin. Nyt on se aamu, sen päivän aamu ko miun on tarkoitus lähtiä Aaailmalle Avaralle.Tavallaan olemma ain jo edellisenä päivänä kimpsuni ja kampsuni pakkaillut viittä vaille valmihiksi - mutten nyt, en vaine eilennä kerennyt millään ja sit ehtoolla enää jaksanutkaan.
Täten täsä pitää tänään tohevana olla ja nyt aamusta sekä aamupäivästä pakkailla kaikki mukaani ottamat. Samaten hoitaa tää huusholli siihen kuntoon et tää täsä yksinänsä pärjää tovisen sekä et tänne on sit aikanansa mukava palata.
Mm. roskikset tyhjätä, kierrätettävät viedä tuonne kylille kierätettäviin. Muistaa ottaa oma tyyny mukaani, kamerakin olisi kiva kapata kainalooni. Lääkkeet ehdottomasti mukaan... Ja ulkotaminetta sen verta ettei holotna puistele Pohjolassa kun Pakkas-Ukko panee parastaan; täälkin oli nyt pitkästä aikaa aamusella enaria, ylitse -10´C, jotanka eiköhän se ole sit tuolla pohojoisemmassa viel enempi!
    Jänskättää mukavalla tavalla. Tai no, ei oikeestaan jännitä vaan olen utelijaan tietämätön, utelijaana kysyväisenä, mitä tuleman pitää. Sillä nythän on niin, ettäs olemma eka kerran elämässäin lähdössä ja menossa sellaiselle kupparinkurssille kuin kuntoutus aikuisille. Ja nimenomaan nyt sitten nivelieni takia aikuisille joilla on moninivel onkkelmia pitkin kroppaansa.
Olemma kyllä ollut lukuisia ja lukuisia kertoja aikoinaan, jotahin 90-luvulla, melkein kaikkien muksujeni takia erinäisillä lasten ja nuorten vastaavilla kuntoutuskursseilla mukana, kunkin heidän eri laisten vaatimustensa mukaan. Toisten kera muutaman kerran, toisten useammankin, joko päivän kursseina, yhden kerran ( esim. viikon ) kursseina tahi sitten silleen et samaan on kuulunut useampikin viikon jakson kokoontuminen.
Muttas, siis nyt eka kerran ollaan "pappia kyydissä" ja vaine mie itse, miun itsein takia, ja miun lähtökohdista katsoin sekä niitä pohtien.
   Onpas jänskä kuulla ja nähdä täten, jottas mitä vastahan tulevi. Mitä miun pitää tehdä siellä, mitä tekee vastaavat järjestäjät? Mikä on lähtökohta tälle kurssille, mikä sen tarkoitus? Ja mitä tästä sitten johtuu noin, niinkuin, miun elämääni? Avittaako tää jotahin vahi onkoo vain sellainen "lävitse käytävä" "kupparinkurssi"?
Sen tiedän että meinahan ottaa tästä kyllä ns. kaiken irti ja itsellein, mitä ´siinä vastaan sit tuleekin.
Sekä mahdollisilla vapaa-ajoillain myöskin: kamerain otamma ehdottomasti mukaan. Ihan sillä et jos siellä on tosiaan vapaa-aikaakin, niin meinahan ( jos vaine ei ilma ja tilat ihan olellisesti muutu kylmemmän puolelle ) käyskennellä vähintään lähettyvillä tuota paikkaa ja käväistä kuvailemassa. Tiedä vaikkas saattaisin "eksyä" "vieraan vallankin" puolelle....
    Menomatka aloitan jo tänä pänä järjestäjien kera sovitusti sillä huomen aamuna en enää ennättäisi sinne ihan tuon lauttamatkan takia. Eikää ole mitään järkeä pyytää "kutsulauttaa" aamusella viiden aikaa vaine miun takia....
Näimpä lähden tänään matkaani, ajan kera, kamerain kera, ja kuljen sitä mukaa kuin kuljen ja sit perille tuonne päädyn, jos osaan sinne mennä.... No, onhan miulla nyt sit tuota aikaa "osata" perille, etsiä kohdettain mihkä pitää mennä.

