...jällevän tuonne Keskiniemeen tarkoituksella sillä, ettäs katselin jo viime viikolla tuon eilisen olevan poutainen päivä ja myöskin sillä, ettäs ne Pookin "pojat" kertoivat silloin kesäiseen aikaan saavansa sen Pookin valmihiksi tuossa syyskuun aikana jonka viimoinen päivä oli sit tuo eilinen päivä.

 
   Menomatkalla.

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%281%29.jpg

   Siihen paikkaa mihkä Hepo Hopiain pruukkahan ain jättää, oli ilmestynyt jälleen eräskin kasa erinäisiä rakennustelineitä, jotenka ne nähdessäin osasin odottaa Pookin valmihiksi jo tullehen.
Ja kunne lähdin stallade tuosta parkista iellehen, niin näkihän tuon näistäkin jäljistä raskahan kalustuksen jotka olivat tuon matkan juoksuisten hiekkain kohdat näin "alas asti" painaneet. Olipas nyt kerrankin omin tassuin helppo steppailla tätäkin alustaa, "tietä", pitkin kun eivät omat tassuin uponneet syvyyksiinsä vaan pysyivat täten pinnassa nuiden ajourien.
Tosin onhan tällä matkalla, juurikin näiden juoksuhiekkaisten kohdilla, olemasa tuolla vierellänsä ( tässäkin kuvassain näkyy tuolla vasemmalla mettärajassa ) jalkaisin tassuttelua varten omat "retkipolut" joita myöten miekin nyt osaksi stallasin vaik kuin tuo varsinainen ajoura olikin tosiaan nyt nuin hyvässä jamassa.


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%284%29.jpg

   Kuka, mikä, miten ja miksi? Mikä eläin todennäköisesti, on kaivellut tällaisia piskuisia kuoppia pinnalle maan, sinne ja tänne? Ei mitenkään järjestelmällisesti eikää jokahiseen paikkaa, vaine tällaisille ns. jäkäläisille paikoille. Eikää nää mitään syviä ja pitkiä onkaloita ollut vaan vaine tuollaisia "pistoja", muttas silti ilmiselvästi kaivettuja onkaloita.
Maa-ampiaiset? Ei, silloin ne kaivautuisivat tosiaankin paljon syvemmälle.
Isommat linnut, kurjet - miksi he kuivalta jäkäläkankaalta syövä etsisivät kun niillä on vähän matkan päässä rantojen muhevat maat kaivella ja niissä paljon enempi evästä syödäksensä.
Supi? Onkoo täällä Luovolla edes supeja ja siks toisekseen supi kaivaa enempi sellaisen jänis/kettu/koira/yms. eläin-maisen kuopan, eikää tällaistä "pistoa".
Mikä muu eläin ja tosiaan miksi?

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2811%29.jpg



2024.9.30.%20Keskiniemi%20%288%29.jpg

    Vesinen putura isompi jossa nyt sitten näin käyskennellä voi ns. melkein keskustassanssa asti. Ainakin kumiset tassut jalassain ollen. On tuo vesi laskenut näissä "sisämaan" puturoissa sen verta alas mennehen kesän myötä, sitten keväisten tulvien.
  
2024.9.30.%20Keskiniemi%20%289%29.jpg

   "Hetki aikaa."
Ihan tällaistä leppoisuutta aamun Aurinkoisen paistehen kilossa.
  
   Ja täsä sitten tuon isomman puturan sekä seuraavan pienemmän puturan välisessä maastossa ( näille puturoille nimeä en ole vielläkään löytänyt ) josa sitten on tällaistä ihanan sammaleista maastoa paikassa josa...

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2810%29.jpg

... kevähän tulvien aikaan oli tällainen räme;

2024.5.18.%20Keskiniemi%20tuulella%20%28


   Tuolla tassutellessain ylhäisessä ykseydessäin olimma taasen mielissäin kun ei ketään, ei misään. Sekin yksi ja ainua joka tuolla kulki likemmä rantaa mennessäin traktosillansa ajaen kait jonnehin rannan tulevaisen mökillensä, pörryytteli ajallansa - mie puskien, näreiden, sekaan piiloutuen, etten vaine mihkään suuntan kulkijalle tuolle näkyisi.
En vaine jostahin syystä halunut tulla ilmi tahi nähdä tahi näkyillä.
   Kuuntelin kuin josain päin koira tahi kaksikin haukkui metsien nuiden kätköissä. Kai jotahin hajujälkillä kulkemista ja jälkien etsinnän harjoittelemista ( isäntänsä valvonnassa, toivottavasti ), sillä tulevana endinä alkaa täällä Luovolla hirveetä mehtuu!


   Keskiniemessä.

