Se on ns. kevät hollilla jo. Näin sitten miekin tällä levelilläin ulkona erinäisiä kevähän hommeleita mm. tänä pänä tein. Mielestäin kaik ihan asiallista puuhaa, ihan asiaan kuuluvaa, ja noin yleensäkin normaaliin tontin, asutuksen, seudun, hoidollisia töitä. Toinen juttu sitten mitä ovat mieltä esim. tään paikkasen omistajat näistä puuhistain?

   Luotan ettei enää talvea takaisin tule, ettäs nyt ilma sekä tilat pysyvät suht´ lämmän puolella.
Täten tänä pänä otimma sit ja teimmä yhden varmasti kevääseen kuuluvaisen toimen: Hepo Hopiain talviset tassukat -kesäisiin vaihdoin.



   ( Täsä känny-räpsyssäin näkyy Hepo Hopiain talvisten tassujen takana entisen, tään nykyisen talon paikalla ollehen, talon kivijalan rakenelmaa. )
   Tuossa päiviä muutamia sitten käväisi naapurin mummo tykönäin kaffeella ja totesi täältä kotoain akkunoista ulos katsellessaan, nottas siun ( siis miun ) tonttisi on jyrkempi ko minun ( hänen itsensä siis ).
Samaten tälla tontillain, kuten seutukunnilla näillä muuallahin, on yhä iellehen lunta kuin myöskin jäätä aivan omiksi tarpeiksi.
Muttas niin vaine mie löysin kuin löysinkin pienen etsinnän jälkeen tontiltain tältä paikkasen joka on juuri tällä hetkellä jo ilman lumista tahi jäistä pintaa sekä kaiken lisäksi viel tasainenkin siten et siinä pystyin tunkkaamaan autoain, ettäs tassunsa vaihtelemaan.
   Pesin talvitassut samoin tein sen mitä käsipelillä kykenen.
Jäi niihin erinäisiä kaarnain palasia kylkiinsä kiinni, mäntyisiä neulasia väliin moniiin ja kivien natusiakin välihin moninaisiin.
Näimpä miulla on niissä viel työtä tulevaa kussa ovat ensin kuivahtaneet ulkoisessa tilassa: lopulliset pintain puhdistukset nuista roskistansa sekä kivien kaivelut poies.

     Tänään tartuin yhteen jo jonkin aikaa suunittelemaani toimeen kiinni puhdistamalla varastorakennuksen huopakaton.
Kannoin jatkettavat, metalliset, tikkahat hollille, kapusin kohti korkeuksia ja sit piiiit-kävartisella harjalla vosekin sen mitä ylsin sieltä korkeuksistaan. Enhän mie ihan harjanteelle asti yllä, tällä "pituudellain" miun, muttas teimmä sen mitä kykenin ja mitä on sisälletty vuokrasoppariinmme solmimaamme. Mielestäin ihan kiitettävää tulosta sainen aikaseksi.
   Talon, tään Pienen-Punaisen pirttisenkin katto pitää miun vosekkia ns. kerta vuoteen. Se vaine, nottas tää on toooo-si korkia eikää miusta ole nuilla tikkahilla edes räystäälle asti kiipeämään, saati sit ettäs katollensa nousisin! E-hei, ei onna miulta.
Tätempä olen päättänyt ulkoistaa tuon toimen jolle-kulle toiselle ihmiselle. Ajankohtansa todennäköisesti ensi syksy tahi jos oikein venytän ni seuraava kesät... Tosin sopparissa on tuo "kerran vuoteen" -maininta, ni se kyl viittaa sit tätä vuotta.

   Viimo syssynä kun tänne tulin sekä asetuin, roudasin tuosta talon täämän sekä varaston tuon läheisen, välistä poies kaikki siihen laitetut klapit sekä polttopuurangatkin. Ihan vaine paloturvallisuussyistä ne roudasin kauemmaksi talosta tästä, vieden ne tuonne varaston tuon läheisen toiselle puolelle.
Sinne ne jätin, siihen mihkä sil haavaa ne kekkasin roudaa ennen talven tuloa. Kuhan vaine kauemmaksi sainen ja sillä selvä sitten.