------------------------------------------------

    Matkalla kotoa lauttarantaan ajan kera ja täten kameran kera sekä hissukseen kulkien.

    Potinhamina.

2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%281%29.jp

    "Äärettömyyksiin."

2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%283%29.jp

   Potinlahti tämä edessä oleva jääalue, vasemmalla laidalla Pökönnokka ja oikiaa pitelee paikallansa Väntelänkari;

2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%284%29.jp

Täsä samainen hivenen kauempaa kuvattuna yhtenäisesti;

2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%286%29.jp

   Vasta kuulin josakin ohjelmassa kuinka kauan, kauan, kauan sitten joku oli kertonut jollahin sen aikaiselle paaville kuin kaukana pohjolassa kävellään talvisin vesistöjen päällä olevaisten jäitten päällä. Paavi tuo oli pitänyt sitä puhetta aivan puppuna ja väittänyt, ettäs kuinka sitä nyt ihmisen/ihmiset voisivat kulkea vesien päällä?
Tämä tarina tuli mieleeni miun ko täällä tassuttelin meren jäällä: eivät varmahan vielkään kaikki tään Telluksemme ihmiset voi uskoa, ettäs josain päin maailmaamme ihmiset tassuttelevat järvien ja merien jäillä. Saati sitten näin hankikannon aikaan misä vaine lumenpäällä - uppoamati sinne mitenkään.

2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%285%29.jp

    "Herkkää kauneutta."

   Vaskenrannassa.

2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%287%29.jp


2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%288%29.jp

   Vasken rannalta Luodonselkään: vasemmalle jääpi Huikku lauttarantansa kera, välleen "mahtuu" itse lautta ko oikein tarkkaan kassoo, ja sit tuossa keskivaiheilla on vastarannan ( mantereen ) Riutunkari johka lautta tuo myöskin "rantautuu".

2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%2811%29.j


2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%289%29.jp

   Näin kun rauhassain kuljimma, niin poikkesimma sit lauttarantaan tultuain sen kaffiossa jonka hokasin nyt näin kevättalven tultua jo auki olevan. Kertoikin sen kaffion pitäjä et on hää pitänyt sitä nyt jo jonkusen viikon auki. No, mie kuljimma viimotteeksi siitä viikko sitten maanantaina kotio päin, enkää kyl huomannut et auki olisi ollut.... Tosin emmä tuota kotia mennessä pruukkahan poiketakkaan yleensä juurikin tuossa kaffiossa, vaan ain siinä mantereen puoleisessa. Enkää konsa mantereelle mennessä ole poikennut kumpaisessakaan; näitä kaffioita pitää tietojeni mukaan veljekset pyörimässä.
   Nyt tuossa poiketessain hokasin, nottas olisipa pitänyt jo aikaisemmin poiketa!
On muuten paljon paree paikka ko mantereen puoleinen kaffio. Ihan jo viihtyvyyden takia ja myöskin sitä varten, ettäs siellä on näkysällä kaikenlaisia lehtiartikkeleita Luovosta ja sen tapahtumista;

431898911_954064819614880_59932789680351


431786668_946581099864527_51136592007698

Puhumatikaan sitten tällaisesta kartasta kuin tää yllä olevainen! Jeeru, pitää nenga joskus aikaa ottaa ko on auki tää paikka ja lähtiä vaik asioikseen tutkimaan tätä karttaa!
Miltähän vu´uelta moinen on? Alle kopsasin netistä vastaavan nykyaikaisen kartan;

