Yksi ns. päämäärä tänne Pirpanoihin tullessa näin kesäisen sään vallassa ollen, on se, ettäs pääsevät uimaan meressä.
Voisi sanoa, nottas käyvät uimassa makeissa vesissä kotikonnuillansa ja jopa ennen tänne tuloansa talven jäljiltä, muttas sit tää tänne tulo ja täällä pääsy meren aalloille, on sellainen jutska joka yksi "merkkipaalu" on, yksi meriitti kesään kuuluvainen. Kuten on ollut täsä monena viimeisimpänä vuonnakin ko heidän kera on tänne ain tultu ja täällä oleiltu.
Eilisen tulomme jälkeen se oli luonollisesti sit tänä pänä.
Tahtoa oli sen verta, nottas jos olisikin ollunna vaikkas hivenen pilvinen sää ja tila, tahi vaikkas ihan pilvinenkin, niin siltiki he varmaan olisivat haluneet mennä uimaan mereen.
Onneksemme Aurinko Armas helli meitä Maan Matosia ja tillotteli täydeltä terältänsä Taivahankannelta; siis mik´ mainio sää uinille.
   Sen sijaan Tuuli Tuittupää puhkui ja puhalsi ihan "kiitettävästi". Tosin melkein etelän suunalta, et suht´ lämmä olivat ne puhalluksensa, muttas.... ei, ei tarpeeksi kuitenkaan. Ainakaan miulle!
Mie hytisin ja vilustelin kun liian vähin vaattehin lähdin matkallemme tälle.
Pitäisi miun oppia, pitäisi muistaa, et se mitä on lämmä tuolla Suomemme maan sydämessä, keskellä mannerta tuota olevaista, niin se ei sitten tarkoita, ettäs samaan aikaan olisi samalla lailla lämmä täällä, olkoon vaikkas lämmäastehet kumpaisessakin saman vertaiset. Täällä se on auttamati aina kylmempää joka taasen tarkoittaa, jotta laita Mummeli sitä lämmintä kampetta ulos mennessäsi aina hivenen enempi päälle kuin mitä tuolla keskellä "ei mitään".
   Ei, en mie suin surminkaan itse ollut tänään menossa uimaan - muksuin mukelot vaine. Ja heidänkin haluaan hivenen epäilin rannalle tuonne päästyämme koska kylmää se tuntui heillekkin olla, tuo Tuulen Tuittupään puhallus tuntuvainen.
Muttas niin vaine aikamme tuolla tassuteltuamme ( yhteensä sellaiset noin 3,5km matkan kaikkinensa ) kuuluin suista heidän, notta taidan mennä uimaan.

   Marjaniemi.

2024.6.7.%20Marjaniemi%20%281%29.jpg

   Rantakadun mökkikylä.


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%282%29.jpg

   "Tule."


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%284%29.jpg

   Hannuksennokka.


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%285%29.jpg

   "Tunnustellen."


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%287%29.jpg


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%289%29.jpg

   "Uskalikot."


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%2810%29.jpg

   Lystiä piisasi. Menivät niin pitkälle kuin vartensa periksi antaa, seistä meren pohjassa. Siin sitten seistä töpöttivät, ottivat valkiat vaahtopäät vastahan ja niiden aaltojen kera kisailivat tuolla syvyyksissä.
   Katsoin perään, tietenkin. Peräänsä olisin lähtenyt jos tarvista olisi tullut.
Muttas jeeru ko ajattelee ihan todellista tilannetta, ettäs jos tarvista olisi tullut/tulee! Luulen etten millään olisi nuin kauaksi ehtinyt ajoissa ketään tuolta pelastamaan. Ikävä kyllä.
   No, jos he sitten likempänä rannassa? Kyllä, likemmä ehättäytyisin kenties.
Muttas se, että he likemmä rantaa, niin sittenpä niillä "leveyksillä" olisi sen verta vähän vettä, vesi olisi tosi matalalla ( noin ns. nilkkakorkeutta ) siten etteivät he-kään siitä mitenkään nauttisi. Jalat kastuisivat vaine tiettyyn pituuteen asti ja koko sen ylinen vartalo sit hytisisi Tuulen Tuittupäisen kylmissä puhuureissa! Kylmä tulisi alta aikayksikön eikää uimiseen olisi mitään tahtoa tuolloin.
   Meren syvyyksissä sensijaan lämmä oli ja on vartalolle läpeensä. Sen verta lämmä, jotta nytkin Pirpanoilla lämmä oli syvyyksissään ja kussa tuolta "noisivat pintaan", astelivat rantaa läheiksemme poies jo, niin kylmähän se otti ja puisti heitähin. Alkoi tulla ja olla kylmä niin tassuilla meren pohojalla kylmemmässä ollehilla ko sitten käsilläkin loppuin lopuksi kylmän veden kylmettämillä.


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%2812%29.jpg


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%2814%29.jpg


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%2816%29%20%E2%

   "Tassut."


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%2818%29.jpg

    Sumpun mökkikylä. ( Sumppu. )


2024.6.7.%20Marjaniemi%20%2819%29.jpg

   "Majakka ja perävaunu."


------------------------------------------------------------------


    Uusiksi. ( kännykkä kuvin )

    Sainen houkuteltua mukelot uudemman kerran matkaan. Sannoin, ettäs mennään vaine tuonne peltoaukian reunalle asti ja sitten tullahan takaisin kotio. Kuitenkin kussa sinne päästiin, ja jutustelun luistaissa, ehdottikin heistä yksi, jottas kierretään sittenkin koko tää matka ynpäriinsä; täten tulikin stallattua päälle neljä kilo ja metriä.

2024.6.7.%20K%C3%A4nnykk%C3%A4%20kuvat%2

   Kesäisiä teitä ja seutuja pitkin joita tavallaan vaine muina vuodenaikoina miehin olen tassutellut.
Ylläri olikin siten suuri kun näin näin kukkien aikaan tuolla tassutellen Mesikoita kukkasineen tosi paljon tällä seudulla, täällä Luovolla! En muistakkaan konsa ja misä olisin nähnyt yleensäkään luonnon varaisia Mesikoita ( tahi kasvatettujakaan.... ) saati et näin paljon.

2024.6.7.%20K%C3%A4nnykk%C3%A4%20kuvat%2

   Tämä taasen olis miulle uusi tuttavuus; Ruohokanukka;

2024.6.7.%20K%C3%A4nnykk%C3%A4%20kuvat%2

Tosi kauniit pienet valkiat "terälehdet" mustalla "sydämellä". Näin lainausmerkein laiteltuna koskapa itseasiassa nuo valkiat ovatkin kasvin tämän ylimmät lehdet muuntautuneina valkeiksi ja kasvin tään varsinainen kukka onkin toi musta "sydän" pienen pinine tummine kukkasineen joista kehkeytyy kukintansa jälkeen puolukan kokoisia, kiiltäväpintaisia, myrkyttömiä, luumarjoja.