   Nytten jälleen tänä pänä käväisin muutaman muun jo läheisen päivän lisäksi, sitä rytökasaa selvittelemässä.
Ihan vaines siitä kaik havuiset oksat poies ( niitäkin kun siihen lykin mennä syksynä tienoilta näiltä, tonttia tätä silloinkin siistiessäin ), kaik pöllit omaan pinkkaansa, -rangat omaansa. Valmiita klapeja siin ei nyt sit oikeestaan ollutkaan. Olimma näämmä mennä talven aikana poltellut ne vähäiset mitä siin olikaan, tuossa takassain olevaisessa.
Osanen nuista pölleistä on edelleenkin sen verta jäässä ja mm. maahan kiinni jäätyneenä, etten saa niitä kuin ajan kera sieltä irti ja erilleen toisistansa.
Tod. näk miulla jonkin verta aikaa on niitä käväistä silloin ja tällöin irrottelemassa ennen kuin yksi tään kylän "talonmies" tulee tekemään niistä pölleistä ja rangoista sopimuksemme mukaisesti klapeja miulle tänne. Onpahan niistä klapeista sit ensi talvena mitä polttaa. Ei niistä kyl tule mitään hyvää, mahtavaa polttopuuta, mutta jotahin kuitenkin. Siihen vähäiseen mitä tulta takassa pidän ja joskus esim. maggarat siin kärtsään. Se kun tuo takka ei ole talon tään lämmitystä varten kuuleman ( vuokranantajien sanonnan mukaan ) vaan vaine "silmän lumetta", tunnelman tuojana!

   Tikapuiden kera heiluimma toisenkin kerran kun otin ja nostin tuolla takatontilla tällä olevaisen lasten keinu/kiipeilyrakenelman roikkuvaiset osaset ylös kieputtain ne sen ylä-poikkipuunsa ynpärille.
Ihan vaine siksi ettei vaikkas omain muksuin mukelot tahi vaikkas joku vieraisilla käymässä olevainen tahi vaikkas salaa tontillain tällä vieraileva kylän tään lapsi ( vaikkas miun täältä poiessa ollessain ), kiipeisi niihin tahi niissä roikuilisi; ne kun eivät enää ole mitään uusia ja kestäviä vaan ovat vanhoja ja ns. omalla vastuulla käytettävät.
Nyt kun ne tuonne ylös sainen, nyt ei tarvitse ainakaan miun huolehtia siitä, ettäs jotahin sattuisi tahi tapahtuisi niiden heikkouksiensa takia.



   Kysyinkin täsä vuokranantajilta niiden poies ottamisesta ja ihan jo tuon koko rakenelman purkamisestakin koskapa olemma huomannut sen kiinitysnarujen ( sähköjohtoja! ) jo porautuvan sen kahtapuolta seisovien puiden kasvuston sisälle. Tai siis ne puuthan siin oikeesti kasvavat niiden kiinnitysnarujen ympärille!
Eikää se ole miusta oikein kun kerta sille voi jotahin tehdä, vaikkas purkamalla sen kokonaan poies kun se kerran muutoinkin keheno jo on.
Voisin yrittää itse sen purkaa ja poistaa, tahi jos vaikkas he sen poistaisivat - kuhan vaine päätöksen saisi ja sit niin tehtäisiin.