santonen.jpg


   Tuossa kaffiossa kupposta kaffia nauttiissain paikalle tuli yksi noin 16-17hlön ryhmä matkalla mantereelle. Kertoilivat et ovat pari yötä viettäneet paikallisessa "pienessä" hotellissa jne.. Siin kysyivät sitten miulta juttelun tiimoilta, ettäs olenko paikallinen? Myönettyäni tämän juttu jatkui loppuun asti ihan "muina miehinä" miun jännittäissä, että tuleeko lisää kymysyksiä "paikallisuudesta" tahi Luovosta yleensäkin.
   Lautalla ollessain nousin ( tietenkin ) valokuvaamaan ko olihan nyt yksinkertaisesti nättikin sää ja tila; miksi tuhlata sitä istuin sisällä autossa jota lautta helposti kuljettaa miun sitä sen kummemmin ajamati moista matkan....
Ihastelen maisemia ja näkymiä. Valokuvaan, ihailen kauneuttaan ja tunnelmoin ain sään mukaisesti eri vuodenaikoja, säitä kuin ilma ja tilaa meren suolaisuuksineen, yms..
   Olin siis nytten-kin kuin turistit konsaan.
Olin jo ennen kuin asetuin aloilleni asumahan Luovolle, kun kuljin Kulkijana Kummallisena siellä ( kirjoitan tätä nyt tään viikkosen majapaikassain; sillä viitaus "siellä" ). Ja näin toimin yhä iellehenkin, olen kuin ihmettelevä turisti konsa, ja vielläpä kameran kera poikkeuksetta.
Mietiskelin ja mietin yhäkin, useinkin, kuin sitä olemma näin "turisti". Samalla kuitenkin voinen jutella ihmisten kera, ettäs asun Luovolla, olen paikallisia. Jopa joistain paikoista, asioista, yms. siten kuin tietäisinkin jotahin jostahin.
   Omistan ja omaan etuajo-oikeuslätkän kulkiessain tuota lauttamatkaa ees-sun-taas.
Nostan sen aina lauttamatkaksein esille. En ole kiinittänyt sitä mihkään autoni lasiin vaik sen niin voisi tehdäkkin pitäen sitä täten aina tuulilasissa ja/tahi myöskin takalasissa kiini - niitä kun on kaksi tsipaletta per ajokki.
Näen kylänraitilla toisilla ajokeilla tään lätkän olevaisen laseissansa. Mie otamma sen ain poies ko Luovolle pääsen ja kussa mantereelle menen. En vaine jotankin halua mainostaa, nottas olemme paikallinen tahi, ettäs tulemma tuolta salmen takaa, tuolta Luovolta. Ja sitä paitsi mitäs sillä yleensäkään tekee mantereella ollessa, esim. mie vaikkas työmatkoillain Savon sydämessä?
Täsäkin olemma miettinyt, jotta toimin täten kuin olisin salaa Luovolla, olen "sala"-Luovolainen....
Miksi?
   En ole vielkään julistanut kellehään ( niitä muutamia tiettyjä henkilöitä lukuunottamati joiden kera se on tullut yksityisesti jutellessamme ilmi esim. heiltä jotahin asiaa selvittäissäin ) asuvani Luovolla. Ei vaine ole miun menttaliteettiäin se et kailottaisin tätäkään ääneen.
( Sanottakoon pohjaksi se, ettäs olen yleemsäkin mainontaa vastaan kaikessa ja kaikkialla. Ei vain ole miun juttuni.
Nytkin oemma yrittänyt katsella uutta blogi-alustaa ja nimenomaan sellaista on etsinnässä, ettäs ei olisi mainontaa ja saisin sen kuitenkin ilmaiseksi haltuuni kuten täänkin alusta on. Eli vink´, vink´, Armaat Lukijain miun; voi olla, ettäs blogini siirtyy johkin toisaalle jos sopivanmoisen löydän! Ihan jo sen takia et ei ollut äsken tuossa eka kerta ko tään alustan toiminta tökki! )

   Lautalle mennessäin teimmä huomion turistikauden alkamisesta. Nyt oli lautalle tulossa jo aavistus tungusta ja etenkin turistijonon pitudesta.
Lie näin hyvä sää, viikonloppu ja sit sunnuntain turistien, käymäläisten, paluuliikenne mantereelle alkanut tuolloin puoliltapäivin heidän "jo" herättyä ja "selvittyä" liikenteeseen.

2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%2812%29.j


2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%2813%29.j

    Sinne jäi koti, sinne jäi Kotipuu...
    Josko jo lauttarannoissa on sulaa merta näkyvissä aimo lämpäre, niin niin sitä oli näin jälkivanassakin.
Myöskin lautan kylkien vieressä tuo jäälauttojen, jääpalleroiden ja pienempienkin -hileiden ja -kimpaleiden joukkio teki jo ihka oikiata aallokonliikettä verrattuna talvisen ajan jäälauttojen ja -palasten liikkeeseen! ( alla oleva kuva; )

2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%2814%29.j


2024.3.17.%20Luovo%20Tornio%20%2815%29.j

     "Beduiiniteltat."
    Yhä iellehen ovat nämä viikkonen sitten meren tään jäällä näkemäin telttase tuolla pystyssä. Kuin myöskin sen Tuulisen Myllyn katveessa olevaiset teltat, koneet, kojeet, autot ko erinäiset kontit, yms. sitä siel sit onkaan.
Kuinkahan pitkään oleilevat täällä ja milloinkahan valmihiksi hommansa saavat?

