( 5.1.2025. )

   Suunnitelmat suuret oli miulla, ettäs tänä pänä juurikin jonnehin lähtisin kuvaamaan, sillä etukäteen Ilma ja tieteilijät povasivat tälle päivää mitä mainiointa ilma sekä tilaa. Toisin kävi. Eileennä ehtoolla alkoi Pakkas-Ukko kiristelemään poskipäitään kylmettäin jo tuolloin seudut nämä -20´C tiemeelle. Aamuun tullen se oli löytänyt jostahin veil lisää puhtia keuhkoihinsa ja ulkolämpömittari näyttikin sitten -25,9´C!
Siihenkö sitten hautautuivat miun suunitelmani nuo lähtiä jonnehin kuvaamaan?
   Eivät toki.
Ensin tosin leivoin Siemennäkkärit ja Mustikka-hyvettä itsellein ( Kaiktonna molemmat ) sekä vasta niiden valmistuttua tälläsin itseni paksujen vaatekerrosten syövereihin: merinovilla- ja fleecekerrastot, siihen sitten neulepaitaa ja todella paksu karvareunaisella hupulla varusteltu toppatakki sekä lumulukoilla tehdyt toppahousut. Jalkaan paksut sisäsukat, villasukat sekä huopikaskengtä. Päähän korvaläpät ja paksu hattu, käsiin nahkarukkaset.
Kiitellen itseäin pukiessain, että olen saanut varusteet tuollaiset itsellein hankittua. Mm. merinovillakerrasto, tuo todella paksu toppatakki hupulla, pitkävartiset huopikaskengät ja uusimpana hankintana uudet nahkarukkaset. Jokaista nuita ostaissa tiesin ja tähtäsinkin niillä ihan tarkoituksella näihin paukku-pakkasiin.
    Viel kamera mukaan ja-  "Menoks.": sanoi Annie Lenox.
   Näin kun on kovemmat pakkaset, ei Hepo Hopiata viitsi kiusata pienen ajon takia jotenka otimma tähtäimeksi ajella tään Luovon päästä päähän ja kuvata vain tuon päätien varrelta maisemia ja näkymiä sekä ain kuvatessa pitäin auton käynissä koko ajan.




    Pakkasen punaa Taivahanrannalla.
Potinlahti, Potinhamina, Potti.




    Sumu "yllätti."
Vaski, Vaskenrannalla.
   
    On se tää Luovo piiiit-kä paikka ( n.30km tie päästä päähän. Ja muuten pinta-alaltansa noin 207km´2 sekö n.960 asukasta. ) sillä koko tuolla matkallain ns. säätilat vaihtuivat paikasta toiseen mennessä ain erilaiseksi.
Pääsääntöisesti keskellä "mannerta" Aurinkoinen näyttäytyi ja jopa jonkun aikaa paistoikin täydeltä terältänsä. Mitä likemmä teiden noiden päähän menin, mitä likemmä merta menin, niin sitä enemmän sumua ja pilveä vastaan Taivahankannella sekä ilma ja tilassa oli. Samaten keskustan teimeellä jopa liki -20´C ja sitten rannoillansa n.-25´C. Enari oli merellisellä puolella -26´C.




    Täällä on tämä päätie kapia sulanmaan aikana. Kaksi ajoneuvoa siin toisensa pystyy hyvin tavatessaan ohittamaan kun ei vaine toinen satu ns. oikomaan yhtään toisen kaistan puolelta.
Talviseen aikaan "yhä kapenee" kun teidenvarret täyttyvät lumimassoista vaikkas tuota päätietäkin auraavat kyllä.
Talviseen aikaan muodostuu kesäisen neljän ajouran tilalle vain kolme ajouraa. Ja sehän tietää kohdatessa tuntuvaa ajonopeuden alskemista sekä suurta varovaisuutta toistansa ohittaissa.
   Ja kun emme me kaikki näitä ota huomioon, emme halua ottaa huomioon, emme muista ottaa huomioon tahi sitten vain meillä on olevinaan kiirusta esim. lautalle, hirvi hyppää yllättäin metsistä eteemme ajotielle, on liukasta - huonot keliolosuhteet, sataa lunta tahi vettä kaatamalla, on usvaa sakiaa, tahi sitten on tään tänään kännykälläin ottamani yläkuvan kaltaisia ajajia tiellä tuolla ( ajaja ajaa ihan keskellä tietä ), niin tämä tiemme on todella onnettomuusherkkä paikka.
Näimpää ei ole tuo eilennä tapahtunut onnettomuus eka kerta tällä tiellä;



Kaksi autoa, kännykkäkuvassain ( pysäytin autoni! ) tässä toinen niistä, ihmisineen, kuskeineen, oli kolaroinut.
Tienpäällisine ja tienposkien jälkien mukaan siinä oli ollut joko kohtaamis- tahi ohitustilanne-onnettomuus.