2024.5.18.%20Keskiniemi%20tuulella%20%28

   Keskiniemen Pooki ennen ja...
... Keskiniemen Pooki nyt kun ne "poijat" tään remppasivat;

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2813%29.jpg


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2814%29.jpg

   On muuten komia!


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2815%29.jpg

   "Totuuden torvi." Torvijäkälä.

    "Sillä se lähtee jolla se on tullut." ja "Liike on lääke." "Vierivä kivi ei sammaloidu." - näin lainaillen vanhoja sanontoja liikkumiseen liittyen.
   Nyt on täsä ollut muutamia toveja selkäin siinä kunnossa etten ole aamuisin kyennyt suoristamaan selkärankaani täysin suoraksi kuin vasta tuntien jälkeen kunne olen sitä ennen "hiihdellyt" hissukseen. Ei vaine anna ruoto itseään ojennella kun siihen ja sen alaselkään sattuu.
Samaan syssyyn sitten nuo kädet joiden takia saikkua paikallansa taanoin pitelin, oirehtivat itsestänsä ilmoitellen.
   Mie tekevä ihminen, ihminen joka ei paljoa paikallansa pysy!
Enkää tuota ole jäänyt paikoilleni, sillä sittenhän se vasta tää koko kroppain prakaisi!
Liikun vähä välleen, välleen vähän tahi enempikin.
Suunilleen joka toinen päivä edelleenkin olemma mustikassa liikkunut.
En siis suin surminkaan voi ajatella kumarassa, osa-kumarassa, kyykkiväni tuolla marjassa vaan aina olen ottanut ison jätesäkin mukaani sen sit maahan asettain levällensä. Siihen asetun polvilleni ja käden ulottaman rajoissa poimin mustikkaiseni taltehen astiaani. Nousen ylös, siirrän muovisäkin "askeleen" edellmäs, laskeudun aloilleni, poimin. Nousen ylös, siirrän, laskeudun, poimin, jne.. Et liikuntaa tulee sinälläkin kun aina polvistun sekä nousen.
Ymmärrän toki etten saa tehdä ns. kiertoliikkeitä, en kurotella kauaksi, tms. ettei selkärankain prakaisi totallisesti. Täten vaine sallittujen liikeratojen sisällä työskennellen....
Tähän lisänä tällaiset valokuvausretkeni jolloin steppaan askeleen jos toisenkin erinäisissä, haastavissakin, maastoissa. Kannan reppu-taakkaani selässäni rintavyöllänsä varustettuna. Ei pitäisi tuossakaan olla siis mitään "kiellettyä" vaan senkin pitäisi edistää miun liikuntaa ja liikkumistain koko kroppain - eiks vaine?
Arki-liikunta teen ja saan arkiaskareissain; touhutessain hiven kaikkea, ja kaikkea hiven tääl kois ollessain.
   Ymmärrän toki, ettäs ns. jumpata pitäisi venytyksinensä yms. liikkeinensä vaik koissa ollessain ja/tahi lähtiä jonnekkin liikuntasaliin ns. välinejumppaa harjoittamaan, muttas eikä - onko aivan pakko ko en halua? Tuoko tahi nuoko sen "autuuden" tähän kroppaani sit toisivat?
   Funtsin et jos se Maitojuna nyt vastaani tulevi, niin kuis sitten käy Mummelille tälle?
Täällä miulla on ollut halua liikkua tuolla luonossa lot of kun on mielenkiintoisia paikkoja, paikkoja joissa voin mm. valokuvata. Vastaavaa ei ole tuolla entisillä seuduilla; siellä pitäisi ensin Hepo Hopialla karauttaa jonnehin kaukas, kauas - tääl ne kaik paikat ovat täsä "äärellä".
Täällä en siis paljoa kois sisällä ole, muttas tuolla jos ei ole syytä miksi lähtiä ulos, niin jäänkö neljän seinän sisälle siellä ja "mökkihöperöidyn". Liikuntakykyni "taantuu", miusta tulee "raakki" - niinkö? Mummo joka on sitten tosiaankin mummo ja jo täsä iässä?

   Neljä dyyniä laskin rannalle mentyäin - kuten talvellakin haastoin teille Armaat Lukijain miun. Neljä dyyniä on nähtävissä rannalla tuolla-kin. Eilenkin.
   On tuolla metsärajassa ensimmäinen ja isoin.
Sitten tulee rannan santa ja eka vesivalli joka joissakin paikoissa on olemassa; alla olevissa kuvissain se näkyy metsän edustaisena kaislikkona. Todellisuudessa siinä on vettä kaisloineen. Kokeilin kumisilla tassuillain sen poikki kulkea. Pääsin kyllä siltä paikkaa sen poikitse, muttas toisin paikoin ei ollut ieti edes yrittää sillä sen verta syvää vettä siinä suurimmaksi osaksi on.
Hiekkainen särkkä, se toinen dyyni, joka näkyilee mm. täsä alla olevassa kuvassain paikkana josa olen kuvanut nämä kaksi kuvaa....
Sitten tulee mainingit ekat jotka lyövät rantaan tään särkän.
Nuiden maininkien alla, pohojassa on vähän matkan päässä isompi särkkä - meren alainen.
Viellä piskuinen matka ja tulee meren alainen toinen, pienenpi, särkkä, se neljäs "dyyni".
Sitten alkaa vasta varsinainen meri aavoinensa aukiavinen.