    Viimo syssynä keräilin tältä tontilta kaiken näkemäin ja luontoon kuulumattoman roskan, poies. Kyllä sitä riittikin aina piskuisista styroksien palasista, isompiin muovin kappaleisiin, erinäisiin nauloihin ja ruuveihin, narujen pätkiin sekä betonien palasiin isompiinkin. Erinäisiä tiiiliä pinosin tuon varaston kupeelle, heijastimia ja heijastinnauhoja puitten oksilta poistin, kuin myöskin yhden ns. kausivalaisimen ja sen kiinikkeetkin purin tuolta mettänrajalta poies.
   Siltikin yhä iellehen tuolta löytyy aina jotahin ko vaine pikkaisen tassuttelee ynpäri-änpäri.
Tänään mm. yksi nippuside, muovia, tyroksia, jne..
Sekä yksi iso hommeli:
   Kyökkini akkunasta olen katsellut koko viime syssyisen ja jo tään keväisen sulan ajan, kuin ovat jättäneet maahan katon peltiä läjään, siistiin sellaiseen kylläkin, yhden lautataapelin vierelle. Lie ne ovat siinä olleet jo sen aikaa ko tään talonen on tähän rakennettu, sillä ne olivat hautautuneina erinäistenkin havunneulaskerroksien alle sekä kasvattaneet sammaltakin mättäiksi sinne ja tänne päällensä.
Kieltämäti ajattelin, että ovat siihen ne tarkoituksella jättäneet: "Kyl luonto ne siitä hoitaa; kasvaa ynpärillensä ja hautautuvat pellit nuo sitten sinne allensa."
Itse en voi nuin ajatella, enkä olla, jotenka juurikin tänään otimma ja kaivoin ne kaikki sieltä osiksi jo "hautaansa" piiloutuneet, pellit esille. Putsi-putsistelin niitä käsin suuripiirteisesti ja sit nostin kaik sen viereisen lautataapelin suojarakenelman päälle. Peltien allenssa olivat onneksi rakentaneet alustaksi korokkeen - senkin nostin nojallensa taapelia tuota vasten, jottei sekään puisena rakenelmana siihen tulisi maatumaan.

   Jos tontti tämä omani olisi, jos voisin ja ennenkaikkea saisin, tehdä täällä mitä vaine halajan, niin...
   Raakkaisin tietyiltä paikoilta tätä tonttia nuorta kasvustoa poies, kaataisin vesakkoa ja nuorta närettä, poies. Ja tekisin niistä vaik polttopuita.
   Tuolta varaston takaa roudaisin poies koko sinne kasatut ja kehikon sisälle rajatut, klapi-raajot poies.
Ok, on miulla lupa niiden poistamiseen, pois viemiseen, esim. paikallisella kaatopaikalle, muttas sen kustantaminen tulisi miun piikkiini silloin.
Täten olen vaine siistinyt sen ympäristöä; nostellut sieltä ulos tulleet ja rakosistaan ulos pyrkivät, klapi-raajot ( ne ovat naulaisia laudan pätkiä, kyllästettyä lautaa, lastulevyä, jo haparoitunutta lautaa, yms. poltettavaksi kelpaamatonta ainesta ) maasta poies sekä ne takaisin nakannut kehikkonsa sisälle.
En katso aiheelliseksi panostaa rahaa niiden poies viemiseen jos ja kun en täällä tule kuitenkaan asumaan "iäisyyttä".
( Saman "kohtalon" kokisivat myöskin varaston tuon toisen huoneen nurkkaukseen kasatut, ja kaatopaikalle vietäväksi tarkoitetut tavaratkin.... )
   Toisen varaston huoneen ulko-oven lukon uusisin. Se kun ei tahdo "kunnialla" oikein avautua!
   Poistaisin tään talon takanurkkaukselle ( tästä varmaan jo syssyllä pakisin teille, oi, Armaat Lukijain miun ) maahan haudatut betoninjämät ja veisin nekin asianmukaisesti poies.
   Etutontin puoleisen jyrkänteen reunaman siistisin jotenkin. Esim. tuomalla siihen joko sileitä ja pyöreitä kiviä tahi vaine kiviä eri kokoisia ja -mallisia. Tai perustaisin siihen hiekkaisessa maastossa kasvavien kukkasien kukkapenkin!

   Muttas ko en omista, en päätä - mitään.
Yritän vaine nyt elää täällä, tehdä tästä siedettävän olla ja katsella. Sekä luontoa tuota olevaista siivota että suojella.
Tehdä mm. näitä erinäisiä töllön töitä täällä.