   "Piilossa." 
Huikunnokalla, Santosenrantamilla, lauttarannalla.




   "Merelle." .... pieni väylä tuolla mettien keskellä kohdassa josta näkyy Ojakylänlahdelle ja takanani on Potinlahti.

    Samalta aukialta kuva allakin;



   Olkikatto puisin rimapainoin.

   Kolme seuraavaa Ojakylältä:



    "Raitilla."
Kyläraitin kuvaa yllä ja alla sitten nuiden hirsisten aittojan kauneutta;
( # yhden kylän ihmisen kertomaa: "Nikun riihi. Havannan aittoja takana vasemmalle." )






   "Kutsuu kulkemaan."
( # yhden kylän ihmisen kertomaa: "Sorrontiellä." )



   Vanha lato- ja aittarykelmä josta huomasin täsä viime vuoden sisällä uusittavan yhden näiden oviaukkojen tiemeet.
Sanoisin et Viisseinänen ja Kullastie -paikkojen välissä....

   Samaisella kohdalla kylänraittia tuonne mutkan taa. "Mutkan taa."







    "Aurinko!"
Jos taasen osaan kartastoista oikein suunistaa, ollahan täsä Iljanatien kohdalla ja Iljana-tilalle vievän tien kohdilla.
    Samaiselta paikalta tää miun "iän ikuinen" yksinäinen lato ( "Yksin." ) peltoaukialla;




    Nuorisoseurantalon aukialla:



    "Timangi."

    ... ja "Kylmä aurinko.";




    Samalla kertaa ko läksimmä näin liikenteeseen, käväisin täsä paluumatkallain kaupalla....




    "Suojassa." 
Sauvola-tilan jälkeinen suuri peltoaukia -kuten kaksi seuraavaakin;



   "Siivilöiden."
( # yhden kylän ihmisen kertomaa: "Aurinko paistaa Arton navetalta." )



   "Talvi."
( # yhden kylän ihmisen kertomaa: "Lokapotti ja asumaton mökki tuolla metsikössä.
Isäni aikanaan tekemä jossa asuttiin joskus hetken aikaa.
Mökki on ollut nyt yli 50 vuott muitten omistama." )




   "Töröttäjät."
Oikialla josain metsän kätköissä Paskaperä, oikialla Kaisto ja taakseni juuri olen jättänyt Lokapotti-paikan.




   "Kylmää."
Ja merellisessä päässä nyt, Marjaniemessä ja siellä sit aivan niin pitkällä mihkä autolla ajaen pääsee; aallonmurtajan juurella asti.


    Tästäpä ei sitten tullut kuvan kuvaa enää kotio ajellessain, sillä Aurinko tuo Armas kätkeytyi silloin aivan lopullisesti pilviverhojen taakse. Ei valoa, ei maisemaa kateltavaa, ei kuvattavaa.
Ei mitä. Kotia karautin Hepo Hopiallain, peittelin sen etulasinsa suojaan ja äkkiä sitten liekaansa mukaani napaten kipitellen sisälle Pienen-Punaisen pirttiseniin.
   Vaikkas täällä sisällä tunne tavallaan ns. normi ulkolämpötilojen ollessa alimmillaan noin -20´C, tarkenevani hyvin kun vain sisälämä on suunilleen +20´C, niin nyt kun ulkona paukkuu reilusti tuon -20 alapuolelle tunnen ulkona olon lisäksi vilua sisälläkin! Tuntuu vaine sisälle ulkoa tullessa ja sisälläkin vain ollen ettei tuo +20´C riitä mihkään! Haluan lämpöä lisää!
   No, säädän kyllä ilmalämpöpumppua ja ilmastointikonetta kera lattialämmitysten isommalle, muttas eipä nuo paljoa tunnu avittavan. Tietty jos laittaisin lattialämmönkin nupin ihan kaakkoon, saisin varmaan lämpöä tuntuvasti lisää, muttas kun toisessa vaakakupissa painaa sähkön kulutus ja se sähkölasku etenkin....
Ilmalämpöpumppu taasen "huopaa". Välleen se puhkuu ja puhaltaa antaen lämmä ihan kivasti ja sitten kohta se katkaisee kaiken tuon touhunsa. On kuin se huokaiseisi, lepäisi. Se ei puhaltele, ei lämmittele ja silloinpa sisälämpötilat aloittavat alamäen laskun ollen jälleen kotvasen kuluttua alle tuon +20´C parikin asteen verta. Oi, miksi se nuin tekee, miksi toimiin nuin - kenkä sen miulle kartoisi, Mummelia tietämätöntä valistaisi?