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2819%29.jpg

   Aamupäivän Aurinkoinen.
   Todellinen tilanne yllä ja alla sitten eri säädöin;

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2820%29.jpg


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2821%29.jpg

   Nautin, nautin valkopäisistä kuohuvista, mainingeista rantaan lyövistä, rannasta autiosta, Tuulesta Tuittupäisestä - kaikesta.


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2822%29.jpg

   "Kangastus." - yllä ja alla;

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2823%29.jpg


   "Miksi joku tykkää jostain, ja sit tuo jostain ei tykkää jokusta. Mikä viehättää jotain ihmistä, ja sit toista se ei taas viehätä. Miten joku löytää kumppaniehdokkaan "tosta vain", joku ei yhtäkään. Mistä niitä kumppaneita löytää. Mitä on olla, elää, yksin - vailla sitä kumppania. Miten se "jäytää", tuo yksinäisyys. Oppiiko sitä koskaan olemaan yksin, ilman kumppania. Mitä se on olla ilman kumppania. Löytyykö joku "tasapaino" yksin oloon, hyväksyykö sen joskus - milloin. Jne., jne., jne.."


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2825%29.jpg

    "Merellä." - yllä ja alla;
    Käyskentelin niin pitkälle merelle ja meren sekaan, tuolta särkältä kuin ieti ole mennä kumisin tassuin.
"Takanain", yllä, Keskiniemi ja "edessäin", alla, Haaralampinnokka niemensä kera.

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2826%29.jpg


   "Jos ja kun, täällä särkillänsä tassuttelen, kun käyskentelen rantamillansa, niin onko vaara olemassa, ettäs meri tuo avarainen "yllein" tulisi? Siis nouseeko, tahi laskeeko, se kuin nopsaan tahi yllättäin?
Jos mie joskus josain ns. kauempana rannalta, josain "ulapalla", olemma, niin nouseeko se mahdollisesti sellaista vauhtia, ettäs pulaan joudun? Joudunko kastumaan reisiäin myöten esimerkiksi?
Hyppäänkö äkkiä jonkin lähimmän isomman kiven päälle ja jään vuottamaan sinne "pelastuspartiota" jonka jostahin sit koitan soitella itsellein hätiin? Vahi yritänkö juosta mahdollisimman nopsaan ja mahdollisimman liki rantamia, kenties aivan rannallekin asti ehättäytyen, jottas ei hassusti kävisi - kuin hassusti voi käydä, voiko käydä?"
"Vuoksi ja luode - täällä ei tietojeni mukaan ole kumpaistakaan. Siltikin herää pakosta välleen eläilys ja piskuinen palkokin, ettäs kuin nopsaan se tuo meri oikein "toimii" kun se kerta esim. nyt täsä vähälle aikaa pakeni ja sitten nousi takaisin.
Kuin nopsaan se kykenee tuon "siirtonsa" tällä levelillä, täällä Luovolla, tehdä?
Tiedänhän mie toki sen ettei meren kera ole leikkimistä, ei. Juurikin tuon takia haluaisin tietää ja tietooni, nää asiat.
Tosin mistäpä mie sitä kyselemään - ei miulla täällä ole tuttuja, eikää vasiten sellaisia tuttuja joilta sitä voisin mennä kyselemään...."


   "Taidetta hiekassa.":

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2827%29.jpg

   "Lexia." - tiedättehän ne tälleen jonossa paistettavat viipalepikkuleivät, ja kun ne paistaissa turpoavat "kunnolla" rakoillen tällä tapaa?

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2829%29.jpg

   "Nasturat."

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2833%29.jpg

   "Ellipsi."


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2831%29.jpg

   Täsä tää "vallihauta" rannan ja ekan särkän välissä.

   Tuota särkkää pitkin takaisin päin tassutellessain löysin meren aaltojen keskeltä niitä kesäisiä isoja kiviä joiden likellä kävin meressä kastautumassa kertoina niinä.
Nyt ei kyl tehnyt mielein tassutella aallokkojen sekaan, ei. Ihastelin vaine niiten kuohuntaa.