    Käväisin "maissa" mantereen puolla asioillaini.
Luulin et selviän sukkelaankin jatkamaan matkaani tuota, muttas se taisi sittenkin mennä johkin klo.14.00. tiemeelle ko pääsin varsinaiseen ajoon kiinni.
    Luulin et matkaani tuohon menee pitkältikin aikaa ja voinen välleen pysähdellä, kuvata....
Enhän tuota muistanut millainen tuo matka on ajaen 4-tietä pitkin kuten esim. vuonna 2022 jolloin olemma tuon matkan viimoteeksi ajellut.
Se menikin sujuvan sukkelaan, vasiten ko oli hyvä keli lesetellä, tiet aivan sulat ja liikenne sujuvaa. Loppuin lopuksi noin 145km ja ajuaikaa nettimaailman mukaan noin vajaa parin tuntia. Se vaine, et tuota suht lyhykäistä matka ajaessa ja eikää mitenkään pitkällä ajalla, "kerkesi" tulla ihan hyvin tunne kuin olisi josain putkessa ajamassa: vauhtia mukavasti, sujakasti liikkuen ja aikas paljon on sen tien kumpaisellahin puolella isohkoja tekoseinämiä tahi ainaskin jämäköitä metallisia.... jeeru mitä ne ovat, ne pikkuiset.... niitä metallikaiteita!
Ei siis maisemia, ei aikaa, vaan ajoa katse suoraan etiäpäin ja liikenteessä, "tunnelissa" moisessa. Ja jos olikin vällehen ohituskaistoja puolin ja toisin tiekaistoja ( sekä moottoritietä ), niin ei sekään moista tunnetta karkoittanut; "putkinäkö", "putkitie".
Muttas se hyvä puoli moisessa tieosuudessa, ettäs siinä liikenne sujuu ko on alvariinsa ohituskaistoja kumpaisellakin kaistalla sekä pitkälti moottoritietä! Tuollaista ko olisi Etelä-Suomen ja tuon osuuden lisäksi myöskin useammalla seudulla maamme rajojen sisäpuoilelle ni á vot sie ko olis paree! Vaikkas mie kuin hhkutankin pienempien, rauhallisempien, kylämäisten, jne. teiden puolesta, niin onhan se toi ison tien nopeus, helppous, suoruus, yms. myöskin hyvä jutska loppuin lopuksi!
    Seutujen noiden ohitse vilistäissä, ja kuten olemma Luovoltahin todennut, niin ne noi paikkojen ja paikkakuntien erilaiset nimet! Jeeru, ettäs ne ovat vaikiat tällaiselle luki-ihmiselle!
Tuntuu ko eivät olisi suomenkieltä olleskana, ainakaan miulle joka tarvitsee aikaa lukiakseen ihan tavallistakin tekstiä, ettäs sen ymmärtäisi ja omaksuisi.
Nytkin kun niitä sieltä tienvarsilta luin, niin tulipahan varmahan monesta tuikitavallisesta nimestä hyvinkin erilaisia versioita kuin mitä ne todellisuudessa olisivat oikein lukiessa. Esim. Onganranta = Ongenranta, Leistonperä = Lepistönperä, Vuornos = Vuormos. "Jee! Hyvä mie!"
Voisi sanoa, siis verrata, et tää on kenties miulle yhtä vaikiaa ko tavan ihmiselle ( ei luki-vaikeutiselle ) näiden tavallisten kirjainten lukialle ( onko nää jotahin kreikkalaisia kirjaimia vahi mitä? ) esim.arabialaisten, kiinalaisten, tahi kyrillisten kirjainten lukeminen!

    No, perille olemma siis päässyt ja ajan tuon kera joutunut.
    Olipahan ylläri pylläriä tänne saapuminen?!
    Yksi: sainen tietää et tähän-kin ehtooseen kuului jo ns. päivällinen heti tuossa tulon aikaan ( klo.16.00-17.00. ) ja ilmaiseksi! Luulin, ettäs näin ns. ylimääräisenä ehtoona kun tulimam tänne jo edellisenä päivänä, se pitää itse maksaa jos syö!
Kaksi: olisi viel nyt illemmalla jokin iltapuurokin saatavana, muttas enhän mie jaksa syödä moista. Jotahin pientä kenties. Nytkin otimma pikku palasta kera ilta lääkkeideni.
Kolme: sainen, kuten sovittiin keittiön henkilökunnan kera etukäteen, omat Leipäseni yms. kaffileivonnaiset, tuonne pääkeittiön kylmään tilaan! Lupasivat pakkaseen ne laittaa näin ko viikkonen täällä menee; toivottavasti laittoivatkin kuten lupasivat?
Neljä: mikä IHANUUS, että keittiöhenkilökunta oli ja on varautunut Kaikettoman ruokavalioni mukaan! On tarjolla ( Leipäsiä ja kaffeeleivonnaisia vaille ) Kaiketonta! WAU! Sanoinkin, ko käytihin tuloni jälkeen keittiöhenkilön kera syötäviäni tulevia lävitse, nottas "hui kauhia" kun on kerrankin nuin otettu huomioon! Kiitttelin moisesta huomiosta.
Viisi: tuossa ruokavaliossa ja nuita ruokia läpikäydessämme tuli ilmi, ettäs siinä on monia sellaisia aineksia joita en ole konsa syönyt. Ihan jo sen takia et kummaksun niitä kun en ole maistanut tahi sit en vaine raaski ostaa kaikkea erikoista ko Matti Kukkaroinen on olemassa.
Kiitinkin tuota henkilöä nuista mahdollisuuksista ja kerroin haluavani kiitollisena maistella ainakin kaikkia niitä; eihän sitä tiedä jos jotahin hyvää ja makuuni passaavaa joukostansa löytyykin?
Jännä nähdä mitä saanen syödä, mitä löytyy, tään viikkosen aikana?
Kuusi: tässä on myöskin palvelutalo ja sen asukkaita asumassa. On myöskin erilaisia kuntoutujia jos ymmärsin oikein. Sekä tietenkin nyt mm. tää ryhmä kuntoutujia johka miekin kuulun.
( Jälkikirjaus:
Kuntoutuspalvelua sotainvalideille, heidän puolisoille ja leskille, rintamaveteraaneille sekä kaikille kuntoutusta ja virkistystä haluaville.
Tässä ovat päiväkekskus/päivätoimintakeskus, palvelutalo ja myöskin sotainvalidien asuinpaikka. )
Täten täällä on tiettyjä "poikkeamia" jotka tuntuvat näin "tavan tallaajana" ja ennen tällaisessa paikassa olemattomana ihmisenä hivenen.... kummallisilta?
On sähköisellä avattavaa kulkuporttia yleisessä tilassa. On henkilökunnan hälypainake henkilöhohtaisena jokahiselle asukkaalle ja kävijälle - minullekkin! Saanen vaik keskellä yötä tarvittaissain hälyttää siitä jonkun luokseni!
Vessa/suihkutilassa huoneessani ovat kaikk aputuet/orret asennettuna, jne..
Seitsemän: heti tänne sisälle tultuani hokasin, tuoksutin, klyyvariini leijaili, SE haju/tuoksu joka on aina olemassa, tahi jonak jostahin syystä mie ainakin miellän, vanhuuden hajuksi! ( Vahi onkoo se ns. laitoksen haju? ) Se on sellainen pistävä, katkera, tunkkainen, haju. Se on täällä miunkin huoneessani olemasa vaik ei täällä ketään muita olekkaan.
Kahdeksan: sainen onneksein miekin, kuten huomasin tuossa tullessain et joku/jotkut muutkin henkilöt kun vahingossa meinasivat viedä miut jonkusen toisen huoneeseen ja tuo toinen henkilö saneli, et hän oli kyllä varanut OMAN huoneen eikä yhteistä huonetta kurssin tään ajaksi ( eli hän on sit yksi "meistä" ), ihan omaisen huonehen.
Ihan sillä, ettäs on tää miun tuosu/hajuyliherkkyys kaikella. Ei siihen tarvita tuoksuja käyttävää, tuoksuvilla pesuaineilla vaatteitaan tahi itseään pesevää, huonetoveria.
( saa tiedä tuleeko tuosta "vanhuuden hajusta" onkkelmaa...? )