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2836%29.jpg

    "Tauko." - nro.1. tällä reissullain.
    Kun olivat poikain-kossit näin lupauksensa pitäneet kuluvan vuoden syyskuussa valmistuvasta Pookista, niin pääsimpäs nyt sitten jälkehen.... viime kertain joka oli.... joskus keväällä?.... evästämään täsä paikkaa itse Pookin jalaksella.
Muistissain on kutenkin, ettäs tälkin puolella ainakin yksi jalas olisi ennen muinoin ollut? Nyt oli jalakset vaine tuolla läntisellä puolella ja sit tällä itäisellä vaine tälläiset, nää vanhat, betoniset anturat.


   Matkalla takaisin.

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2837%29.jpg

    "Samaan tahtiin käyvät askeleet."
    Eivät ihan samaan tahtiin kuitenkaan vaan samaisella paikalla.
Kuten näkyy, niin niin ihmiset ko eläimetkin käyttävät tälläkin polulla samaisia kulkureittejä.
Kuten olen puhunut mm. ihan rantamienkin poluista; eläimet varmaan luoneet ne kulkiessansa ja sitten me ihmiset niiden jäljillänsä kuljetaan siellä.
Täsä taasen tää polun olevaisen ovat ihmiset luoneet alvarilla kulkemisellansa ja sitten joku hirvi on näin samaista askellusta, polkua, hyväksensä käyttänyt nuin jälkensä jälkeensä jättäin.


  Iso Sunijärvi.

  Iso Sunijärvi - tässä. Vierellänsä Pikku Sunijärvi sekä Sunijärvenkangas.
Iso SUNIkari, Fiskin Sunikari, Sinikari ja Korkia Sunikari sitten Luovon lounaisella kolkalla.
Miksi SUNI näin monessa nimessä, monessa paikassa? Onko täällä viel josain muuallakin Suni -nimisiä paikkoja?
Ja ennen kaikkea: mitä Suni sitten tarkoittaa ko sitä on noin nimiksensä laitettu?
   Googlasin juuri kun kirjoitin kysymyksein tuon: Suni on myskiantilooppi, sorkkaeläintaja. Siis, mikä? Kyllä sorkkaeläimen tiedän, muttas mikäs sit on tuo "-taja"?
Jos nimessä Suni on tarkoitettu sorkkaeläintä ( tuo "taja" unhoitettuna asian yhteydestä ), niin sen kyllä ymmärrän täällä Luovolla sillä onhan tämä hirvien "luvattu maa": Hirvet ko tahtovat uida tuon Luodonselän ylitse tänne turvaan suurpedoilta joita mantereen puolella on ja täten niitä on sitten eri vuosina täällä erinäisiä määriä: milloin vähempi, milloin sitten enempi, aivan lot of-määriä.
Olisiko sitten kyseiset sorkkaeläimet, ko ei täällä muita sorkkaeläimiä ole olemasa etenkin ennen muinoin ollehet "kansoittamassa" juurinkin ja nimenomaan nuita seutuja? 

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2840%29.jpg

   "Aika."


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2843%29.jpg


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2844%29.jpg

   "Tauko; nro.2."


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2846%29.jpg

    "Syksy."


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2848%29.jpg

    Syksyn omat, syksyn olevaisen värittämät;

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2849%29.jpg


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2850%29.jpg

    "Liuske-Aralia." - vaikkakin sienihän tää on, eikää mikään huonekasvi....


2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2851%29.jpg

   "Rauhassa."
   Aivan omassa ykseydessä. Keskellä metsää. Polkua pitkin vain taivaltain. Sinne - tänne, ylös ja alas.


   Melkein lähtöpisteessä.

2024.9.30.%20Keskiniemi%20%2852%29.jpg

   Tarri.


   Sittempä vieden jäteenkierrätyspisteelle pahvisia ja muovisia jättehiä joita koppasin mukaan vuokranantajan roskaläjästä... sekä mustikkaan jälleen. Osasen mustikoista poimimistain naapurin mummolle nautittavaksi vein ja osanen itsellein ottain Rättänä tarpeiksi jonka täsä nakutellessain sit teimmä; ja lämmähät siitäkin jo mummolle tuollekin maistaa kiikutin.
   Tuolla reissussain muuten katselin kaikki ja alla mettäpohojia "sillä simmulla", ettäs olisipas muuten hyviä mustikkamaita!
Paikoissa joissa oli otolliset kasvupaikat mustikalle, siellä niitä varpuja kyllä oli ja mikä viellä: tuon seudun metsissä ne olivat vielä täsä vaiheessa syksyn puolta aivan kylmän panemattomia! Sellaisia kovenpi kuorisia, napakoita, eivät ollenkaan litsaantuneet hyppysiin ko välipalaksi suuhuni niit poimin.
Mietinkin, nottas tuonne jonnehin mustikkaan viellä? No, ei ehken ko sinne olisi sen verta piiit-kä matka ajaa ja sit viel jalkasin kulkea sen perään. Jos sitä tuossa omassa takametsässä vaine pitäytyisin - jep.