    Näin-ikkään. Ehtoossa jo ollahan. Alan tekeytymään ehtooseen. Laitan leväten jo.
Kassotahan tuleeko aiketta skriivata viikolla, pääsenkö vapailla käväisemään esim. kuvaamassa josain.
    Moikkas!


   

lauantai, 16. maaliskuu 2024

Jeeru, mitä loistetta!

     Olihan se ihan pakko lähtiä liikenteeseen viel ehtoon korvalla uudemman kerran ko Taivahanranta näytti varsin lupaavalta. Suorin Marjaniemeen josa tiesin, ettäs siellä laskeva Aurinkoinen näkyy parhaiten sen Luovon laitaman mukaan.

2024.3.16.%20Iltama%20Marjaniemi%20%281%

   "Rysän vanki." .... oli jälleen ilmestynyt paikallensa.

2024.3.16.%20Iltama%20Marjaniemi%20%283%

   Venho ainainen.

2024.3.16.%20Iltama%20Marjaniemi%20%284%


2024.3.16.%20Iltama%20Marjaniemi%20%285%

   "Talvitarha."

2024.3.16.%20Iltama%20Marjaniemi%20%287%

   "Aavistus."

2024.3.16.%20Iltama%20Marjaniemi%20%288%

   "Illan rauha."

2024.3.16.%20Iltama%20Marjaniemi%20%2811

    "TImangi."

    .... ja nyt: "Öitä."

lauantai, 16. maaliskuu 2024

Liisa-mummon katettu Omppu-Pomppu piiras.


429566564_7447974201947223_7759435566795

4kpl suurehkoa omppu-pomppua
2tl Ceylonin kanelia
2rkl Maizena-jauhoja
( loraus sitruunamehua - ei välttämätöntä )

150g leivonta kasvisrasvaa
(3/4dl käyttämääsi sokrua - ei välttis tarvii ollenkaan )
3dl gluton vaaleaa jauhoa
0,5dl vettä

- Kuori, pilko, omppu-pomput.
- Lorauta sitruunamehu omppuin ylle, lisää kaneli ja Maizena. Hämmäytä sekaisin ja jätä maustumaan.

- Pehmitä hiven rasvaa, tahi ota jo edeltäkäsin huoneen lämpöön pehmiämään.
- Lisää muut ainekset rasva-sokrun sekaan ja vaivaa taikinaksi.
- Taputtele taikina ( n.2/3osa taikinasta ) joko voideltuun tahi leivinpaprulla vuorattuun paistovuokaan reunoja myöten. Tahi tee pieniä katettuja piiraita; sain tästä 6kpl piirasta.


431781565_1538511763361282_2165804982876

- Kumoa tahi asettele omppu-pomppu-palaset vuokaan taikinan keskelle ja...

431799303_419104137464000_49877733107668

- ...kaulihhe päällinen jauhotun leivinpaprun päällä "levyksi" sekä nosta/kumoa sitten tämä kansi piiran ylle jonka taikinaiset reunaset olet ensin vosekkinut kylmällä vedellä sormin: tarttuu päällinen paree kiinni reunoiltansa. Tai taputtele jauhoisin käsin käsien välissä ohut kansipäällinen, asettele se piiraan päälle ja tiivistä reunat kiini pohjallisen reunoihin.

429588353_273519879125745_68488331868738

- Jos jääpi taikinaa ylitse ni tee siitä haluamiasi kuvioita piiraan tään ylle, ja pistele sit viel lopuksi haarukalla "hengitys"aukot piiraan pintaan. Tahi paistele siltäänsä levynä; saat keksimurenta vaikkas "juustokakun" pohojaksi.
- Paista uunissa +180´C kunne valmista on.


431790622_3585793585008419_4146579663103
 

lauantai, 16. maaliskuu 2024

Hankikanto.

   Vaikkas hivenen kiiruun-näppää onkin tänä pänä, niin siltikin päätin aamuisten Leipästen paistamisen jälkehen lähtiä valokuvaamaan.
Varuilta otimma talviset hankitassuni ( lumikenkäsein miun ) mukaani, muttas perille päästyäin hokasin parit metrit niiden kera etiäpäin ehdittyäin, nottas aivan turhaan. Enhän niitä tarvitsekkaan ko sen verta hyvät hankikannot olikin tuolla hetkellä!
Niinpä pyörsin sukkelaan takaisin Hepo Hopiain tykö, riisuin moiset tassukat poies ja mirs-marssin sit vaine talviset tassukat jaloissain.

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

   Rantamille päästyäin mietin et jospa uskaltautuisin tuonne jäälle? Mitenkähän se on; uskallanko?
Mie vaine olen tällainen ainainen arkajalka suhteessa jää, jäänkansi ja talvinen vesistönselkä. Jotenkin, vaikkas tiedän toisten tassuttelevan jäillä kantavilla ( tai no todennäköisesti kantavilla? ) ja jopa ajelevan erinäisillä menopeleillään niillä, niin siltikin peloittaa aina et jos se ei jostahin syystä kannakkaan! Entäs jos satun kulkemaan sellaiseen paikkaan jossa vesi virtaa alla jään, ko enhän toki tiedä oudoilla vesillä et misä se vuolaana virtaa ja misä sit ei? Entäs jos jostahin syystä jokin paikka on kestänyt edellä tahi aikaisemmin kulkeneen ja sit ei kestäkkään miuta, tälläistä "tonni-keijua"? Kuis sit - kuka pelastaa miut... jos pelastaa... tod. näk. ei kukaan!?
No, tuolla rantamalle kun ehättäydyin ni hokasin verekset jäljet jäälle. Eikää vaine tassuin jäljet vaan ihan menopelin jonkun.
Katsahtin horisonttiin ja hokasin jäänseljällä pilkkijöitä muutamia tsipaleita. Heistä sit päättelin jottas jos kerta jää tuo on juuri kestänyt menopelin jonkusen mennä tuosta, niin kyllähän se sit varmahan miutkin kestää - kestäähän?
"Rohkea rokan syö.", "Kerranhan tääl vaine eletään.", jne. ja mie aloitin taivalluksein kohti nuita jäällä tuolla olevaisia. "Syteen tahi saveen" -mie yritän ainakin!

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

   "Pilkkijät."
   Affenia hekin olivat narraamassa, kuten eilis päiväisetkin kalastajat olivat Marjaniemessä. Täsä todistekuvanen sit paluumatkaltain ko poikkesin silloinkin heidän juttusilla tuolla tiemeellä;

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

   Kertoivat olevansa paikallisia, "...tuosta nuin"... miun tunnistaissa sen heidän kotikontunsa.
Jututin heitä kysellen kalasaaliiden lajikirjosta, jäätilanteista, todennäköisyyttä kospo jäät sulavat, jne..
Samalla siin sit katseltiin yksissä tuumin ko läheiseltä lentokentältä pikkuinen lentokone nousi taivaan tuuliin, laskeutui heti´miten Pöllänlahdelle, lähti uudelleen lentoon ja suuntasi sitten meren ylle kaukaisuuteen. Tuli takaisin suunnaten sisälle Luovoa tullakseen aikanaan taasen uudelleen Pöllänniemen päälle ja häviten uudemman kerran meren ylle.
Kuulin pilkkijöiltä näiltä et kone tuo oli sen-ja-sen paikallisen kone. ( Tunnistin senkin tilan jonka nämä pilkkijät nimesivät... ) Ja kun suurentelin kuviain näitä niin huomasin, ettäs ainahin kaksi tahi kolme matkustavaista kyydissänsä oli.

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil


2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil


2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

    "Aurinkoon ja sen taa."

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

    Olen ain haaveillut tämän salmen (  Pöllä/Pöllänniemi - Syökari, Riveinnokka ) ylitse menoa, merenpohojaan myöten tosin, muttas samahan se olisi näin jäätsekkin, eiks vaine?
Tästä juttelimma näille pilkkijöillekin kun kyselin heiltä et mitä atvailevat; tohtiiko tästä ylitse mennä suoraan, kestääkö jää, onko virtaa alla?
Onneksein he sanoivat sen kestävän, kuhan et tuonne reimareille mene....
Näinpä otimma ja jatkoin matkaani miun aina näiden kuvieni Rivennokkaan asti. Tuon Rivennokan jälkehen tulee Koninnokka ja Isomatala. En tiedä kumpainenko näissä kuvissain näkyilee tuolla kuvieni näiden keskitiemeellä?

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

    "Pikku-röysät."
   Pieni röysä keskellänsä olevaisen riven kupeilla.

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

   "Pilkkijä."
   Jostahin kumman syystä ( mistähän, vink, vink? )tälle jääpalaselle tuli nimeksi Pilkkijä....

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

    Tää niemi on sit Kuivasäikän ( joka näkyy ain Pöllänniemeltä merelle päin katsoissa ) takana ja ymmärtääksein  Itänenään kuuluvainen josta pilkkijät nuo tiesivät kertoa miulle, ettäs tää on luonnonsuojelualue jossa on tuolla meren syvyyksissä piiiit-kälti matalaa santaa ja sit se yht´äkkiä tekee jyrkän, syvän, puotoksen pohojaansa kohti.
Oispaa mielenkiintoinen paikka käydä tutustumassa ja tassuttelemassa niin pitkälle ko avojaloin pohojiansa myöten pääsisi. Tää täytyy laittaa "korvan taakse" muistiin!

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

    "Vastarannalla", mantereella horisontti josa seisovi ylväänä rivistönä 31 tsipaletta Tuulisia Myllyjä. Jotahin Turpeenperä- Kirkonkylä-Tauvonniemi -seutua.

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

   Railoja vesisiä ja vedettömiä.
Nuita röysäin ympäröimiä kiviä, jään ja meriveden alaisia hiekkasärkkiä joiden kohdalla jää on kohonut kuin ainai paannejää tahi ikiroutainen maa, muttas nyt vaine valkian lumen peittämänä jäänä vaine.
Hiekkarärkkiä joista näkyy särkän huippu pinnalla veen ja jään olevaisen.
Paikkoja joissa vesi on työntynyt jään pintaan lammikoiksi, muttas suurimmaksi osaksi täl hetkellä ollen niissä ihan jäässä.
Kohvaisen, lohkeilevan lumen, hankikantoisen ohuehkon kerroksen peittämiä alueita joista kulkeissa tassu painuu alemmaksi, kohti jäänpintaa, ja silloin tuntuu et nyt mennään....
Alueita joissa on kova, Tuuli Tuittupäisen puhaltama ja kovettama luminen kansi joka kestää näin ihmisenkin tassutella kaikkien niiden metsän elävien lailla jotka olivat pinnalle tuolle jo jälkensä jättäneet.

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil


2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

   Nuista metsän eläimistä todiste yksi täsä. Tää oli jonkin, epäileisin et Kettu Repolaisen jälkeensä jättämä, tassujensa jäljillä näkyväinen, haaskaisen linnunkin siin vierellä käyneenä.
Mikä lie palanen kalaa tahi oksennusjätös?

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

   "Täältä ikuisuuteen."
   Salmelta tuolta, aikaslailla keskeltä, katse liki lounaaseen ja Perämeren seljänteelle läheiselle.

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

   Särkällä.

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

    Halo.
   Jeeru et mie koitin monen monta kertaa saada mahtumaan koko halon tuon, linssini lävitse kamerani odjektin rajojen sisälle, muttas kuten kuvistani näistä näkyy, niin aikas mohdoton juttu se oli.

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

   "Yksinäiset."

2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil


2024.3.16.%20P%C3%B6ll%C3%A4%2C%20hangil

    Tuonne se jäi, tuo koko seljänne jäineen, hankikantoineen ja haloineen.
   
     Pika pikaa kaupalla käynti, leivontaa, kuvien tallentamista, sauna ja nyt sit pitäisi täsä alkaa pakkailemaan huomista varten.... Heissan!